Verottajan haavissa jo yli 20 000 epäselvää rakennusalan ilmoitusta

Määrä on iso, sillä arviolta puolet ilmoitusvelvollista yrityksistä on toistaiseksi jättänyt ilmoitukset kokonaan tekemättä.

Monenlaista vilppiä

Verohallinnon ylitarkastaja Sari Wulffin mukaan ilmoituksia on jätetty esimerkiksi sellaisista yrityksistä, jotka ovat verohallinnon rekistereiden mukaan jo lopettaneet toimintansa. Yritysten tekemistä urakoista on tehty myös ilmoituksia, mutta arvonlisäverovelvollisten yritysten joukosta näitä yrityksiä ei löydy.

Monen ulkomaisen yrityksen ja työntekijän osalta verottaja selvittää Wulffin mukaan sitä, olisiko niille pitänyt syntyä verovelvollisuus Suomeen. Osalla yrityksistä näyttäisi olevan ristiriitaisuuksia urakka- ja työntekijäilmoitusten sekä kausiveroilmoitusten välillä.

Sellainenkin tapaus on paljastunut, jossa tunnistekortissa on oikea kuva, mutta väärän henkilön tiedot.

Puolet jättänyt ilmoittamatta

Yllättävän moni yritys on jättänyt ilmoitusvelvollisuutensa kokonaan hoitamatta. Verohallinnon ylitarkastaja Pekka Muinosen arvion mukaan ilmoituksia on antanut vain puolet niistä yrityksistä, joiden lain mukaan pitää antaa ilmoitus.

Isot rakennusalan yritykset ovat olleet hyvin hereillä, mutta esimerkiksi kiinteistöalan yrityksiltä on jäänyt ilmoituksia antamatta. Myös osalta tuotantolaitoksia ilmoitukset ovat jääneet kokonaan antamatta.

Verottaja jalkautuu kentälle

Verottaja tehostaa toimintaansa, jotta ilmoitusvelvollisuuden myötä paljastuneita tapauksia pystyttäisiin tutkimaan. Muinosen mukaan jokaiseen veroyksikköön tulee tarkastajia, jotka tekevät ilmoitusvelvollisuuteen kohdennettua verovalvontaa. Epäselviä tapauksia seulotaan esiin analysoimalla tietomassaa koneellisesti.

Muinosen mukaan aineistosta pystytään seulomaan esille jatkoselvitystä vaativat tapaukset.

”Verotarkastus jalkautuu syksyn mittaan”, hän lupaa.

Verottajan resurssien riittävyys on avainkysymys lakimuutoksen onnistumisen kannalta. Muinosen mukaan valvontaa kohdennetaan epäselvyyksiä sisältäviin tapauksiin. Toisaalta valvonnan paljastamat tapaukset toimivat pelotteina ja lisäävät ilmoitusten määrää.

Puutteellisten ilmoitusten määrän väheneminen vapauttaa resursseja valvontaan.

Uhkana iso laiminlyöntimaksu

Ilmoitusvelvollisuuden käyttöönotossa on puolen vuoden siirtymäaika, jolloin verottaja hyväksyy puutteellisia ilmoituksia.

Tahallinen laiminlyönti voi kuitenkin käydä kalliiksi. Jos ilmoitukset jättää puolen vuoden ajalta tekemättä, voi siitä seurata Muinosen mukaan kuukautta kohti 10 000 euron laiminlyöntimaksu.

Jatketaanko siirtymäaikaa?

Yle kertoi, että Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan valtaosa suomalaisista yrittäjistä on tyytymätön ilmoitusvelvollisuuteen. Wulffin mukaan verottaja on valmis harkitsemaan vuoden lopulla, pidennetäänkö puutteelliset ilmoitukset sallivaa siirtymäaikaa.

Pidennys on mahdollinen, mutta vaakakupin toisella puolella on Wulffin mukaan valvonnan tehokkuus. Puutteelliset ilmoitukset syövät tehoa harmaan talouden torjunnalta. Verohallinnon antama opastus puolestaan vähentää epäselvien ilmoitusten määrää.

Twitter: @toimittaja1