Kokeile kuukausi maksutta

OP-Pohjolan uusi finanssikeskus on mallikohde

Tietomallinnus on viety OP-Pohjolan uuden korttelin työmaalle asti. Suomen suurimpiin kuuluva hanke etenee ilman törmäyksiä, kun mallit näyttävät voimansa käytännönkin työssä. Katso myös video!

OP-Pohjolan 3·000 työntekijälle tehtävän keskuksen suunnittelutoimeksiantoon kuului reilun 58·000 neliön uudisrakennus lasikattoineen ja noin 30·000 neliön peruskorjattava osa.

Kohteen pääsuunnittelija ja arkkitehti Asmo Jaaksi arkkitehtitoimisto JKMM:stä kertoo, että tietomallipohjaisen suunnittelun hyödyt nousevat parhaiten esiin laajan hankkeen ristiintarkastelussa ja malli pitää myös toteuttamissuunnitelmat hallinnassa. ”Eniten hyötyä on työpiirrustus- ja yhteensovittamisvaiheessa”, Jaaksi kertoo.

Jaaksi on tottunut mallinnuksen käyttäjä. Arkkitehtoninen suunnittelu tehdään kolmiuloitteiseksi jo suunnittelun alkuvaiheessa. ”Mallinnus pakottaa miettimään asiat loppuun asti jo suunnittelun alkuvaiheessa, vaikka se työlästä silloin onkin. Minusta se ei kuitenkaan rajoita tai haittaa ajatuksen lentoa. On nimittäin parempi todeta ajoissa, jos joku asia ei onnistu ja eteen tulevat esimerkiksi fysiikan lait”, Jaaksi sanoo.

Palkittu kohde on huippuvaativa. Työhön liittyi säilytettäviä, vanhoja rakennuksia sekä purettavia kohteita. Lisävaikeutta kohteen purku- ja rakentamistöihin toi säilytettävien rakennusten jatkuva käyttö. Työntekijät jatkavat niissä töitään rakennustöiden aikana.

Jätettävät rakennukset on mallinnettu siltä osin kuin ne liittyvät uuteen.

”Vanhat osat laserkeilattiin ja tiedosta tuotettiin 2D- ja 3D -tiedostoja, joiden pohjalle mallintaminen tehtiin. Louhintavaiheessa tuotettiin 3D-tiedostoja tarvemittaustiedoksi ja niitä hyödynnettiin rakenteiden suunnittelussa”, kohteen rakennesuunnittelun projektipäällikkö, insinööri Anssi Kolehmainen Sweco Rakennetekniikasta kertoo.

Uudisrakennusosassa on neljä maanalaista kerrosta ja seitsemän maanpäällistä kerrosta. Kaikki mallinnettiin. Esimerkiksi maanpäällisissä kerroksissa kantava runko muodostuu teräsliittopilareista, teräsristikoista ja -palkeista sekä ontelolaattatasoista.

Paikallavalujen raudoitukset on mallinnettu perustuksissa, väestönsuojassa sekä jäykistävissä kuiluissa, samoin jänneraudoitukset. Muuten raudoitussuunnittelu on tehty perinteisin menetelmin. Raudoitteiden ja valutarvikkeiden luettelot on tuotettu suoraan mallista ja toimitettu työmaalle ja aliurakoitsijoiden käyttöön. ”Koko raudoitusta ei mallinnettu sen monimutkaisuuden vuoksi”, Kolehmainen kertoo.

Vaakavoimat haltuun

Rungon geometrinen muoto on vaihteleva, ja kantavassa rungossa on eri suuntiin vinoja osia. Vinoudesta koituu suuria vaakavoimia, mikä aiheutti rakenneosien ja liitosten suunnitteluun pohtimista.

Eri materiaaleista koostuvan rungon suunnittelu on tehty samanaikaisesti eri toimipisteissä samaan malliin mallintaen. Suunnittelijalle haastavia kohtia oli kymmenkertainen määrä tavanomaisempaan kohteeseen verrattuna.

”Käytännössä tätä kohdetta ei olisi voitu tehdä ilman mallintamista. Esimerkiksi käytetyt teräsrakenteet ovat hyvin vaativia kuormituksiensa vuoksi.Myös konepajakuvien tekeminen vaati paljon työtä”, teräsrakennesuunnittelusta vastannut Swecon Antti Rantala sanoo.

Julkisivurakenteena on käytetty betonielementtejä, joissa pinta vaihtelee luonnonkivipintojen, rapatun pinnan ja kerroksen korkuisten lasien kesken. Rakennusrungon julkisivuilla kulkee taitelinjoja, joita pitkin niin kantava runko kuin julkisivukin taittuu kerrosväleillä tietyn geometrian mukaan.

Julkisivujen elementtisuunnittelu on tehty omaan malliinsa, jotta mallin koko ei paisuisi liikaa. Julkisivupintojen shakkilautamainen kuvioiden vaihtelu on tehnyt geometrian sovittamisesta ja osien välisistä liitoksista erittäin monimutkaista. Laajojen lasikattojen tavallisuudesta poikkeava kantava teräsrunko on monimuotoinen ja osittain pitkillä jänneväleillä toteutettu.

Rakennuksen päädyn ristikon suunnittelulle varattiin viikko, kun tavallisesti suunnittelija käyttää siihen muutaman tunnin. ”Rakenteiden vaativuuden vuoksi aikaa on kulunut vähintään kaksi kertaa enemmän. Mukana on esimerkiksi yli 30 metriä pitkiä jännevälejä ja 3·000 neliötä lasikattoa”, Rantala jatkaa.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “OP-Pohjolan uusi finanssikeskus on mallikohde”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat