”Korjausavustuksista ei ole mitään hyötyä, tai pikemminkin niistä on haittaa. Yhteiskunta hyötyisi paljon nykyistä enemmän, jos tukiin käytettävällä rahalla alennettaisiin vaikka työn verotusta tai ne jaettaisiin pienituloisille parantamaan heidän ostovoimaansa”, Luhtaniemi sanoo.
Hänen mukaansa korjausavustukset vaikeuttavat markkinoiden toimintaa ja luovat keinotekoisia raja-arvoja. Ensin asiakkaat pysähtyvät odottamaan tukia ja tukien aikaan markkina toimii ylikierroksilla. Haittavaikutusten estämiseksi tukien pitäisi Luhtaniemen mukaan olla voimassa pitkään, ainakin kymmenen vuotta.
”Jos ihmisten pitää korjata talonsa, he korjaavat sen kyllä ilman yhteiskunnan tukeakin. Ikkunatkin vaihdetaan joka tapauksessa. Tukien aikaistamat korjaukset ovat poissa myöhemmistä töistä”, Luhtaniemi sanoo.
Hänen näkemyksensä käyvät hyvin yhteen Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n arvioiden kanssa. VTV on arvostellut vuosien 2009–2010 elvytyskeinona käytettyä korjaamisen suhdanneavustusta, vaikka se lisäsikin rakennusalan työllisyyttä ja paransi lisääntyneen korjaamisen myötä asuntokannan laatua. VTV:n mukaan kiireessä valmisteltu avustus lähinnä vain nopeutti jo valmisteltuja hankkeita ja saattoi jopa haitata asunto-osakeyhtiöiden suunnitelmallista kiinteistöjen kunnossapitoa. Myös hinnat nousivat.
Kotitalousvähennystä Luhtaniemi sen sijaan pitää hyvänä tukena, koska se alentaa työkustannuksia. Senkin ongelma tosin on, että tyypillisesti tuki nostaa hintoja. Myös yhteiskunnan varojen käyttäminen esimerkiksi homekoulujen ja muun yhteiskunnan omaisuuden korjaamiseen on hänestä järkevää. Matalasuhdanne on oikea aika tällaisten välttämättömien korjausten tekemiseen.
Luhtaniemi suhtautuu kriittisesti myös yritystukiin. Heikosti menestyvää liiketoimintaa ei pidä tukea eikä siinä ole järkeä, että kunta houkuttelee tuen avulla yritystä omalle alueelleen.
”Valtaosa yritystuista on haitallisia”, hän sanoo. Poikkeuksen tekevät tuet, joiden avulla lisätään vientiä.
Inwido Finland käyttää määräysvaltaa Tiivituote Oy:ssä, Pihlavan Ikkuna Oy:ssä ja Eskopuu Oy:ssä, jotka fuusioituvat vuoden 2015 alussa Inwido Finland Oy:ksi. Inwido Finland on kolmella ikkunabrändillään markkinajohtaja.
mikko.kortelainen@sanoma.com
Twitter: @toimittaja1
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Yritysjohtaja: Rakentamisen tuet kannattaisi jakaa pienituloisille”
Kerrankin asiaa..!! Kaikki valtion subventiot valuvat suoraan hintoihin, ei tarvitse kauheesti ymmärtää markkinataloudesta tiedostaakseen tämä yksinkertaisuus. Yhteiskunnalle olisi hyväksi poistaa kaikki rakentamista tukevat verosubventiot. Työmatkavähennykset, asuntolainan korkovähennys ja sen jälkeen pääkaupunkiseudulle pakko kaavoitusta Valtion ohjauksella. Hernesaareen ja Jätkäsaareen rakennettaisiin 150 000 ihmiselle asunnot, niin alkaisi asuminen oleen kustannuksiltaa siedettävää. Ulkomaalaisille investoreille ja urakoitsijoille tontteja, että saataisiin asuntotuotantoon selkeä tarjontapiikki, jolloin hinnat oikeasti joustaisivat alaspäin. Pieniä liikkeitä ja saataisin ihmiset kuluttaan tulonsa muuhun kuin asumiseen.