”Betonituotteiden erityisominaisuudet korostuvat tulevaisuudessa, sillä niinkin yksinkertainen asia kuin terminen massa osoittautuu entistä tärkeämmäksi. Kun tehdään yhä enemmän hyvin eristettyjä taloja ja lämpökuormat pitää hallita, massan avulla se on mahdollista tehdä ilman massiivista laitetekniikkaa”, Jussi Mattila kertoo.
Mattila korostaa betonin energiatehokkuutta sekä hyvää ja ennakoitavissa olevaa säänkestävyyttä. ”Nykymuodissa rakennusten julkisivut tehdään usein tummilla väreillä, joten se on materiaalille ankara paikka. Betonin avulla näille rakenteille voidaan suunnitella sadan vuoden käyttöikää”, Mattila jatkaa.
Kolmanneksi eduksi Mattila nostaa ratkaisujen yksinkertaisuuden. ”Rakenteet on helppo toteuttaa. Elinkaaren kannalta katsottuna monimutkaisuus voi tuoda kiinteistönhuoltajille hankaluuksia.”
Eurooppalainen biotaloustrategia
Tutkimuspäällikkö Petri Heinon mielestä Euroopassa on otettu vahvasti kantaa puurakentamisen puolesta ja luotu erityinen biotalousstrategia, josta puurakentaminen on yksi osa. Puurakentaminen on Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja Virossa yleisempää kuin muualla Euroopassa. Puurakentamisella on merkittävä osuus materiaalin käytöstä näissä maissa.
”Rakennusprosesseissa puurakentamisella ja puurakennetuotteilla on omat etunsa. Edut vaativat vielä toteutuakseen teollisilta toimijoilta ja yrityksiltä panostuksia tuotekehitykseen ja tuotteiden tunnetuksi tekemiseen. Tärkeintä olisi saada esivalmistusastetta nostettua, jolloin esimerkiksi 90 prosenttia rakennustyöstä voitaisiin tehdä tehtaassa eikä rakennustyömaalla”, Petri Heino sanoo.
Heinon mukaan puurakentaminen odottaa vielä uusia avauksia esimerkiksi kaupunkisuunnittelijoilta. ”Asuntorakentamiseen ja muuhunkin rakentamiseen tarvitaan arkkitehtonisesti uusia avauksia. Puu materiaalina tarjoaa muista poikkeavia vaihtoehtoja.”
Hiilijalanjäljen merkitys
Tavallinen kuluttaja ei ymmärrä vielä asunnon tai toimitilan hiilijalanjäljen merkitystä.
Jussi Mattilan mukaan asia esitetään yleensä liian monimutkaisesti. ”Asukas ymmärtää hiilijalanjäljen sen kautta minkälaisia lukemia energialaskussa on. Hänen mielestään asunnoista tai kiinteistöistä pitää tehdä energiapihejä, jotta energialasku on mahdollisimman pieni.”
Petri Heinon mukaan päättäjillekin hiilijalanjäljen merkitys on edelleen epäselvä. ”Eivät päättäjätkään sitä ymmärrä. Itse toivoisin, että käytettyjen rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeä pienennettäisiin rakentamisen aikana ja käyttövaiheessa. Kaupunkisuunnittelijoilla on suuri vastuu, jotta kaavoihinkin saadaan hiilijalanjälki- ja energiatehokkuusvaatimuksia.”
Mattilan muistuttaa, että nykyään edetään edelleen vanhakantaisella otteella, jossa toimia säädellään, ei esimerkiksi rakennuksen tulevaisuuden energiankulutustavoitteita.
Heino tarjoaa yhdeksi vaihtoehdoksi hiilijalanjäljen pienentämiseen myös syvempää ja ennakkoluulottomampaa yhteistyön betonirakentajien kanssa. ”Betonirakentamisenkin kannalta olisi fiksua hyödyntää esimerkiksi puiset parveke-elementtijärjestelmät”, Heino vinkkaa.
Hiilijalanjäljen merkitys ymmärretään tarkasti esimerkiksi kansainvälisesti toimivissa suuryrityksissä. Suomessa ongelmana koetaan maailmalta tänne rantautuneiden ympäristömerkkien soveltuvuus pohjoisiin oloihin. ”Kriteeristöt eivät sovellu aina kovin hyvin Suomeen. Tässä toivoisin, että esimerkiksi globaali Green Building Council kehittäisi sertifiointejaan Pohjoismaiden olot paremmin huomioiviksi”; Heino jatkaa.
Finnbuild-messujen Rakennuslehden Foorumilla sekä betoni- että puurakentamisen edustajat olivat yhtä mieltä kunkin rakennustavan eduista. Betonin tai puun voi valita samoilla syillä.
”Edullisuus, monipuolisuus ja helppo selviytyminen sekä rakentamisen että käytön aikana”, betoniteollisuuden Jussi Mattila listaa. Puuteollisuutta edustava tutkimuspäällikkö Petri Heino lisää puurakentamisen hyödyksi lisäksi puurakentamisen demokraattisen luonteen. ”Kuka tahansa voi rakentaa puusta”, Heino muistuttaa.
Videon kuvaus: Pekka Koli
Leikkaus: Jari Innanen
Tuottaja: Ane Korhonen
Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa
3 vastausta artikkeliin “Vastakkainasettelun aika on ohi puu- ja betonirakentamisessa”
”Muualla Euroopassa puurakentaminen on yleisempää kuin Suomessa ja puurakentamisella on merkittävä osuus materiaalin käytöstä.”
En ymmärrä tätä väitettä. 80-90 prosenttia pientaloistamme on puurunkoisia ja koko rakentamisessa puun osuus taitaa olla 60 prosentin luokkaa, vaikka puukerrostalojen osalta ollaan vielä kaukana puuteollisuuden asettamasta 10 prosentin tavoitteesta.
Kun kulkee Keski- ja Etelä-Euroopassa, niin puutaloja ei juurikaan pistä silmään katukuvassa. Jopa puurakentamisen suurmaaksi väitetty Itävalta on kivitalomaa, vaikka toimittaakin Itävallan puusta tehtyjä CLT-elementtejä Suomeenkin saakka. Jos tuolle puulle laskettaisiin hiilijalanjälki samalla tavalla kuin tehdään toimistojen Leed Platina -luokituksissa, niin puun tuonti kiellettäisiin liian pitkän kuljetusmatkan vuoksi. Eikä tuo ole edes kotimaista, millä muuten perustellaan puurakentamisen edistämistä. ATT:n uuteen Pukinmäen puurakennuskohteeseenkin tulee CLT-elementit, vaikka tarjolla olisi ollut edullisempi kotimainen vaihtoehto. Tosin ei sekään olisi pärjännyt hinnassa betonile.
Ainoa Euroopan maa, missä puuta on selvästi enemmän kuin Suomessa, on Sveitsi. Ruotsissa puukerrostaloja on muutamilla metsäteollisuuspaikkakunnilla, mutta kovin kiviseltä tuo Ruotsi muuten vaikuttaa. Norjassa puolestaan on samalla tavalla puisia pientaloja kuin Suomessakin.
Englantiin on alkanut nousta näyttäviä puurakennuksia, kuten Rakennuslehden jutusta saattoi lukea. Tuskinpa nekään valtavirtaa ovat, mutta arkkitehtuuri on ainakin parempaa kuin suomalainen minimalistinen puulaatikkotyyli.
”Kuka tahansa voi rakentaa puusta” on kommenttina samaa rotua kuin viikonlopun Hesarin pätevyydeltään riittämättömät kuntotutkijat. Puu on materiaalina kiveä vaurioalttiimpi ja vaatii siks rakentajalta ammattitaitoa.
Hyvän ja laadukkaan rakentamisen lähtökohta on osaaminen eikä se ole materiaalista kiinni. Rakennusmateriaalien osalta tulee muistaa, että kullakin materiaalilla on ne ykköskohdat rakennuksessa ja sitten vähän huonommat ja lopulta ne kohdat, jossa niitä ei tule edes käyttää. Yhteispelillä se onnistuu.