Kokeile kuukausi maksutta

Rautateiden kuolemanloukkuja on poistettu vauhdilla

Seinäjoen ja Oulun väliltä poistetaan kaikki tasoristeykset vuoden 2017 loppuun mennessä. Tasoristeysten poistolla parannetaan liikenneturvallisuutta ja mahdollisestaan junaliikenteen nopeudennosto.

Seinäjoen ja Oulun väliltä poistetaan kaikki tasoristeykset vuoden 2017 loppuun mennessä. Tasoristeysten poistolla parannetaan liikenneturvallisuutta ja mahdollisestaan junaliikenteen nopeudennosto.

Tasoristeys on aina vaarallinen radanylityspaikka ja onnettomuuden sattuessa seuraukset ovat yleensä vakavat. Tasoristeysonnettomuuksia tapahtuu Suomessa vuosittain useita kymmeniä, joista vakavaan loukkaantumiseen ja kuolemaan johtaneita tapauksia on joka vuosi noin 10.

Seinäjoki–Oulu -ratahankkeen tavoitteena on parantaa radan turvallisuutta, nostaa rataosan nopeutta ja lisätä radan kapasiteettia. Tasoristeysten poistojen ansiosta tieliikenteelle rakennetaan turvallisemmat reitit radan ylitykseen ali- ja ylikulkusiltojen sekä uusien tiejärjestelyiden avulla.

Tasoristeyksien poistaminen loppusuoralla

Seinäjoen ja Oulun välinen rata on yhteensä 335 kilometriä pitkä ja välillä oli vielä vuonna 2008 yhteensä 104 tasoristeystä. Kaikki rataosan tasoristeykset tullaan poistamaan Seinäjoki–Oulu -ratahankkeen töiden yhteydessä. Tähän mennessä tasoristeyksiä on poistettu yhteensä 89 kappaletta eli noin 85 prosenttia koko välin tasoristeyksistä. Täysin tasoristeyksettömiä osuuksia ovat jo Seinäjoki–Ruha, Lapua–Eskola ja Oulainen–Liminka.

Vuosi 2014 on ollut kiivasta rakentamisen aikaa, jolloin iso osa välin tasoristeyksistä on poistettu. Yksistään Kokkolan ja Ylivieskan väliltä on poistettu 21 tasoristeystä tämän vuoden aikana. Näiden lisäksi on poistettu Anttilan tasoristeys Oulaisissa sekä Keskimuilun, Ruhan, Alanurmon ja Muurimäen tasoristeykset Lapualla. Lapualla tullaan poistamaan tämän vuoden aikana vielä Raviradan ja Ulvilan tasoristeykset. Lapualla liikenteelle jäävät vielä Nisulan ja Pappilan tasoristeykset.

Seinäjoki–Oulu ratahankkeen ansiosta poistuu merkittävä osa Suomen rautateiden tasoristeyksistä. Koko Suomessa poistetaan tasoristeyksiä vuoden 2014 aikana yhteensä 38 kappaletta, joista 31 poistetaan Seinäjoen ja Oulun väliseltä rataosuudelta.

Matka-ajat lyhenevät

Tasoristeysten poiston ansiosta saadaan rataosuudelle myös muita hyötyjä turvallisuuden parantumisen lisäksi. Tasoristeysten poistuttua voivat matkustajajunat kulkea Seinäjoen ja Oulun välillä jopa 160–200 km/h junatyypistä riippuen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että hankkeen valmistuttua matkustajajunat voivat kulkea koko matkan Tikkurilasta Ouluun asti 200 km/h tuntinopeudella, joka lyhentää matkustusaikaa merkittävästi.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Rautateiden kuolemanloukkuja on poistettu vauhdilla”

  1. On tasoristeyksissä hyviäkin puolia. Kuten se, että ne ovat lyhentäneet paikallisten ihmisten matka-aikoja. Osa tasoristeyksistä poistetaan niin, että risteyksesestä ei pääse jatkossa enää lainkaan läpi, ja osaan rakennetaan yli- tai alikulkuja. Jalankulkijan ja pyöräilijän tapauksessa matkanteko vaikeutuu näistä kaikissa tapauksissa, koska seurauksena on joko kiertämistä muun virallisen reitin kautta, oikaisten jostain kohtaa radan läpi tai sitten korkeuseroja. Autoilijan tapauksessa ajettava matka monessa tapauksessa jonkin verran pitenee, koska yli- ja alikulkuja tehdään vähemmän kuin mitä alkuperäisiä tasoristeyksiä on ollut.

    Turvallisuuden parantaminen on hyvä asia. Turvallisuuden paraneminen käytetään ilmeisesti junien nopeuksien kasvattamiseen, mikä hyödyttää junamatkaajia. Tasoristeystoimenpiteiden seurauksena toisaalta myös monien seutujen estevaikutukset kasvavat, ja junien nopeuksien kasvaessa oletettavasti myös junista lähtevä melu voi kasvaa. Käytännössä radoista tulee entistä suurempia kulkuesteitä niille, jotka radan varrella poikkisuunnassa liikkuisivat. Nyt kun junat pysähtyvät yhä harvemmissa paikoissa, yhä vähemmän radan hyödyistä tulee näille paikallisille, jotka ratojen negatiivisista seurauksista kärsivät. Tähän liittyvää keskustelua ei ole juuri julkisuudessa käyty, vaan julkiset puheenvuorot on pitkälti laadittu junalogistiikan ja juna-asemakeskuksista matkaavien näkökulmasta.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat