Syyskuussa julkistettu Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkimusryhmän tekemä tutkimus selittää, miten ihmisen elinympäristössä esiintyvät mikrobien aineenvaihduntatuotteet aiheuttavat haittaa terveydelle.
Sisäilmahomeita jo pitkään tutkineet Raimo Mikkola, Maria Andersson ja Mirja Salkinoja-Salonen työtovereineen tunnistivat Trichoderma-homesienen tuottaman toksisen aineen joukoksi pieniä peptidejä, jotka sisältävät alfa-amino-isovoihappoa ja muita proteiineissa esiintymättömiä aminohappoja. Toksiinin löytymisen ja puhdistamisen molekyylirakenteen selvitystä varten mahdollisti saman työryhmän aiemmin kehittämä siittiötesti, joka toimi ilmaisijana sienen toksiinimolekyylien jäljittämistyössä.
Trichoderma-sienen tuottamat myrkylliset vieraspeptidit nimettiin trilongiineiksi. Trilongiinien myrkyllisyys perustuu niiden kykyyn imeytyä elimistön kudoksiin ja soluihin tuottaen kaliumia ja natriumia läpäiseviä nanokanavia. Trilongiineista muodostunut kanava voi oikosulkea eliöiden omia elintärkeitä natriumia tai kaliumia kuljettavia kanavia, jotka säätelevät esimerkiksi sydän-, hengityselin- ja hermosolujen toimintaa ohjaavia viestintäjärjestelmiä.
Vieraspeptideihin liittyviä terveyshaittoja ei voi torjua mikrobilääkkeillä. Trilongiinit kestävät myös hyvin muun muassa mikrobeja tappavia kemikaaleja ja kuumennusta. Homesienen aiheuttamia sairauksia voidaan siis torjua vain korjaamalla ihmisen elinympäristöä.
Ryhmä löysi toistakymmentä erilaista, kemiallisesti kestävää vieraspeptidiä, joiden molekyylirakenteet selvitettiin. Trichoderma longibrachiatum -sienen tuottamasta massasta mitattiin jopa 10 prosenttia trilongiineja. Trilongiinien tuottamista nanokanavista haitallisimpia lämminveristen, kuten ihmisten, soluille olivat pitkien ja lyhyiden trilongiinien 2:1-yhdistelmät. Yhdistelmäkanavat olivat aktiivisia pidempään kuin kanavat, jotka muodostuivat vain yhden tyyppisistä trilongiineista.
Photobiomics-huippuyksikön tutkimus tehtiin Suomen Akatemian ja Työsuojelurahaston tuella.
Tutkimus saatavissa verkosta The FEBS Journal -julkaisun sivuilta tunnisteella DOI 10.1111/febs.12010. Sivuille pääset tästä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Helsingin yliopisto selvitti sisäilmahomeen myrkyllisyyden syyn”