Kokeile kuukausi maksutta

Rakennusliike Lehto rakentaa 40 000 neliön Prisman Jyväskylään

Päätoimija-konserniin kuuluva Rakennusliike Lehto Oy rakentaa KVR-urakkana Osuuskauppa Keskimaalle Prisman Jyväskylään, Seppälän kaupunginosaan. Liiketiloja, ravintolatiloja ja autokerroksen sisältävän rakennuksen bruttoala on noin 40 000 neliötä. Työt rakennustyömaalla käynnistyvät ennen vuodenvaihdetta. Rakennusinvestoinnin kokonaisarvo on noin 40 miljoonaa euroa.

Päätoimija-konserniin kuuluva Rakennusliike Lehto Oy rakentaa KVR-urakkana Osuuskauppa Keskimaalle Prisman Jyväskylään, Seppälän kaupunginosaan. Liiketiloja, ravintolatiloja ja autokerroksen sisältävän rakennuksen bruttoala on noin 40 000 neliötä. Työt rakennustyömaalla käynnistyvät ennen vuodenvaihdetta. Rakennusinvestoinnin kokonaisarvo on noin 40 miljoonaa euroa.

”Tämä on meille merkittävä hanke. Aikataulu on varsin ripeä, joten suunnittelutyö aloitetaan välittömästi”, Rakennusliike Lehdon toimitusjohtaja Hannu Lehto kertoo.

Päätoimija on viime aikoina saanut useita suuria kauppoja. ”Ensi vuoden kasvu on niin voimakasta, että saamme palkata runsaasti uutta työvoimaa”, Lehdon aluejohtaja Jaakko Heikkilä sanoo.

Rakennusliike Lehto on aiemmin rakentanut muun muassa Iisalmen Prisman.

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “Rakennusliike Lehto rakentaa 40 000 neliön Prisman Jyväskylään”

  1. Jaha! Lestaraksa jyrää. Varokaa alihankkijat, Lehdon porukka jättää taas maksamatta jollekkin ja aiheuttaa valtavan kaaoksen!
    Ovat raastuvassa jälleen ratkomassa maksuvelvollisuuksia ja korkojaan vuosien takaa Porissa…

  2. Tämä talousohjattu rakentaminen tarkoittaa
    Juuri laskujen maksamattomuutta ja aliurakoitsijoiden kyykyttämistä kaikilla sektoreilla.
    Varokaa….

  3. Paljon on kateellisia. Näkisin asian positiivisena, Lehto tuo työlisyyttä aina sille alueelle, jossa urakoi.

    1. Eikös se ole rakenuttaja joka tuo työtä, ei Lehto

  4. Minä olen seurannut Lehdon (ja muiden päättömien konsernin) rakentamista ja miettinyt onko heidän kustannustehokkaat ratkaisut miten kestäviä? Tuleeko rakenteista korjauskelvottomia vuosikymmenessä vai ovatko oikeasti muka keksineet tavan rakentaa muita edullisemmin tuottaen saman elinkaaren kestävästi?
    Onko vuosikymmenen päästä happanevia halpa-halleja ja maskuja maakunnat pullollaan kuntien riesana?

  5. tekeehän nuo barents-centerin haaparantaan, uli 100 millin projekti.ei ole halpahalli vaan paljon muutakin.

  6. Heidän rakentaminen perustuu puhtaasti kusettavaan asenteeseen eli sopimuksissa mm ei noudateta YSE 1998 vaan heidän omia ehtoja mm sopimus viivästykset on aivan kohtuuttomia kaikilta osin.
    Varokaa tarjoamasta mitään he kyllä katteensa ottavat jopa 15% tuoton
    Alihankkijoiden selästä.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat