Kokeile kuukausi maksutta

Raksulla ja Rapalilla erisuuntaiset näkemykset tarjoushinnoista

Rapalin mukaan tarjoushinnat nousivat viime vuonna pääkaupunkiseudulla 3,3 prosenttia, mutta Raksun tuoreen raportin mukaan ne olisivat laskeneet 1,4 prosenttia ja asuntojen tarjoushinnat peräti 5 prosenttia. Professori Yrjänä Haahtela on omassa kustannusanalyysissaan lähempänä Raksun linjaa.

Rakentaminen ja muuttoliike painottuvat pääkaupunkiseudulle ja Tampereen alueelle.

Rapalin Janne Rantanen selittää tarjoushintojen nousua rakentamisen suhdannetilanteen paranemisella pääkaupunkiseudulla vuoden 2013 tilanteeseen nähden.

Keskimäärin uudistalonrakentamisen pääurakoissa tarjoushalukkuus on laskenut 65 prosentista 60:een viime vuoden aikana. Aliurakoissa tarjoushalukkuus on pysynyt 65 prosentin tasolla.

Miksi Raksulla on eri luvut tarjoushintojen kehityksestä

Raksu-ryhmän raportin luvut ovat toiset:

”Tarjoushinnat alenivat pääkaupunkiseudulla 1,4 prosenttia. Suurin lasku näyttäisi olevan takana, sillä vuoden lopulla hinnat jo kohosivat. Indeksin alaerien kehitys oli erisuuntainen. Toimitilarakentamisen tarjoushinnat kohosivat 1,6 prosenttia, kun taas asuntorakentamisen tarjoushinnat alenivat lähes viisi prosenttia.”

(Lisäys tekstiin 5.3. klo 12:00) Foreconin Pekka Pajakkala selittää eroa sillä, että Raksun raportti tarkoittaa ”vuosikeskiarvoa”, jonka mukaisesti laskettuna tarjoushintahindeksin kuukausiarvojen keskiarvo oli vuonna 2013 153,2 ja vuonna 2014 151,1, eli miinusta oli  tuo 1,4 prosenttia. Rapalilla kyse on loppuvuoden pisteistä (joulukuu 2013-joulukuu 2014), jonka mukaan tarjoushintojen nousu (12kk) oli +3,3 prosenttia.

Pajakkalan mukaan tarjoushintojen kehitys on looginen rakentamisen määrien kanssa.  ”Toimitilapuolella töitä on pääkaupunkiseudulla paljon ja määrä kasvussa, kun taas asuntorakentaminen sielläkin vähenee.”

Korjausrakentajilla riitää töitä, infratyöt halpenivat

Raksun raportin mukaan aliurakoitsijoiden tarjoushalukkuus olisi pienentynyt korjausrakentamisessa, mikä heijastelee runsasta tarjouspyyntöjen määrää ja hyvää tilauskantaa. Tarjoushintojen hajonnan perusteella hintakilpailu on kuitenkin kovaa.

Maa- ja vesirakentamisessa kustannuskehitys on kääntynyt laskuun. Joulukuussa laskua tuli jo 1,5 prosenttia energian hinnan laskun seurauksena. Öljyn paino maarakennuskustannusindeksissä on lähes 20 prosenttia. Öljyn hinta on laskenut merkittävästi ja on nyt lähellä 60 dollaria tynnyri.

”Näkisin, että euron heikkeneminen ja keskuspankkien inflaatiota lisäävät toimenpiteet nostavat kuluvan vuoden aikana tarvikepanosten hintoja. Työvoiman kulut nousevat hyvin vähäisesti. Tarjoushinnoissa nousua tapahtuu edelleen, mutta ei niin kovalla vauhdilla kuin viime vuonna. Kuitenkin rakentaminen volyymi tulee kasvamaan pääkaupunkiseudulla viime vuodesta”, Rantanen sanoo.

Suomi on jakautunut kahtia

Professori Yrjänä Haahtela toteaa, että vuosi 2014 oli rakennusalalla synkkä. ”Keväällä näytti paremmalta ja mekin nostimme hieman indeksiämme. Syksyllä oli sitten taas ankeata. Tarjousryntäystä ei esiintynyt, mutta kohtuuhinnalla sai hyviä tekijöitä. Joissakin erikoistöissä tarjouksia oli vain vähän. Ale-hinnoittelua ei toisaalta juurikaan esiintynyt. Eli on sopeutettu ja sopeuduttu.”

Suomi on rakentamisen suhteen jakautunut kahtia ja rakentaminen painottuu pääkaupunkiseudulle ja Tampereen alueelle.

”Pääkaupunkiseudulla ja muutamissa kasvukeskuksissa rakennetaan, muualla on tosi hiljaista. Pääkaupunkiseudulla asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan vielä pitkään, samoin maakuntien keskuskaupungeissa.”

Pääkaupunkiseudulla virolaiset tekevät jo merkittävän osan rakennustyöstä, ja Haahtelan mukaan ihan yhtä hyvin kuin kotimaiset mutta merkittävästi halvemmalla. ”Esimerkiksi runkotöiden ja teräsrakenteiden komponenttitoimituksissa tai urakoissa kotimaiset eivät tahdo pärjätä. Volyymin aleneminen on kohdistunut siten myös ulkomaisiin toimijoihin hintakilpailua kiristäen.”

Rakennusliikkeet torjuivat hintasodan

Uudisrakentamisen aloitukset ovat vuoteen 2008 verrattuna lähes puolittuneet Suomessa. Korjaamisen kasvu ei ole kompensoinut talonrakentamisen laskua.

”Tällainen volyymin pienentyminen olisi menneinä vuosina vienyt rakennusalan yritykset hintasotaan, mutta nyt alan suuret toimijat ovat osanneet sopeuttaa toimintaansa vallitsevaan markkinatilanteeseen ulkoistamalla rakentamisen perusprosessit alihankkijoille ja keskittymällä projektihallintaan.”

Historiallisen matala korkotaso on helpottanut perustajaurakoitsijoiden asemaa ja saanut sijoittajat ja pankit kiinnostumaan asuntomarkkinoiden tuotoista.

”Toki muutamat yritykset ovat vaikeuksissa ja yt-neuvottelut ja irtisanomiset kohdistuvat lähes kaikkiin. Liikevaihto on alentunut eikä tulos ole kummoinen. Silti ala on pääosin suhteellisen terveessä kunnossa ja hintataso on pystytty melko hyvin säilyttämään”, Haahtela sanoo.

Hän on havainnut, että rakentajat ovat taas palaamassa rakentajiksi ja uusiakin yrityksiä on syntynyt.
”Kilpailua yritetään kuitenkin välttää kehittämällä uusia innovatiivisia toteutusmuotoja kuten allianssimallia.”

Tyhjää tilaa on liikaa

Suomessa rakennettiin viime vuosikymmenellä ennätysmäärä toimistoja ja liiketiloja. Toimistoista ja palvelutiloista on nyt suuri ylitarjonta. Nettikaupan läpimurto ja kulutuskysynnän lasku näkyvät kaupan investoinneissa, mistä Stockmannin päätös luopua Oulun-tavaratalostaan on hälyttävä merkki.  Haahtelan mielestä tästä voi tulla kiinteistösijoittajille oikea aikapommi.

”Nyt ei enää haluta tilaa, vaan tehostetaan toimintaprosesseja. Esimerkiksi meillä strategisen toimitilasuunnittelun kysyntä on jyrkässä kasvussa. Tuloksena on tilantarpeen jyrkkä lasku, mutta myös muutosrakentamisen painetta säilytettäviin tiloihin”, Haahtela sanoo.

Raksu-ryhmän tuoreessa raportissa sentään luvataan toimitilarakentamisen virkistymistä matalalta tasolta.

Resurssipula uhkaa pääkaupunkiseudulla

Rakennusalaa on sopeutettu alenevaan tuotantoon. Nousevassa tuotannossa resurssit palautuvat viiveellä, kun uuden sopeutumisen välttämiseksi ensin toimitaan ylikuormituksella. Henkilöstöä palkataan harkitusti ja investointeja jarrutetaan. Siten jo melko pieni volyymin kohoaminen johtaisi Haahtelan mukaan resurssipulaan.

”Kun matalasuhdanteessa sopeutetaan ja yritetään pitää hintatasosta kiinni, niin nousevassa suhdanteessa resurssipula osataan hinnoitella. Ulkomainen materiaali ja työvoima toimivat jarruna, mutta kuinka kauan virolaisten on kannattavaa tulla Suomeen rakentamaan, kun omassa maassa on jo pulaa rakentajista?”

Pääkaupunkiseudulla rakentaminen lisääntyy. ”Yksittäisten hankkeiden rinnalla lähdössä on kokonaisia alueita: Jätkäsaari, Kalasatama, Keski-Pasila, Itäkeskus ja lentoaseman alueet. Rapistunut sairaala- ja kouluverkko tulee aiheuttamaan investointiaallon, jota Sote-ratkaisu tulee kasvattaman. Edellä mainittu kiinteistöjalostaminen ja toimintaprosessien tehostaminen tulee lisäämään sekä uudis- että korjausrakentamisen kysyntää”, hän sanoo.

”Volyymi ja hinnat nousevat, hinnat volyymia nopeammin. Kyse on vain ajasta ja ajoituksesta. Mielestäni syksyllä on jo resurssipulaa.”

”Näkisin, että euron heikkeneminen ja keskuspankkien inflaatiota lisäävät toimenpiteet nostavat kuluvan vuoden aikana tarvikepanosten hintoja. Työvoiman kulut nousevat hyvin vähäisesti. Tarjoushinnoissa nousua tapahtuu edelleen, mutta ei niin kovalla vauhdilla kuin viime vuonna. Kuitenkin rakentaminen volyymi tulee kasvamaan pääkaupunkiseudulla viime vuodesta”, Rapalin Janne Rantanen sanoo.

Raksu-ryhmä varovainen kasvuennusteissaan

Kysymyksiä on kuitenkin Haahtelallakin enemmän kuin vastauksia.

”Nyt Eurooppa devalvoi, öljyn hinta on puolittunut. Seuraako tästä talouden nousu? Onko öljy kohta taas kallista? Ennakoiko pörssikurssien nousu tulevaa? ”

Raksu-ryhmän raportin mukaan rakentamisen kasvu on plus miinus 1 prosenttia. Suuria riskitekijöitä on sekä finanssimarkkinoilla että Kreikka-neuvotteluissa ja Venäjän tilanteen suhteen, jotka vaikuttavat rakentamiseen Suomessa. Siksi kasvua ei juuri uskalleta ennustaa, vaikka kasvulle muuten olisikin edellytyksiä vientiteollisuuden elpyessä. Asuntorakentamiseen Raksu sentään ennustaa pientä lisäystä.

Lue perjantain Rakennuslehdestä FMC Laskentapalvelujen hintaraportti, jos kertoo eri materiaalien, suoritteiden ja rakennusosien hintakehityksen.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Raksulla ja Rapalilla erisuuntaiset näkemykset tarjoushinnoista”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat