RT tyytyväinen hallituksen linjauksiin

Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti on tyytyväinen siihen, miten hallitusohjelmassa on otettu huomioon liikenteen ja asumisen rooli talouskasvun mahdollistajina. Tiestön korjausvelka on tarkoitus saada kuriin lisäeuroilla, ja asuntopolitiikan paketti sisältää useita toimia asuntotuotannon vauhdittamiseksi.

Infraan rahaa

Hallitus käynnistää korjausvelan vähentämiseksi ohjelman, johon käytetään noin 600 miljoonaa euroa vuoden 2018 loppuun mennessä. Panostukset rahoitetaan pääosin omaisuustuloilla. Lisäksi perusväylänpidon rahoitukseen tulee yhteensä 564 miljoonan euron korotus vuosiksi 2017–2020, mikä katetaan leikkaamalla vastaavana aikana kaikkiaan 704 miljoonaa euroa uusista liikennehankkeista.

”Liikenteen ja koko talouden pyörät pyörivät vauhdikkaammin, kun tie- ja rataverkostomme saadaan kelvolliseen kuntoon. Lisäksi perusväylänpito tarjoaa töitä infrarakentajille tasaisesti ympäri Suomen”, Tarmo Pipatti toteaa.

Välimalli palaa

Vuokra-asuntojen rakentamista pyritään kasvattamaan voimakkaasti uuden kymmenvuotisen välimallin avulla ja muuttamalla valtion tukemien asuntojen ehtoja.

”Asuntorakentamisen lisäämiseksi suunnitteilla on ilahduttavan monipuolinen keinovalikoima. Mukana on myös uudenlaisia avauksia, kuten sen selvittäminen, voisiko valtion tukemia vuokra-asuntoja hankkia vapaarahoitteisesta asuntotuotannosta”, Pipatti sanoo.

Hallitusohjelma sisältää lukuisia rakennusalan peräänkuuluttamia toimenpiteitä tonttituotannon lisäämiseksi, sääntelyn keventämiseksi ja lupaprosessien sujuvoittamiseksi. Nämä saavat toteutuessaan investointeja liikkeelle ja alentavat rakentamisen kustannuksia.

”On tärkeää, että valtio käynnistää kasvukeskuksia palvelevia infrahankkeita ja edellyttää kuntia lisäämään vastineeksi alueen tontti- ja asuntotuotantoa. Nyt valtio sitoo yhteen nämä keskeiset yhdyskunnan rakennuspalikat myös hallituksen työnjaossa, kun liikenne- ja asuntoministerin tehtävät yhdistetään samalle ministerille”, Pipatti kiittää.

Pipatti toivoo myös yhteiskuntasopimuksen toteutumista, mikä loisi vakautta työmarkkinoille ja talouteen. Mikäli sopimus ei toteudu, infrainvestoinneista leikataan 50 miljoonaa euroa vuositasolla ja asuntolainojen korkovähennys poistetaan kokonaan.

Hallitusohjelma liiteaineistoineen löytyy valtioneuvoston kanslian nettisivuilta

http://vnk.fi/etusivu

Liitteet

Hallitusohjelma rakennusteollisuuden näkökulmasta.pptx

Poimintoja: Valittamista rajoitetaan, puurakentamista edistetään, infraan rahaa, Tekesin Shokit ajetaan alas.

Asuntopolitiikka

Valtion tukemien asuntojen omistajien yleishyödyllisyysvaateesta luovutaan uuden tuotannon osalta.
Yleishyödyllisen asuntorakentamisen säädöksiä uudistetaan muuttamalla rajoitusehdot hankekohtaisiksi yleishyödyllisyysvaatimuksia kiristäen.
Vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi luodaan uusi 10 vuoden välimalli, joka on avoin kaikille tukiehdot täyttäville ja niihin sitoutuneille toteuttajille.

ARA:n vuokra-asuntojen asukasvalintoja kehitetään paremman kohtaannon saavuttamiseksi:
Asukasvalintaan tulorajat
– Tulot tarkistetaan 5 vuoden välein
– Siirtymäaika asunnosta 2 vuotta

Olemassa olevan ARA-asuntokannan käyttö- ja luovutusrajoituksia joustavoitetaan, mikäli vapautuva pääoma käytetään asuntotuotantoon tai asuntokannan korjaamiseen.
Asp-säästösopimuksen solmimisen ikäraja alennetaan 15 vuoteen.
Asumisoikeusjärjestelmää uudistetaan rahoituksen, asukasvalinnan ja hakuprosessin osalta.
Työeläkeyhtiölle vieraan pääoman käytön salliminen asuntosijoituksissa jatketaan vuoteen 2019.
Selvitetään miten ARA-vuokra-asuntotarjontaa voidaan toteuttaa hankkimalla vuokra-asuntoja vapaarahoitteisesta asuntotuotannosta.

Valtion ja kuntien yhteistyö tontti- ja asuntotuotannon lisäämiseksi

• Valtio edellyttää kasvukeskuksissa ja niiden läheisyydessä toteutettavien infrahankkeiden ehtona tontti- ja asuntotuotannon olennaista lisäämistä kumppanuusperiaatetta noudattaen.
• Hallitus solmii asumista, maankäyttöä ja liikkumista yhteen sovittavan ja asuntotuotantoa sekä kasvoa vauhdittavan aiesopimuksen suurimpien kaupunkiseutujen kanssa.

Asuntojen tonttituotannon lisääminen ja rakentamisen kustannusten alentaminen

•MRL uudistetaan rakentamismahdollisuuksien helpottamiseksi: lyhennetään päätösprosessia muun ohella valitusmenettelyjä muuttamalla, helpotetaan haja-asutusalueiden rakentamista muun muassa suunnittelutarvealuesäännöstöä lieventämällä, siirretään päätösvaltaa poikkeamistilanteissa ELY-keskuksilta kunnille ja yhdistetään hankekaavoitus ja YVA-menettely.
•Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ohjausvaltaa selvennetään kuntien maankäyttövallan ja -vastuun lisäämiseksi.
•ELY-keskusten rooli kaavoitus- ja rakentamisasioissa muutetaan konsultoivaksi.
•ELY-keskusten valitusoikeutta kaavapäätöksistä rajoitetaan.
•Maakuntakaavojen ja kuntien yhteisten yleiskaavojen vahvistusmenettelystä ympäristöministeriössä luovutaan.
•Rantarakentamisen poikkeamispäätökset siirretään kokonaisuudessaan kuntiin.
•Viranomaiskäsittelylle asetetaan kaavoitusprosessissa, mukaan lukien YVA, sitovat käsittelyajat.
•Kaikissa rakentamis- ja ympäristöasioissa siirrytään menettelyyn, jossa valitusoikeus KHOn edellyttää ensin valitusluvan saamista.
•Valituslupapäätöksen saamiselle asetetaan sitova määräaika.
•Maankäyttö- ja rakennuslupapäätösten valitustapausten oikeudenkäyntimaksuja korotetaan.
•Selvitetään siirtyminen kaavoitusasioissa kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen
•Kuntien tulee kaavoituksella ja tonttien luovutuksella edistää tehokasta kilpailua asuntorakentamisessa kaavoittamalla tontteja riittävästi erilaisille rakennustyypeille
•Asuntotuotannossa täysin esteettömiksi asunnoiksi edellytetään rakentamaan vain tietty osuus uudiskohteen asunnoista
•Korjausrakentamisen helpottamiseksi luodaan alueellisten poikkeuslupien menetelmä
•Sujuvoitetaan asunto-osakeyhtiön päätöksentekoa perus-korjaus-, esteettömyys- ja täydennysrakentamisessa.

• Vapaa-ajan asuntojen muuttamista pysyvään asuinkäyttöön joustavoitetaan.
• Maankäyttö- ja rakennuslakiin luodaan edellytykset nykyistä selvästi laajemmille mahdollisuuksille pienimuotoiseen piharakentamiseen ja erilaisten toimenpiteiden kuten aurinkopaneelien ja maalämpöpumppujen toteuttamiseksi ilmoitusmenettelyllä.
• Erityisesti puurakentamisen edistämiseksi luodaan valtakunnallisesti samat rakentamisen standardit ja koko maassa rakennuslupakäsittelyssä yleisesti yhteisesti hyväksyttävät tekniset ratkaisut.
• Rakennuslupa-asioissa toteutetaan asiakkaan kannalta yhden luukun periaate sekä viranomaistoimipisteissä että sähköisessä asioinnissa.

Käynnistetään kärkihankkeena valtion ja kuntien rakentamisen normitalkoot muiden kustannusten ja byrokratian keventämiseksi, esimerkiksi väestönsuojien ja pysäköintipaikkojen rakentamisen osalta

Säädösten sujuvoittaminen ja lupamenettelyt

•Perustetaan valtioneuvoston yhteyteen lainsäädännön vaikutusarviointielin.
•Ryhdytään purkamaan kansalaisia ja yritystoimintaa haittaavia alempiasteisia normeja, määräyksiä ja ohjeita.
•Viranomaisten keskinäisten valitusten määrä minimoidaan esimerkiksi ennakkomenettelyllä.
•Sujuvoitetaan lupa- ja valitusprosessit ja annetaan niitä koskeva palvelulupaus.
•Isojen teollisten hankkeiden osalta käyttöön lupaprosessien kiirehtimismenettely
•Rutiinilupa-asioita siirretään ilmoitusmenettelyyn

Veropoliittisia linjauksia

• Kotitalousvähennystä korotetaan
• Sisällytetään piiriin soveltuvat ikääntyneiden hoivapalvelut
• Pienennetään asuntolainojen korkovähennysoikeutta
• Alenema 10 prosenttia vuosittain
• Vähennys 2019 = 25 prosenttia
• Vähennysoikeus poistuu kokonaan ellei yhteiskuntasopimus toteudu
• Korotetaan kiinteistöveron ala- ja ylärajoja.
• Selvitetään yrityksen verotettavasta tulosta tehtävä varaus investointien edistämiseksi.
• Tehdään selvitys pääomatuloverotuksesta, omaisuuden verotuksesta sekä eri sijoitusmuotojen verokohtelusta vaalikauden aikana.

Selvitetään säätiöiden ja yhdistysten verokohtelu.

Infra

•Korjausvelan vähentämiseen panostetaan yhteensä noin 600 M€ vuoden 2018 loppuun mennessä (tätä lukua ei vielä löydy erittelystä, jossa on euromääräiset vaikutukset julkiseen talouteen)
•Estetään korjausvelan kasvu uudelleen kohdentamalla uusien hankkeiden rahoitusta perusväylänpitoon ja yksityisteiden korjaukseen
•2017 lähtien 564 M€ jaettuna neljälle vuodelle (= perusväylänpidon tasokorotus)
•Perusväylänpidon tasokorotus katetaan alentamalla väylähankemomentilla oleva varausta nimeämättömille hankkeille yhteensä 704 M€ vuosina 2017 – 2020
•Julkisen talouden sopeuttamistoimina hallituskaudella 2016-2019 vähennetään liikenteen kehyksistä kaikkiaan 180 milj. euroa
•Lisäksi uusista väylähankkeista vähennetään 50 M€ vuodessa, jos yhteiskuntasopimus ei toteudu

Muuta

•Tekesin Shokit ajetaan vaiheittain alas.