Toimituspäällikkö Seppo Mölsä on muokannut juttua 24.10 ja laajentanut juttua lisäämällä siihen näkökulmaa aiheesta aiemmin olleista jutuista ja kommenteista ja muuttanut otsikon muotoon ”Suomi on jämähtänyt jumbosijoille nykyarkkitehtuurin rankingissa”. Jutun laajentamisen ja taustoittamisen yhteydessä ei kuitenkaan vaihdettu kirjoittajan nimeä asianmukaisesti. Jutun kirjoittajan nimi vaihdettiin maanantaina 27. lokakuuta.
Kun muun muassa Uudessa Suomessa, on ollut useita mielipiteitä, joissa arvostellaan alkuperäisen jutun kirjoittajaa Auri Häkkistä suomalaisen arkkitehtuurin vähättelystä ja ymmärtämättömyydestä, on harmillista, että hän joutunut arvostelun kohteeksi sisällöstä, jota hän ei ole kirjoittanut.
Haluan selventää, että alkuperäisen jutun (22.10.) sisällöstä ja painotuksista vastaa toimittaja Auri Häkkinen. Käsitellyn (24.10.) jutun painotuksista vastaa toimituspäällikkö Seppo Mölsä.
Alkuperäinen versio jutusta:
Pentti Murole: suomalainen arkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu näkymättömissä
Kaupunkisuunnittelun veteraani Pentti Murole analysoi blogissaan suomalaisuuden painoarvoa kansainvälisen suunnittelun maailmassa.
Murole etsii suomalaisuutta Milanon Triennalessa ja Venetsian Biennalessa, kahdessa merkittävässä arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun näyttelyssä. Hänen blogistaan 21.10 2014 voimme lukea, kuinka näkymättömissä suomalaiset arkkitehdit ovat.
Murole esittää blogissaan Hennu Kjisikin tekemän Mies van der Rohe -palkittujen listan, jolla Suomi on häntäpäässä Ruotsin, Viron ja Romanian kanssa. Lista on saanut arkkitehtilehden päätoimittajan Jorma Mukalan, Rakennustaiteen museon Julia Kausteen, JKMM:n Samuli Miettisen ja Aalto-yliopiston professori Trev Harrisin kommentoimaan.
”Että olemme näkymättömiä, se on totta”, Murole sanoo analysoituaan Venetsian ja Milanon näyttelyt.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Tarkennus juttuun ”Suomi jämähtänyt jumbosijalle nykyarkkitehtuurin rankingissa””
Ns. Näkyvää arkkitehtuuria on saatu aikaan noissa listalla kärkipaikoilla olevissa maissa velkarahalla rakentamalla mm. Espanjassa, jonka tuloksia nyt koko Eu on saanut iloisesti maksaa tai Hollannissa, Englannissa, Ranskassa ja Saksassa, joissa sijaitsevat euroopan merkittävimmät kiinteistösijoitusrahastot ja keskeisimmät kiinteistömarkkinat. Me nyt vaan ollaan sen verran syrjässä ,että vaikka kuinka kadehtisimme muita, ei tänne kukaan täysjärkinen investori pistä sellaisia rahasummia rakentamiseen kuin mitä keski-Euroopassa käytetään. Älkää olko naiveja.