Kaupunginvaltuusto teki hankkeesta rahoitus- ja hankintapäätöksen vuoden 2013 lopulla, mutta töiden aloitus on siirtynyt kaavavalituksen vuoksi.
Hankkeeseen sisältyy Pudasjärven Poroputaan alueelle rakennettavan hirsikoulun suunnittelu ja toteutus. Tämän lisäksi rakennuksen hoito, ylläpito, käyttäjäpalvelut sekä palvelusopimuksen aikaiset perusparannusinvestoinnit ovat Lemminkäisen vastuulla 25 vuoden palvelujakson ajan.
Kouluun tulee tilat noin 800 oppilaalle. Se koostuu neljästä eri rakennuksesta, joihin sijoittuvat ala- ja yläkoulut, lukio, kansalaisopisto sekä liikuntasali. Pinta-alaa on yhteensä noin 9 700 kerrosneliötä. Hirsitoimituksen alihankkijana toimii paikallinen Kontiotuote.
”Koulutilojen suunnittelua ja toteutusta ohjaavat erilaisten oppimistilojen asettamat vaatimukset. Myös hoidon ja ylläpidon kannalta kohteessa on selkeät laatutavoitteet. Meillä on hyvää kokemusta Kuopiosta ja Oulusta opetustoimen elinkaarihankkeiden toteuttamisesta. Kampus jatkaa nyt tätä sarjaa. Mietimme jo suunnitteluvaiheessa, miten voimme rakentaa parhaat olosuhteet oppimiselle ja opettamiselle”, kertoo Lemminkäisen toimitusjohtaja Casimir Lindholm.
”Pudasjärven kaupungin näkökulmasta on tärkeää, että elinkaarihankkeelle saatiin kilpailutuksen tuloksena korkeatasoiset yhteistyökumppanit. Lemminkäinen ja Kontiotuote onnistuivat hiomaan suunnitelman, joka kokonaisuudessaan vastaa tavoitettamme”, toteaa Pudasjärven vs. tekninen johtaja Eero Talala.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Lemminkäinen toteuttaa 40 miljoonan euron hirsikouluhankkeen elinkaarimallilla Pudasjärvelle”
Rakentamisen neliöhinta rapiat 2300 e/m2 lienee kohdallaan. Yksinkertaisella aritmetiiikalla palveluntarjoaja perii ’hoitovastiketta’ liki 6 euroa per neliö per kuukausi. Se on varmasti bisnes mutta voi olla kokonaisuutena myös hyvä ratkaisu pudasjärveläiselle veronmaksajalle. Kun tälläisia ratkaisuja tehdään tulee oikeasti keventää kunnan omaa porukkaa näistä töistä hallintoa myöten vastaavasti.
Hirsirakennusta on vaikea saada energiataloudelliseksi. Eli siinä on Lemminkäisen ensimmäinen haaste. Toinen on se, miten energiataloudellisuuus voidaan varmistaa samaan aikaan kosteusturvallisuuden kanssa. Koulut ovat tunnetusti märkiä paikkoja jo oppilasmäärien vuoksi ja ilmanvaihto on kovilla. Siinä on hirsirakentamiselle haastetta kerrakseen.
PIti vielä lisätä, että tiviys on ehdoton edellytys energiataloudellisuudelle. Hirsitalossa se on helpommin sanottu kuin tehty, koska eihän hirttä kannata ihan muovittamaankaan alkaa. Silloin ei enää voisi puhua hengittävästä rakenteesta. Paloturvalllisuuskin on haaste, mutta haasteitahan Lemminkäinen jo Kalevalan aikana rakasti ja ryntäsi niitä päin aina kun ne havaitsi. Tunnetuin tuloksin.
Betonilaatta, muovimatto ja olemattoman korkea sokkeli kiinnitti huomiota, niin sanotussa hengittävässä hirsirakennuksessa.