Osakkaiden antama kokonaisarvosana isännöitsijälle oli vain 6,56 ja isännöintiyritykselle 6,74. Hallitusten puheenjohtajat puolestaan antoivat isännöitsijälle kokonaisarvosanaksi 8,13 ja isännöintiyritykselle 8,04. Osakkaiden ja hallituksen puheenjohtajien näkemyserot olivat siis vielä suurempia isännöitsijän osalta kuin isännöintiyrityksen.
Selvä näkemysero ilmeni myös siinä, että hallitusten puheenjohtajien antama suositteluindeksi isännöitsijälle oli +30, kun taas osakkaiden antama lukema oli -40. Indeksi saadaan aktiivisten suosittelijoiden ja kriittisten vastaajien erotuksena. Isännöintiyritystä kohtaan indeksilukemat olivat pitkälti samansuuntaiset, mutta samalla tavalla kuin kokonaisarvosanankin osalta ero osakkaiden ja hallituksen puheenjohtajien näkemysten välillä oli hieman lievempi kuin isännöitsijän kohdalla.
Kun vastaajilta kysyttiin tyytyväisyyttä isännöitsijään eri osa-alueilla, hallitukset olivat tyytyväisimpiä yhteistyön sujuvuuteen isännöitsijän ja hallituksen kesken. Siten ei ehkä olekaan yllätys, että myös hallituksen puheenjohtajien kokonaisarvosana isännöitsijöille oli niinkin hyvä.
”Hallituksen puheenjohtaja ja isännöitsijä ovat kiinteistönpidon arjen työssä usein kohtaava työpari. Sen sijaan osakkaille isännöintiyrityksen palvelut ja isännöitsijän työnkuva jäävät usein etäiseksi. Puutteet viestinnän avoimuudessa sekä viestintä- ja vuorovaikutustaidoissa heijastuvat osakkaiden arvioidessa isännöinnin laatua”, yhteysjohtaja Timo Tossavainen Kiinteistöliitosta sanoo.
Taloyhtiöiden hallitusten arvioinneissa talousosaaminen katsottiin isännöitsijöiden vahvuusalueeksi. Kehittämistarvetta nähtiin eniten teknisessä osaamisessa, kuten kiinteistön teknisen kunnon arvioinnissa ja korjaustarpeen ennakoinnissa. Isännöitsijöiltä toivottiin myös itsenäisempää työskentelyä ja oma-aloitteisuutta.
”Aloitteellisuuden puute saattaa liittyä isännöitsijän työkuormaan ja asiakastalojen määrään. Asunto-osakeyhtiöitä hoitavien isännöitsijöiden koulutustausta on usein kaupallinen. Taloyhtiöt ovatkin varsin tyytyväisiä siihen, miten palveluntarjoajat hoitavat vuosittaiset hallinto- ja talousrutiinit. Vanhenevassa ja tekniikaltaan kehittyvässä kiinteistökannassa liittyy suuria haasteita myös teknisiin kysymyksiin, kuten korjaustarpeiden ennakointiin ja uusien korjausmenetelmien tuntemiseen. Tällä alueella taloyhtiöt näkivät kehittämistarpeita.”
Kaikkien vastaajien osalta alhaisimmat arvosanat, 7,43 ja 7,57, tulivat isännöitsijän aloitteellisuudesta ja tiedottamisesta. Eniten kiitosta puolestaan tuli toiminnasta yhtiökokouksessa sekä soittopyyntöihin ja sähköposteihin vastaamisesta kohtuullisessa ajassa. Niiden arvosanat olivat 8,27 ja 8,21.
Tutkimus toteutettiin nettikyselynä huhtikuussa 2015. Kyselyyn vastasi 5 424 vastaajaa. Vastaajista selvä enemmistö eli 3 690 oli hallituksen puheenjohtajia. Hallituksen jäseniä oli mukana 913 ja osakkaita 632. Vastaajissa oli mukana myös toiminnantarkastajia ja tilintarkastajia. Taloyhtiöitä oli mukana eri puolilta Suomea, eniten (42 %) Uudeltamaalta.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Taloyhtiöiden osakkaat suhtautuvat kriittisesti isännöinnin laatuun”