Nykyisin Ara-asuntojen omistajayhtiöt voivat kerätä vuokrissa sääntelemättömästi varoja tulevia korjauksia varten. Muuten sosiaalisten asuntojen vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteella, mutta korjausrahat tulevat omakustannusvuokran päälle. Korjaamista varten tehtyjen asuintalovarausten käyttöä ei valvota.
Hallitusohjelman liitepaperissa todetaan, että korjauksiin ei enää ylivarauduta. Ara–sääntelyssä kehitetään omavastuuvuokran määrittämistä siten, että korjauksiin varautuminen määritellään ja rajataan selkeästi.
Vuokria pyritään alentamaan myös sillä, että esimerkiksi isännöinnissä ja muissa kynnystason ylittävissä hankinnoissa edellytetään kilpailutusta.
Lisäksi rajoitetaan vuokrien tasaamista yli maakuntien ja eri tuotantotyyppien, jolloin vuokrat alenevat kireillä asuntomarkkina-alueilla.
Omille pääomille pienempi korko
Uusi hallitus luopuu rakennuttajan yleishyödyllisyysvaatimuksesta ja yleishyödyllisyysvaatimus muutetaan hankekohtaiseksi. Toisaalta kohteiden yleishyödyllisyysvaatimuksia kiristetään. Valtion tuella tapahtuvalta vuokra-asuntojen tuottamiselta vaaditaan selvempää yleishyödyllisyyttä, mikä vuoksi yhtiön omille pääomille maksettavan tuoton enimmäiskorko lasketaan enintään neljään prosenttiin.
Vastaavasti vuokralaiselta perittävä omistajan omarahoitusosuuden korko rajoitetaan neljään prosenttiin.
Tällä hetkellä yleishyödylliset yhtiöt voivat periä asuntokohteisiin sijoittamilleen omille varoille kahdeksan prosentin korkoa.
Asukasvalinta tiukkenee
Ara-asuntojen asukasvalinnan suurin muutos on, että asukasvalintaan palautetaan tulorajat ja uusissa vuokrasopimuksissa vuokra-asukaskelpoisuus tarkistetaan viiden vuoden välein.
Asukasvalintaan tulee kuitenkin muitakin muutoksia, jotta valinta suosisi toimeentulotuki- ja asumistukiasiakkaita. Tulevaisuudessa edellytetään, että kunta tai muu toimija sijoittaa Ara-asuntojen asukasvalinnassa vähintään puoleen jaettavista asunnoista asumistukea tai toimeentulotukea saavia tai vastaavassa asemassa olevia kotitalouksia.
Kannustinloukkujen pienentämiseksi asetetaan vaikeasti työllistyvät etusijalle valtion rahoittamiin vuokra-asuntoihin. Mikäli paikkakunnalla on osoittaa vapaana oleva, vapaarahoitteista vuokra-asuntoa edullisempi valtion rahoittama asunto, korvataan henkilön asumismenoja vain valtion rahoittaman vuokra-asunnon vuokran mukaisesti.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Ei pelkkiä leikkauksia – hallitus alentaa Ara-asuntojen vuokria”
Jotain ovat asukkaat saaneet sentään aikaan,kun ovat kritisoineet Aran valvontaa yleishyödyllisissä yhteisöissä. Järkevää on kuitenkin karttaa yhteisöä, joka on kerännyt ylisuuria vastikkeita useiden vuosiien ajan, perusteettomiin korjausvarauksiin vedoten.
Tulorajat tarkoittavat sitä, että Ara-asuntoihin ovat etusijalla ne, jotka muutttavat Helsinkiin muun kuin työn perässä. Ne tarkoitttavat myös sitä, että Ara-asunnossa asuvan ei kannata hankkia työpaikkaa, jotta asunto ei menisi alta.
Kuulostaa siis vetovoimaiselta, mutta ei kannustavalta. Ei se ainakaan kannusta kuntia, varsinkaan Helsinkiä, johon tuo suurin muuttoliike sekä maan sisältä että ulkoa kohdistuu, antamaan tontteja Ara-asunnoille. Mutta jospa ne tehtäisiin kepu-kuntiin, joissa muutenkin on paljon työttömiä, ja paljon tyhjiä asuntojakin?
Kaupunkien omistamilla yhtiöillä on useimmiten omat isännöitsijät, kaipa nämäkin on yhtiöitettävä itsenäiseksi ja kilpailutettava. Mielenkiintoinen liike, Espoo juuri kaatoi siivoustyön ja huollon yhtiöittämisen kaupungin omasta organisaatiosta.
Ihmettelen, miten hallitus kykenee ”alentamaan” Ara-asuntojen vuokria? Ylisuuria varauksia ovat keränneet ”yleishyödylliset” yhteisöt. Niiden keräämien varauksien käyttämisestä ei ole mitään näyttöä minne ne ovat menneet. Jos hynää ei saa kerättyä entisellä nimikkeellä, yhteisöt keksivät uuden nimikkeen.