Kokeile kuukausi maksutta

Tuomas Särkilahti: Aallossa ei pidä tutkia pelkästä tutkimisen ilosta

Skanska Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Särkilahti näkee, että Aalto-yliopisto on erkaantunut liiaksi käytännön rakentamisen tutkimus- ja kehittämistarpeista. Esimerkiksi laatuasiat vaatisivat yhteisiä tutkimusponnistuksia. Monen muun haastattelemamme yritysjohtajan tavoin Särkilahti pitää Aallon kansainvälistymistä kuitenkin hyvänä asiana.

”Tieteentekoakin toki tarvitaan, mutta se ei saisi liiaksi erkaantunut työelämän tarpeista, kuten Suomessa näyttää valitettavasti olevan nyt laita”, Skanska Oy:n toimitusjohtaja, tekniikan lisensiaatti Tuomas Särkilahti arvioi Aalto-yliopiston linjauksia.

”Viime aikoina esimerkiksi sisäilman laatu ja toisaalta rakentamisen laatu ovat nousseet esiin yhteisinä kehittämiskohteina. Mielestäni korkeakouluissa ei ole riittävästi reagoitu toimialan käytännöllisiin ongelmiin, vaan mieluummin tutkittu tutkimisen ilosta jotakin muuta. On ajateltu, että yritykset yksin keksivät käytännön ratkaisut. Tämä ei ole ainoastaan Aalto-yliopiston ongelma, vaan kaikkien rakennusalan tutkimus- ja kehitystoimintaa tekevien tahojen”, pohtii

Hän peilaa käsityksiään sitä taustaa vasten, joka hänelle on muodostunut toisaalta suomalaisen urakoinnin, toisaalta ruotsalaisen emoyhtiön välittämien kokemusten kautta. Oli kyse sitten vastavalmistuneen tai huippujohtajan palkkaamisesta, on Särkilahden mukaan olennaista, että rekrytoitavalla on käytännöllistä näkemystä alastaan.

”Korkeakouluopetuksen kansainvälistäminen on mielestäni sen sijaan hyvä asia. Ne nuoret, joilla on takanaan englanninkielisiä tekniikan opintoja, osaavat ammattikielen sujuvasti kahdella kielellä”, hän toteaa.

Skanska-konsernin suomalaisen tytäryhtiön toimitusjohtajana Tuomas Särkilahti pitää luonnollisena, että konsernin kansainvälinen kommunikointikieli on englanti eikä ruotsi, edes pohjoismaalaisten keskinäisessä kommunikaatiossa. Siksi hän kannattaa englanninkielisen korkeakouluopetuksen laajentamista myös Suomessa.

Perjantaina 29.4. ilmestyvässä Rakennuslehdessä Lujabetonin, Peikon, Parman, Rambollin, Pöyryn ja Teklan johtajat arvioivat Aallon linjauksia pyrkiä kansainväliseksi tiedeyliopistoksi, jossa professorit opettavat sitä mitä tutkivat eli usein kapeaa ja syvää osaamista. Tämä tieteellisyyden korostaminen herättää yritysjohdossa enemmän kritiikkiä kuin professoreiden kansallisuus tai maisteriopetuksen englanninkielisyys.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Tuomas Särkilahti: Aallossa ei pidä tutkia pelkästä tutkimisen ilosta”

  1. Kovin eroaa eilen uutisoidusta Itävallan linjasta.

  2. Tästä Aalto ottaa mallia?

    Tekniikka & Talouden uutinen
    TUTKIMUS JA TUOTEKEHITYSRaili Leino, 27.8.2014, 12:47

    Näin Itävalta pyrkii tieteen huipulle: Tule ja tutki mitä haluat!

    Itävallan uusi tiede- ja teknologiainstituutti IST pyrkii tiedemaailman huipulle yksinkertaisella reseptillä: tule, tee mitä haluat, kunhan olet fiksu. Samaa toimintaperiaatetta noudattavat esimerkiksi japanilainen OIST eli Okinawa Institute of Science and Technology, israelilainen Weizmann-instituutti tai amerikkalainen Rockefeller Center. Tuloksilla ei ole kiire.

    – Meillä on ihmisiä, jotka eivät ole julkaisseet mitään kahteen vuoteen, mutta heiltä saattaa tulla kohta tulla jotain aivan loistavaa, instituutin johtaja Georg Schneider sanoo.

    Schneiderin mukaan IST kilpailee resursseista maailman huippulaitosten, kuten Stanfordin ja Harvardin kanssa.

  3. Ford Mustang olisi ollut virhe talousmiesten mielestä, Nokia Communicator joidenkin mielestä ja Audi Quatro yritysjohdon mielestä. Rovio teki n. 50 peliä ennen Angry Birdsiä, Fingersoft teki yhden/kahden miehen voimin yhtä menestyspeliä, Supercell ajoi alas intohimohankkeen…ja sitten tuli Clash of Clans. Kirotusvire on luovuuden tae. Akateeminen tutkimus vie maailmaa eteenpäin, rakentamisen laatua asenne ja käytännön koulutus. Siitä on esimerkkinä Saksan lehrling-järjestelmä. Akateeminen maailma keksii parempaa sementtiä, mutta jos märän betonin päälle pannaan muovimattoa, niin ei se ole sementin vika? Mutta mitä pitää korkeakoulun tuottaa, mitä ammattikoulun?

  4. Uskomaton palikka. Ei tiedä edes mikä on tiedeyliopisto.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat