Helsingin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen sanoo kaupungin tiedotteessa, että kilpailutukset on määrä käynnistää mahdollisimman pian. Rakentaminen on Viljasen mukaan määrä saada vauhtiin syksyllä. Kirjasto nousee Töölönlahden rantaan.
Hankkeen kokonaishinta on 98 miljoonaa euroa. Rakennus tulee maksamaan 96 miljoonaa euroa. Valtio on sitoutunut hankkeen rahoittamiseen 30 miljoonan euron osuudella.
Kirjastoa vastustaneet ovat olleet huolissaan siitä, että suuren uuden kirjaston takia pienempiä kirjastoja lakkautetaan.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Helsingin valtuusto siunasi keskustakirjaston”
Ja SRV tekee ja A-insinöörit rakennuttaa.
Millaisella vedonlyöntikertoimella saa rahansa takaisin, jos lyö nyt vetoa siitä, että rakennuksen toteutuskustannukset on 96 miljoonaa euroa ?
Mitkä ovat kertoimet, ettei arkkitehtuuri vastaan havainnekuvia ja rakennuksen laajuus muuttuu?
Apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen toivoi Rakennuttajapäivillä kirjastoa esitellessään, että kirjastosta tulisi Helsingille uusi olohuone, jonka laajan lipan alla voidaan järjestää kesäisin kulttuuritapahtumia. Tuohon olohuoneeseen ei hänen mielestään kuulu Makasiinien rauniokasa.
Hän arvioi, että kirjastossa tulee käymään 2,5 miljoonaa ihmistä vuodessa. Perinteisen kirjaston lisäksi kävijöille on tarjolla kaksi kahvilaa, ravintola, elokuvateatteri ja kauppa.
Kirjaston ensimmäinen kerros tulee olemaan ilman väliseiniä oleva avoin tila. Toiseen kerrokseen sijoittuu digitaalinen maailma ja kolmanteen kerrokseen niin sanottu kirjataivas. Sen suurin vetonaula on kuitenkin1500 neliön suuruinen parveke, joka on samalla tasolla eduskuntatalon portaiden kanssa. Kansa voi katsella sieltä johtajiaan demokraattisesti samalta tasolta.
Suurimman kunnian kirjastohankkeen saamisesta Töölönlahdelle Viljanen antaa entiselle ministerille Claes Anderssonille, joka aikoinaan moitti julkisesti Pasilan kirjastoa liian syrjäisestä sijainnista. Hänen sanallaan oli enemmän painoa kuin Hjallis Harkimolla, jonka mielestä taas jääkiekkohallille Pasila on turhan syrjäinen paikka Töölönlahteen verrattuna.
Kaupungin sydämessä oleva kirjasto muuttaa Viljasen mukaan paitsi Helsingin keskustan asemaa myös ihmisten mielikuvaa kirjastosta. Kirjasto ei ole vain paikka, josta lainata kirjoja. Sieltä voi lainata vaikka porakoneen tai viedä toimimattoman porakoneen vapaaehtoisten korjattavaksi.
Kirjastossa voi järjestää vaikka häät, kuten tehtiin Rikchardinkadun kirjastossa. Tila lainattiin ilmaiseksi häävieraille, ja kaupunkilaisille jäi iloksi kukkakoristeet moneksi päiväksi.
Kirjastossa voidaan järjestää myös lasten syntymäpäiviä satuohjelmineen.
Kirjastot voivat tarjota myös työtilaa, jopa pk-yrittäjille, jota voivat järjestää kirjastossa jopa asiakastilaisuuksia. Askartelunhaluisille kirjastoista voi löytyä askartelupaja ja yökyöpeleille yökirjasto. 3D-printtauskin onnistuu kirjaston laitteilla ja erilaisia tietokoneen aplikaatioita voi testa kirjastossa ilmaiseksi.
Ja jos kirjastoon meno ei kiinnosta, niin kirjasto voi polkea luoksesi, kuten fillarikirjasto jo tekee.
Kaikki tämä ja paljon muuta on mahdollista keskustakirjastosta. Yleisöltä on kysytty ideoita siitä, millainen uusi kirjasto voisi olla, ja parhaat idea on tarkoitus toteuttaa.
Joukkoälyn voima näkyi jo kirjaston avoimessa ja vuorovaikutteisessa arkkitehtuurikilpailussa. Voittajan valintaa ei jätetty arkkitehtuurin salapiirin tehtäväksi, vaan ehdotukset olivat esillä yleisölle ja he saivat merkitä sydänlapulla suosikkinsa. Voittaja oli kymmenen eniten laputetun joukossa.
Yleisö otettiin mukaan myös kilpailun toiseen vaiheeseen jossa oli mukana kuusi ehdotusta pienoismalleineen. Yleisö sai äänestää näistä suosikkiansa jopa virtuaalisesti.
Voittajaksi tuli yleisöäänestyksen kakkonen eli asiantuntijaraati ei jäänyt pelkäksi kumileimasimeksi. Asiantuntemuksensa se pääsi osoittamaan sillä terävällä huomiolla, että yleisöäänestyksen voittajan esitekuva oli liiankin hyvä eikä vastannut pienoismallin antamaa kuvaa kohteesta. Näin voittajaksi saatiin Suomeen sopiva puukohde.
Ehkä tuota joukkoälyn voimaa voisi kokeilla Guggenheiminkin kohdalla, niin saataisiin samalla tuon lystin maksava yleisö kokemaan kohteen paremmin omaksensa.
Kansalaiset ovat Viljasen mukaan tyytymättömiä edustuksellisen demokratian vaikutusmahdollisuuksiin, mutta käyttävät suoran demokratian mahdollisuuksia suorastaan innokkaasti hyväksensä koskevat ne sitten mielipiteen sanomista kirjastosta (tai poliitikoista) tai vaikka ravintolapäivän tapaisen kansalaisidean monistamista.