Kokeile kuukausi maksutta

Peruskorjattu presidentinlinna odottaa itsenäisyyspäivän tanssijoita

Tasavallan presidentin kanslian kiinteistöpäällikkö Juha Klingberg seisoi viime viikolla tyytyväisenä Presidentinlinnan portilla. Kaksivuotinen työmaa on muutamia maalinsipaisuja ja sähköjohdotuksia vaille valmis, ja nykyaikaistettuja tiloja kelpaa esitellä. 1820 valmistunutta linnaa oli  edellisen kerran peruskorjattu 1970-luvun alussa. Sen ajan talotekniikka vaati modernisointia ja linnan painuminenkin piti saada loppumaan.

Joulukuun kuudentena päivänä tilat ja uusittu ilmanvaihto joutuvat tositestiin. Enää linnassa ei pitäisi tulla hiki isossakaan yleisötilaisuudessa. Aiempien kahden ilmanvaihtokoneen asemesta uusitussa Presidentinlinnassa ilmanvaihtokoneita on yhdeksän, joista seitsemän on sijoitettu ullakolle ja kaksi kellariin.

”Meillä oli toiveena saada käyttöön mahdollisimman energiatehokas ja hygieeninen ilmanvaihtoratkaisu. Valittu ilmanvaihtokatto poikkeaa normaalista ratkaisusta siinä, että sen avulla ilma saadaan vaihtumaan rajatusti juuri siellä, missä kulloinkin tarvitaan. Katto myös pesee itseään, minkä ansiosta tulee varmistetuksi maksimaalinen hygieenisyys koko ajan”, Klingberg sanoo.

Akustiikka parani

Pitkä jälkikaiku on ollut Klingbergin mukaan ongelma erityisesti Valtiosalissa ja neuvotteluhuoneissa. Valtiosalissa ongelma ratkaistiin asentamalla orkesteriparven seinän yläosaan akustiikkapinnoitus. Kolmannen kerroksen neuvotteluhuoneessa neuvottelupöydän yläpuolella on ääntä heijastava pinta, muut pinnat ovat ääntä imeviä.

Myös rakennuksen audiovisuaalinen tekniikka nykyaikaistettiin. Se, kuten kaikki muukin tekniikka, sijoitettiin näkymättömiin seinä- ja lattialistoihin ja mahdollisimman huomaamattomiksi tehtyihin kanaaleihin.

Museoviraston kanssa tehty yhteistyö oli Klinbergin mukaan esimerkillistä.

Kaikissa ratkaisuissa oli vaikuttavana tekijänä myös tilojen käytettävyys. ”Isot korkeuserot olivat aiemmin ongelma esteettömän liikkumisen kannalta. Nyt saimme käyttöön kaksi uutta hissiä. Samalla tuli uusituksi yksi porrashuoneista, joka oli yksi vaativimmista työvaiheista koko työmaalla.”

Perustukset oli isoin aikatauluriski

”Saimme aikataulun pitämään, mikä ei näin jälkikäteen ajatellen ollut mikään itsestäänselvyys. Painuneiden perustusten korjaaminen ei olisi onnistunut suunnitellussa aikataulussa ilman huolella valmisteltua koerakentamista ja suunnitelmien tarkentamista koerakentamisen jälkeen”, Klinberg sanoo.

Alun perin puupaaluille perustettu, sittemmin megapaaluilla pohjavahvistettu linna oli vuosien saatossa painunut. Lahonneita puupaaluja korvaaviksi tarkoitettuja megapaaluja ei ollut saatu ulottumaan kallioon asti, minkä seurauksena perustuksiin ja myös ylärakenteisiin oli syntynyt halkeamia. Nyt päättyneen työmaan aikana pulma oli määrä ratkaista injektoinnein, jotka eivät tässä tapauksessa lopulta toimineet. Tämä selvisi jo ennen kuin varsinainen remontti oli alkanut.

”Suihkupaalutus valikoitui perustusten korjausmenetelmäksi, mutta sekään ei heti onnistunut. Koerakentamisen perusteella onnistuimme yhdessä suunnittelijan ja rakentajan kanssa kehittämään tavan, jolla suihku saatiin suunnatuksi niin, että megapaalujen alapään ja kallion välinen tyhjätila saatiin kokonaan vahvistetuksi”, rakennuttajakonsultti Pekka Romppanen Indepro Oy:stä sanoo.

Toinen pohjarakennustekninen erikoisuus liittyi lämmön- ja vedeneristämiseen. Koko korjatun alapohjan alueelle asennettiin vaahtolasilevyt, koska niiden lämmön- ja vedeneristysominaisuudet säilyvät muuttumattomina myös pohjavedenpinnan alapuolella.

Arkeologeja ja kruununkorjaajia

Kaivutöitä tekivät myös arkeologit. SRV:n vastaava mestari Toivo Mäkeläinen kertoo ihailleensa heidän motivaatiotaan.

”En ole ennen nähnyt yhtä innokkaista lapiomiehiä ja –naisia”, hän toteaa.

Presidentinlinnan korjaus

Aikataulu: joulukuu 212-2014

Kustannukset: 45 miljoonaa euroa

Rakennuttaja: Tasavallan presidentin kanslia

Rakennuttajakonsultti: Indepro Oy

Projektinjohtourakoitsija: SRV Rakennus Oy

Pääsuunnittelija: LPR-Arkkitehdit Oy

Rakennesuunnittelija: Ideastructura Oy

Talotekniset suunnittelijat: Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy (LVIA), Granlund Oy (sähkö)

Muutenkin kohde on ollut ainutlaatuinen. ”Millään muulla työmaalla ei ole päässyt tekemään asioita yhtä monipuolisesti. On ollut kolmen kiven paksuista muuraamista uusittavaan porraskäytävään ja meriheinäeristetyn seinän suojelua uutta hissiä asennettaessa, puhumattakaan museaalisten arvojen huomioonottamisesta. Veistoksia suojeltiin yhden konservaattorin ehdotuksesta savukepaperilla. Kristallikruunut purettiin osiin, kuljetettiin kunnostettavaksi, johdotettiin, testattiin, purettiin uudelleen osiin, kuljetettiin takaisin työmaalle ja koottiin työmaalla ennen ripustamistaan”, Mäkeläinen kertoo.

Teksti: Vesa Tompuri, kuvat Anne Kurki

Lue lisää perjantain Rakennuslehdestä.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Peruskorjattu presidentinlinna odottaa itsenäisyyspäivän tanssijoita”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat