”Näistä tarkastetuista teräshalleista on kymmeniä samantyyppisiä referenssejä ympäri Suomea. Meidän toimivaltamme rajoittuu Vantaan sisälle. Velvollisuutemme on kuitenkin saattaa asia ympäristöministeriön tietoon, jos tiedämme, että kyseessä on monistettava konseptirakennus”, kokenut teräsrakenteiden osaaja, tarkastusinsinööri Jouko Lamminen Vantaan rakennusvalvonnasta kertoo.
Graniittikallio Oy:n rakennuttaman kahden teräshallin teräsrakenteet on toimittanut Tilax Oy, ja ne on suunnitellut Sarmaplan Oy. Rakenteet on valmistettu Suomessa.
Rakennuksissa on teräsrunko, mutta ne eivät ole identtisiä. Isompi halli on kooltaan 23,3 x 45,6 neliötä ja pienempi 14,7 x 30,1 neliötä.
Vaativat kolminivelkehät
”Kun näin rakennusvalvontaan toimitetut poikkileikkauskuvat, suunnitelmien ulkopuolisen tarkastuksen tarpeellisuus oli heti selvää, vaikkeivät rakennukset kooltaan ja jänneväleiltään kuulukaan erityismenettelyn piiriin. Raja-arvot ovat vain ohjeellisia. Poikkileikkauksen kolminivelkehät ovat rakenteeltaan hyvin vaativia ja edellyttävät suunnittelijalta osaamista”, Lamminen kertoo.
Suunnitelmista löytyi monia puutteita. Kahden ulkopuolisen tarkastuksen lausuntojen pohjalta on tehty korjaussuunnitelma kummallekin hallille. Isommassa halleista korjaukset tehtiin, kun rakennuksen vaippa oli jo päällä, pienempää korjataan parhaillaan.
Toinen Vantaalla ulkopuoliseen tarkastukseen joutunut varastorakennus on Pelican Storelle rakennettava 5 500 neliömetrin kokoinen rakennus, jossa on paikalla valettu teräsbetonipilareista ja -laatoista tehty runko. Tarkastusinsinööri Erkki Hassinen arvioi, että samalla konseptilla on toteutettu 5–10 rakennusta Suomessa.
Rakennuksen on suunnitellut Insinööritoimisto Talorakennus Oy, ja sen statiikkalaskelmat on tehnyt Hopia Engineering Oy. Rakennusta urakoi Rakennusliike Lehto Oy.
”Tässä hankkeessa jo tehty, rakennusluvassa edellytetty ulkopuolinen tarkastus ei vaikuttanut luotettavalta. Määräsin uuden ulkopuolisen tarkastuksen”, Hassinen kertoo.
Sen jälkeen tehtiin kaksi ulkopuolista tarkastusta, jotka päätyivät samaan tulokseen. Puutteita oli tasojen hyötykuormien laskennassa ja rakenteiden palosuojauksissa.
Ne korjataan tarkastuspöytäkirjan esittämällä tavalla. Rakennusliike on ollut aktiivinen suunnitteluvirheiden selvittämisessä.
Erityismenettely aina ennen monistamista
”Konseptirakentaminen on tässä avainsana. Kyse on suunnitteluvirheistä, ei rakentamisvirheitä”, Hassinen ja Lamminen korostavat.
Näiden esimerkkien pohjalta he ovat tehneet johtopäätöksen, että kaikista konseptirakennuksista pitäisi teettää ulkopuolinen suunnitelmien tarkastus erityismenettelyllä. Silloin jokaisen rakennusvalvonnan ei tarvitsisi vuorostaan tarkistaa erityismenettelyllä suunnitelman riskejä.
Hassinen ja Lamminen muistuttavat, että jos rakennuksessa on vähäinenkin pieni riski, se moninkertaistuu, jos rakennusta monistetaan samoilla suunnitelmilla eri paikkoihin. Siksi ulkopuolinen tarkastus pitäisi tehdä suunnitelmista ennen kuin rakennuksesta tulee konseptirakentamisen kohde.
”Hallirakenteissa tuntuu olevan uusia, jatkuvia ongelmia. Suosittelisin tällaisessa tapauksessa erityismenettelyä. Monistettaessa mahdollinen pienikin riski moninkertaistuu”, ympäristöministeriön rakennusneuvos Teppo Lehtinen sanoo.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kymmenien hallien rakenteissa selvitettävää”