Kokeile kuukausi maksutta

Kollaja-hanketta viritellään yhä Iijoelle

Vuosikymmeniä kaavailtua Kollaja-allashanketta ei ole vieläkään haudattu. Iijoella Pohjois-Pohjanmaalla tekojärveä ja uutta vesivoimalaitosta ajava Pohjolan Voima on tehnyt uudet Kollaja-suunnitelmat. Yhtiö toivoo, että vesivoiman merkityksestä keskusteltaisiin ennen kevään eduskuntavaaleja. Yhtiö markkinoi päivitettyä hankettaan aktiivisesti poliitikoille, yrittäjille sekä paikallisille asukkaille kyläiltamissa.

Vuosikymmeniä kaavailtua Kollaja-allashanketta ei ole vieläkään haudattu. Iijoella Pohjois-Pohjanmaalla tekojärveä ja uutta vesivoimalaitosta ajava Pohjolan Voima on tehnyt uudet Kollaja-suunnitelmat. Yhtiö toivoo, että vesivoiman merkityksestä keskusteltaisiin ennen kevään eduskuntavaaleja. Yhtiö markkinoi päivitettyä hankettaan aktiivisesti poliitikoille, yrittäjille sekä paikallisille asukkaille kyläiltamissa.

”Toivomme, että uusi hallitus päivittäisi nykyisen koskiensuojelulain, joka kategorisesti kieltää uudet voimalaitosluvat. Laki on 80-luvulta, jolloin koskiluontoa ei tunnettu niin hyvin, eivätkä ympäristövaikutusten arviointityökalut olleet yhtä hyviä kuin nyt”, kertoo Pohjolan Voiman tytäryhtiö PVO-Vesivoima Oy:n toimitusjohtaja Pertti Pietinen.

Kollaja-hankkeen haasteena on, että Iijoen yläjuoksu on suojeltu koskiensuojelulailla ja sen vaikutusalueella on kaksi Natura-aluetta. Naturan takia yhtiö on siirtänyt patovallia suunnitelmissaan sekä päivittänyt teknisiä suunnitelmiaan. Samalla hankeen investoinnin hinta on noussut 15 miljoonalla eurolla. Pietisen mukaan hanke maksaisi yhtiölle noin 155 miljoonaa euroa.

Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen lausunnon mukaan allashanke ei merkittävästi heikennä Pudasjärven Natura-aluetta.

Pudasjärvi pohtii hyötyjä ja haittoja

Pudasjärvellä mielipiteet allashankkeesta jakautuvat. Yksi hankeen suurimmista vastustajista on Kollajan paliskunta, jonka alueelle tekojärvi tulisi. Paliskunnan maapinta-ala pienenisi neljä prosenttia.

”Kollaja-hanke tietäisi loppua alueen paliskunnalle. Porot laiduntavat ja vasovat tällä alueella”, sanoo poroisäntä Jouni Kyrönniemi.

PVO-Vesivoima aikoo tehdä porojen laidunkierrosta seurantatutkimuksen yhdessä paliskunnan kanssa. Kyrönniemen mukaan tutkimus on hyvä tehdä, jotta alueen tärkeys tulee todistettua.

Pudasjärven kaupunki pohtii parhaillaan työryhmässä Kollaja-hankkeen hyötyjä ja haittoja kaupungille.

”Kaupunki ottaa hankkeeseen virallisesti kantaa ensi vuoden alussa. Omakin kantani on vielä auki”, sanoo kaupunginjohtaja Tomi Timonen.

Altaaseen on tarkoitus varastoida Iijoen tulvavedet. Niitä voitaisiin juoksuttaa, kun sähkön tarve on suurimmillaan. Kaupunki saisi uudesta vesivoimalaitoksesta kiinteistöverotuloina vuosittain noin miljoona euroa.

FAKTA:

– Pohjolan Voima on ajanut Kollaja-hanketta 1980-luvulta lähtien.
– Hanke haudattiin, kun koskiensuojelulaki tuli voimaan 1987.
– Kollajaa valmisteltiin uudelleen 2000-luvulla. Nyt tekojärven lisäksi kaavaillaan yhtä voimalaitosta.
– Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus tyrmäsi hankkeen vuonna 2009 Natura-arvoja vaarantavana.
– Nykyisessä, uudelleen suunnitellussa hankkeessa Pudasjärvelle rakennettaisiin noin 45 neliökilometrin kokoinen tekojärvi ja 32 megawatin voimalaitos.
– Tekojärven alle jäisi muutama kesämökki ja metsästysmaja.
– Yhtä patovallia on siirretty 400 metriä, jotta vesialtaan vaikutukset Natura-alueelle lieventyisivät.
– Ely-keskus antoi tammikuussa lausunnon, jonka mukaan Kollajan tekojärvihanke ei heikennä Pudasjärven Natura-aluetta.
– Tekojärven ja voimalaitoksen yhteiset investointikustannukset olisivat 155 miljoonaa euroa.
– Viitisen vuotta kestävä rakennushanke työllistäisi noin 1 250 henkilötyövuotta.
– Lisäenergiaa saataisiin noin 160 gigawattituntia vuodessa.
– Lisää säätötehoa tulisi noin 100 megawattia.

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Kollaja-hanketta viritellään yhä Iijoelle”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat