Tavoitteena on poistaa asuntojen aiheuttamat työttömyysloukut, jotta työtä kannattaisi ottaa aina vastaan.
Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäen mukaan parasta säästöä on työttömyyden alentaminen. Hänen mukaansa on selvää, että työttömyyden alentaminen edellyttää ”myös kovia toimia”. Etuuksien on oltava alempia kuin työstä saatava palkka, ja työtä on otettava vastaan tai etuudet alenevat.
VM:n mukaan tarvitaan nykyistä parempia työn ja yrittämisen kannustimia, joihin voidaan vaikuttaa myös asuntopolitiikalla. Työnteon on oltava aina taloudellisesti palkitsevaa.
Asunnoista työttömyysloukku
Asumiseen kohdistuvat tuet aiheuttavat Hetemäen mukaan työttömyysloukkuja. Kannattaa mieluummin pysyä työttömänä, jos töistä ei jää tukien pienentymisen myötä yhtään enempää käteen kuin työttömyydestä. Asumistuen saajista 53 prosenttia asuu vapaarahoitteisissa asunnoissa. Heistä suuri osa saa asumismenoihinsa myös toimeentulotukea.
VM jättikin asumisen tuki- ja verojärjestelmiä selvittäneen ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokan työryhmän raporttiin eriävän mielipiteen vaatien Ara-asuntoihin tulo- ja varallisuusrajoja, myös nykyisille asukkaille.
Vaattovaara vastustaa
Asuntoministeri Pia Viitasen keskustelutilaisuudessa mukana ollut kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara vastustaa jyrkästi Ara-asumisen muuttamista määräaikaiseksi. Eriytymiskehityksen hillitsemiseksi on hyvä, että tuetuissa asunnoissa on myös itse vuokransa maksavia asukkaita.
Myös Helsingin kaupungin asunnot Oy:n toimitusjohtaja Jaana Närö painotti, että asuntojen on oltava pysyviä koteja.
Kaavoitukselle pyyhkeitä
VM:n raportissa todetaan myös tuttu asuntomarkkinaongelma: muuttoliikkeen takia asuntojen tarjonta ei ole pystynyt vastaamaan kysyntään kasvukeskuksissa. Pääkaupunkiseudulla asuntojen reaalihinnat ovat 1,5-kertaistuneet vuosina 2000–2013. Vaikka Helsingin seudunväestö on kasvanut nopeasti vuoden 2004 jälkeen, asuntotuotanto aleni aina vuoteen 2010 asti. Samaan aikaan asuntojen hintojen nousuvauhti on erkaantunut käytettävissä olevien reaalitulojen kehityksestä.
Raportin mukaan asuntomarkkinat toimivat kuten muutkin hyödykemarkkinat. Jos asuntojen kysyntä kasvaa, niiden hinta nousee ja tarjonta lisääntyy, kunnes asuntojen hinnat ja rakentamiskustannukset ovat lähellä toisiaan. Jos asuntokysyntä ei kasva, uusien asuntojen hinta on lähellä asuntojen rakentamiskustannuksia tai niiden alapuolella. Tarjonta ei kuitenkaan kasva vapaasti, sillä julkinen sektori sääntelee vahvasti kaavoitusta ja tarjolla olevien tonttien määrää.
Markkinaratkaisua ei sallita
Suomessa tiedostetaan VM:n mukaan hyvin, että tarjonnan rajoitteet nostavat hintoja, mutta käytännössä sääntelyä harjoittavat kunnat eivät ole valmiita sallimaan markkinaratkaisua.
Esimerkiksi Helsingin seudulla julkinen sektori ei voi mitenkään ajatella tuottavansa vuokra-asuntoja kysyntää vastaavasti.
”Tarvitaan keinoja kaavoittaa lisää ja nostaa yksityistä asuntotuotannon määrää”, raportissa todetaan.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Valtiovarainministeriön vaatimukset muuttaisivat monen asukkaan arkea”