Lemminkäisen tulosohjeistus kuluvalle vuodelle säilyi ennallaan. Lemminkäinen arvioi, että vuonna 2015 sen liikevaihto ei kasva vuoden 2014 tasosta (2 044,5 milj. euroa). Liikevoiton (IFRS) vuonna 2015 yhtiö odottaa paranevan vuoteen 2014 verrattuna, jolloin se oli 36,3 miljoonaa euroa eli 1,8 prosenttia liikevaihdosta.
”Vuoden ensimmäisen neljänneksen tappio kasvoi edellisvuodesta, mihin en voi olla tyytyväinen”, toteaa Lemminkäisen toimitusjohtaja Casimir Lindholm. Lemminkäisen päällystystoiminta on sen kausiluontoisuuden vuoksi aina alkuvuodesta tappiollista.
”Päällystys-segmentissä kannattavuuttamme heikensivät vaihto-omaisuuden arvonalentumiskirjaukset sekä yksittäisten projektien kateheikennykset”, hän selitti erityisesti maarakennuspuolella koettuja pettymyksiä.
Tilauskannan laskua selittää uusien aloitusten lopettaminen Venäjällä. Toisaalta kalliorakentamisessa yrityksellä alkaa olla kohta työpulaakin metron muiden isojen hankkeiden päättyessä.
Asuntoaloituksia karsittu Suomessa
”Suomen talonrakentamisessa tulostamme paransi pääkaupunkiseudun asunto- ja toimitilatuotanto. Epävarman markkinatilanteen johdosta olemme vähentäneet omaperusteisten asuntojen aloituksia”, Lindholm sanoo.
Asuntokysyntä on hänen mukaan kuitenkin parantunut viime syksyn notkahduksen jälkeen. Tämä notkahdus oli hänen mukaansa pitkälti psykologista.
Alkuvuonna iso osa Lemminkäisen asuntotuotannosta valmistui pääkaupunkiseudulla, mutta loppuvuonna painopiste on muualla Suomessa, mikä näkyy hinnoissa ja katteessa.
Katteeseen on vaikuttanut myös se, että sijoittajamyynnin osuus Lemminkäisen asuntotuotannosta on 47 prosenttia. YIT:llä osuus nousi 10 prosenttiyksiköllä peräti 62 prosenttiin.
Riskit pakottivat jarruttamaan Venäjällä
Venäjän toiminnoissa kannattavuutta paransi hyvin sujunut asuntomyynti toimintaympäristön epävakaudesta huolimatta. Lemminkäinen toimii Pietarissa ns. comfort-luokassa, jossa asunnot ostetaan pääosin käteisellä.
Lemminkäinen luopui kuitenkin rakennuttajan roolista suunnitteilla olevasta noin 2 000 asunnon kohteessa Pietarissa, jonka riskitaso koettiin nykyisessä tilanteessa liian isoksi. Kyse on Rakennusliike Lipsasen jo vuonna 2007 hankkimasta tontista, josta on purettu rakennukset pois, ja nyt se olisi ollut valmis rakennettavaksi.
Lemminkäinen rakentaa Pietarissa kahta isoa asuntogryndauskohdetta, mutta uusia aloituksia sillä ei ole, eikä sillä ole Lindholmin mukaan tarkoitus laajentaa asuntogryndausta Moskovaan. Päällystysurakoita se on kuitenkin tarjonnut Moskovassakin.
Korkokulut ovat korkeat tuottoihin nähden
”Sidottu pääomamme on pienentynyt selvästi viime vuodesta. Olemme mm. tehostaneet laskutustamme, myyneet ydinliiketoimintaan kuulumattomia omaisuuseriä sekä optimoineet asuntotuotantoamme markkinatilannetta ja riskinsietokykyämme vastaavaksi”, Lindholm toteaa.
Rasitteena on kuitenkin kalliit 140 miljoonan euron hybridilainat, joilla yritys on joutunut maksamaan lyhytaikaisia velkojaan ja parantamaan omavaraisuusastettaan. Hybridilainojen korot ovat 10 ja 8,75 prosenttia, mikä on paljon nykyisiin nollakorkoihin tai Lemminkäisen viime vuoden liiketulokseen 1,8 prosenttia nähden. Ensimmäinen niistä voidaan maksaa pois ensi vuonna ja toinen vuonna 2018, ja tähän Lindholmin mukaan myös pyritään.
Kilpailu kiristynyt Skandinaviassa
Lemminkäisen markkinanäkymät ovat pitkälti yhteneväiset YIT:n ilmoittamien kanssa. Skandinaviasta Lemminkäinen toteaa, että kasvava inframarkkina ja pitkät jopa 2020-luvulle ulottuvat projektit ovat houkutelleet maihin suuria keskieurooppalaisia rakennusliikkeitä, mikä lisää alan hintakilpailua. Tämä näkyi Ruotsissa ja Norjassa jo kalliorakentamisen liikevaihdon ja kannattavuuden laskuna.
Moni keski- ja eteläeurooppalainen infraurakoitsija lähti rakentamisen lamavuosina 2008-2008 Skandinaviaan ja toimii siellä edelleen, jopa Pohjois-Ruotsissa.
Suomessa kokonaisrakentamisen määrä vuonna 2015 pysynee edellisvuoden tasolla. Korjausrakentaminen kannattelee koko talonrakentamista. Eduskuntatalo on Lemminkäisen suurin korjaushanke.
Infrarakentamisen markkinatilannetta tukevat kasvukeskusten käynnissä olevat ja tulevat suurhankkeet. Julkisen sektorin heikko taloustilanne saattaa vähentää perusväylänpidon panostuksia.
Venäjällä taloudellinen ja poliittinen tilanne pysyy edelleen epävarmana ja ruplan heilahtelu lisää liiketoimintaympäristön epävakautta. Hinnat nousevat palkkoja nopeammin, mikä heikentää kuluttajien ostovoimaa ja voi hidastaa asunnonostoaikeita.
Baltian maissa infrarakentamisen markkinatilanne pysyy Lemminkäisen mukaan nykyisellään.
Paljon uusia infraurakoita
Infrarakentamisen kysyntä on Lindholmin mukaan edelleen hyvä Lemminkäisen päämarkkina-alueella. Yritys tarvitsisi kuitenkin kipeästi varsinkin uusia kalliorakennusurakoita nykyisten töiden päättyessä. Iso kilpailija YIT nappasi Hamina-Vaalimaa-hankkeen Lindholmin mukaan tuntuvalla hintaerolla.
Lemminkäisen alkuvuodesta voittamien valtiollisten päällystysurakoiden osuus kasvoi verrattuna viime vuoteen Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Lemminkäinen voitti niitä noin 160 miljoonan euron arvosta Suomessa, Skandinaviassa ja Baltian maissa.
Päällystyspuolella odotuksia voisi olla enempäänkin, sillä öljyn hinnan puolittumisen vuoksi tilaajille olisi varaa ostaa samalla rahamäärällä huomattavasti viime vuotista suurempia päällystystysvolyymeja. Merkkejä tästä ei Lindholmin mukaan ole kuitenkaan vielä näkynyt. Bitumin hinta on sidottu urakoissa yleensä indeksiin.
Suomessa Lemminkäisen voittamien valtion päällystysurakoiden arvo on yhteensä 45 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin puolta jaossa olleista päällystystöistä. Norjassa Lemminkäinen voitti valtion päällystysurakoita 72 miljoonan euron arvosta, mikä vastaa noin kolmasosaa jaossa olleista päällystystöistä. Ruotsissa Lemminkäisen voittamien valtion päällystysurakoiden arvo on yli 20 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 15 prosenttia jaossa olleista päällystystöistä.
Tanskassa Lemminkäinen voitti päällystysurakoita yli 12,5 miljoonan euron arvosta. Suurin urakka on Herningin ja Holstebron välillä kulkevan moottoritien kahden ensimmäisen vaiheen päällystystyöt. Työt ajoittuvat vuosille 2015–2017.
Baltian maissa Lemminkäisen voittamien päällystysurakoiden arvo on 11 miljoonaa euroa. Virossa urakoihin sisältyy suurimpien teiden rakennus- ja päällystystöitä. Latviassa päällystystyöt keskittyvät A2-tielle, joka kulkee Riikasta Viron rajalle. Liettuassa päällystystyöt sijoittuvat Vilnan ja Klaipedan kaupunkien alueille.
Tätä artikkelia on kommentoitu 9 kertaa
9 vastausta artikkeliin “Lemminkäisen tulos alitti odotukset”
Talon kannattavuus on vuosia perustunut korkean volyymin sijasta hyvin kannattaviin yksittäishankkeisiin, joita vetää tietty ydiporukka. Tämä ei alalla ole enää mikään salaisuus. Talo makaa näinollen huojuvalla pohjallalla, sillä poistamalla muutamia kulmakiviä voivat talon perustukset romahtaa.
”tappio kasvoi edellisvuodesta, mihin en voi olla tyytyväinen”, minä, minä, minä; tyypillistä narsisti-Lindholmia. Eikös kannattavuuden pitänyt parantua, kun lähes koko johto vaihdettiin viime vuonna? Lopputulos? Menee vielä huonommin… Lindholm hehkutti keväällä 2014 Kohtamäen potkujen jälkeen, että nyt aletaan tekemään töitä ja korjataan kaikki virheet, mitä menneisyydessä oli tehty, silloin kun ei mitään osattu tehdä oikein. Heh heh
Taitaa kohta kuherruskuukausi onnettoman surkean Lempparin hallituksen kanssa olla ohi. Mutta eihän Lindholm tai hallitus omia virheitään myönnä. Jatkavat vain uiskentelua omassa suomenruotsalaisessa ankkalammikossaan. Jättebra. Lindholm vaihtoon ja seuraava osaamaton konsultteja rakastava svensktalande tilalle.
Vanhat urakat painaa tulosta.
jopjop
Jos Veiston Jukka lähtee talosta niin kaatuupi koko konserni.
Nimimerkille ”Nelilaskin pakolliseksi myös kuntayhtiöille”; ei vanhat urakat tulosta paina – ne on kirjattu alas jo 2013 ja 2014, tämä toteamus löytyy Lempparin itsensä kirjoittamana sekä 2013 että 2014 vuosikertomuksista. Pöydän pitäisi olla siis puhdas eli toimari on jo perinteiset virkaanastumiseen liittyvät alaskirjaustemppunsa käyttänyt. Nyt taitaa muut keinot olla lopussa.
”Rasitteena on kuitenkin kalliit 140 miljoonan euron hybridilainat, joilla yritys on joutunut maksamaan lyhytaikaisia velkojaan ja parantamaan omavaraisuusastettaan. Hybridilainojen korot ovat 10 ja 8,75 prosenttia, mikä on paljon nykyisiin nollakorkoihin tai Lemminkäisen viime vuoden liiketulokseen 1,8 prosenttia nähden. Ensimmäinen niistä voidaan maksaa pois ensi vuonna ja toinen vuonna 2018, ja tähän Lindholmin mukaan myös pyritään.”
Hybridilainat ovat tosiaan kalliita, jo johtuen niiden perusominaisuudesta, eli muita lainoja heikommasta asemasta konkurssitilanteessa. Riskillä on hintansa, joka näkyy korossa. Ensimmäinen hybiridilaina nostettiin vuonna 2012, ja jälkimmäinen vuosi sitten. Viime vuoden hybridilainassa ihmetetti vähän korkotaso, joka vaikutti varsin korkealta yleiseen korkotasoon nähden, ja muihin hybridilainoihinkin nähden. Asetetulla varsin korkeaksi asetetulla korkotasolla hybridilaina ylimerkittiin reilusti, ja Lemminkäinen päätti nostaa lopulta 40 % isomman hybiridlainan kuin oli alunperin aikonut (alunperin ilmoitettiin lainan kooksi 50 miljoonaa euroa, ja lainaa nostettiin suuren tarjonnan takia kuitenkin 70 miljoonalla eurolla). Korkotasoa olisi kannattanut varmaan asettaa alemmaksi, kun sijoittajakysyntää olisi riittänyt alempikorkoisellekin lainalle. Tosin jälkiviisaana on aina helppoa esiintyä. Mutta reilu ylimerkintä tarkoittaa yleensä sitä, että hinnoittelu on sijoittajien mielestä heille varsin suotuisa.
Tuloksesta leikataan piensijoittajien ulottumattomiin korkojen osuus.
siellä on rakentaja kaks jätkää talolla ja muutama infrassa, infran jätkät ei kiinnostane talon kylläkin… useita