Kokeile kuukausi maksutta

Rakennustuotteella oli ennen konkurssia miljoonien urakkariidat käynnissä

Konkurssiin 2.12.2014 asetetulla Rakennustuotteella oli käynnissä useiden miljoonien arvosta urakkariitoja.

Rakennustuotteen vuotta 2013 koskevan tasekirjan mukaan Spondan rakennuttama Kiinteistö Oy Vantaan Honkatalo luovutettiin tilaajalle helmikuussa 2011 ja taloudellinen loppuselvitys päättyi riidanalaisena. Rakennustuote jätti saman vuoden kesäkuussa kanteen Helsingin käräjäoikeuteen ja vaati riidattomista urakkasaamisista sekä riidanalaisista muutostöistä yhteensä 2,21 miljoonaa euroa (alv 23 %). Tasekirjan mukaan vastaaja on kiistänyt esitetyt lisä- ja muutostyöt perusteettomina sekä vaatinut korvausta urakoitsijan laiminlyönnin johdosta.

Sponda oli tehnyt tasekirjan mukaan 425 000 euron suuruisen (alv 0) sovintotarjouksen, minkä Rakennustuote hylkäsi.

Rakennustuotteen omistaja ja toimitusjohtaja Jari Miettinen kertoi Rakennuslehdelle marraskuussa 2013, että yhtiön hakeutuminen velkasaneeraukseen johtui Spondan kanssa käynnissä olleesta urakkariidasta.

”Tämä aiheutti meidän likviditeettiongelmamme. Oikeudenkäynti on lähestymässä, ja velkasaneerauksen kautta turvaamme toimintaedellytyksemme, jotta saamme oikeudenkäynnin pidettyä”, Miettinen totesi vuosi sitten.

Espoon kaupungin tilakeskus purki Suurpellon päiväkotia koskevan urakkasopimuksen huhtikuussa 2013. Purkuhetkellä kohteessa oli Rakennustuotteen tasekirjan mukaan tehty maanrakennustyöt, runko- ja vesikatto.

Myös energiayhtiöt purkivat sopimukset

Rakennustuote jätti yrityssaneeraushakemuksen marraskuussa 2013. Tasekirjan mukaan tämän seurauksena tilaajat Helen sähköverkko Oy, Vantaan Energia Oy ja Ruokakesko Oy olivat purkaneet urakkasopimukset Rakennustuotteen kanssa. Helen Sähköverkolle Rakennustuote teki Viikinmäen sähköasemaa.

Ruokakesko Oy purki Rakennustuotteen K-Supermarketin rakennusurakkasopimuksen takuuaikana 11.3.2014. Ruokakesko oli vastaanottanut kohteen viisi kuukautta aikaisemmin. Tasekirjan mukaan rakennustuote aikoi jättää Helsingin käräjäoikeuteen kanteen maksamattomista maksueristä sekä maksamattomista lisä-ja muutostöistä, yhteensä 400 770 euron arvosta.

Vantaan energia purki rakennusurakkasopimuksen 2.12.2013. Rakennustuote jätti lopputilityksen 27.2.2014, summaltaan 1 381 650 euroa. Tilinpäätöshetkellä summasta oli Rakennustuotteen tasekirjan mukaan maksamatta vajaat 465 000 euroa. Taloudellinen loppuselvitys oli tasekirjan mukaan kesken.

Isot verovelat

Konkurssihakemuksen mukaan Rakennustuotteen suurimpien velkojien joukossa ovat Verohallinto, Fennia, Finnvera Oyj ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera.

Rakennustuotteen saneerausehdotukseen liittyvän maksuohjelman mukaan Verohallinnon saatavat olivat reilut 456 000 euroa. Eteresta kerrotaan, että Rakennustuotteella on yli 100 000 euroa vakuutusmaksuvelkaa. Lopullinen summa lasketaan konkurssiin asettamispäivän mukaan. Korkolaskuri pysähtyi silloin, kun yhtiö asetettiin konkurssiin.

Finnverasta todetaan pankkisalaisuuteen vedoten, ettei yksityisen asiakkaan tietoja kerrota.

Saneerausvelkojien listalla on kaikkiaan kymmenen velkojaa, joiden saatavat Rakennustuotteelta ovat vähintään 100 000 euroa.

Rakennustuotteen saneerausehdotukseen liittyvän maksuohjelman mukaan yhtiöllä oli jaettavaa 2,137 miljoonaa euroa ja etuoikeudettomien saatavien määrä oli 4,510 miljoonaa euroa. Velkoja ehdotettiin leikattavaksi 52,63 prosentilla.

Konkurssipesä vastaa urakkaketjun alveista

Käännetyssä arvonlisäverojärjestelmässä pääurakoitsija vastaa koko aliurakkaketjun arvonlisäverojen palautuksista. Konkurssitilanteessa monia yrityksiä varmasti huolestuttaa se, miten jo maksetuille alveilla tapahtuu konkurssitilanteessa. Onko pääurakoitsija tilittänyt aliurakoitsijoiden maksamat arvonlisäverot verottajalle?

Ylitarkastaja Pekka Muinonen Verohallinnosta sanoo, että konkurssipesä vastaa arvonlisäverojen maksamisesta. Siten asia on aliurakoitsijoiden puolesta kunnossa, jos ne ovat tilittäneet maksut nyt konkurssissa olevalle Rakennustuotteelle.

Lue lisää siitä, ettei konkurssipesä ei jatka Rakennustuotteen isoja urakoita.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Rakennustuotteella oli ennen konkurssia miljoonien urakkariidat käynnissä”

  1. Valtio jäi nuolemaan näppejään, kun ei ollut aikaa katsoa ja odottaa loppuun riidanalaisa juttuja!
    Yhteiskunta nämä yrittäjät konkurssiin ajaa järjettömällä byrokratialla, maksuilla, yms .
    Tullaan näkemään vielä lisää konkursseja ja tämänkin myötä muutama ämpäriurakoitsija kaatuu saappaat ja ämpärit kätösissään!
    Surullista…….

  2. Onko ollut kvr urakka tai suunnitelmien mukaiset urakka, eli pyydetty tarjoukset tehtyjen suunnitelmien mukaisesti.
    Asiahan on näin että KVR urakassa urakoitsija teettää itse suunnitelmat ja toteutta sen mukaisesti työn jota pyydetty.
    Suunnitelmien mukaan tehty urakka sisältää asia papereissa ja suunnitelun mukaiset työt.
    Ainahan tulee muutoksia työn aikana varsinkin remontti töissä, joista rakennuttajan on tehtävä suunnitelmat EI urakoitsijat
    Urakoitsijoilla ei ole oikeutta muuttaa suunnitelmia tietenkin jos näkee virheen tai huomaa että työn voi suorittaa toisella tavalla, vaihtoehto on käytävä läpi rakennuttajan kanssa sekä rakennuttajan on hyväksyttävä muutostyö.
    urakoitsijat eivät saa tehdä omia sovellutuksia suunnitelmiin.
    Elikä työssä tulee sekä lisä että hyvitys asioita jotka on sovittava ennen muutos työn aloittamista sekä rakennuttajan on toimittava välittömästi muutostyön suhteen eikä viivytellä asian kanssa jotta työ edistyy aikataulun mukaisesti.

    Onko näin että suunnitelmat eivät ole niinkuin laissa ja asetuksissa sanotaan että suunnitelmat oltava semmoiset ettäurakoitsijat voivat suorittaa työt sen mukaisesti. onko kaikki detalli ym. suunnitelmat ukana jo laskennassa.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat