Taloyhtiöiden on turha haaveilla uudesta korjausavustuksesta

Tiilikainen arvioi uuden hallituksen linjauksia Helsingissä järjestetyssä toimittajatapaamisessa.

Taloyhtiöille aikaisemmin myönnetty 10 prosentin korjausavustus on mennyt valtaosin jo suunniteltujen hankkeiden käynnistämiseen.

Aikaisempaa tiukempi välimalli

Tiilikaisen tukilinjaus koskee myös valmisteilla olevaa uudistuotannon välimallia eli 10 vuoden korkotukimallia. Tuen muotoja vielä mietitään.

”Missään tapauksessa ei ole tarkoitus kopioida edellistä mallia. Sellaiseen tuotantoon on valtion turha panna lisärahaa, mikä toteutuu muutenkin. Tukien pitäisi tuoda uutta tuotantoa”, Tiilikainen sanoo.

Edellisen kerran välimallia käytettiin finanssikriisin aiheuttaman työttömyyden helpottamiseen. Tuote oli lyhyen rajoitusajan ja sääntelemättömien vuokrien myötä hyvin suosittu. Viime vuosien asuntorahastobuumin myötä rakennusliikkeet ovat rakentaneet maksukykyisille asukkaille runsaasti vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja.

Tiilikaisen kommenteista on pääteltävissä, että Helsingin metropolialueelle ei ole odotettavissa erillisiä tukitoimia. Niukkoja rahoja ei hänen mukaansa kannata suunnata sinne, missä muutenkin on toimeliaisuutta. Tuotantoa pyritään saamaan käyntiin erilaisilla helpotuksilla ja vapautuksilla. Yleishyödyllisyys avataan kaikille toimijoille ja rajoitukset muutetaan kohdekohtaisiksi. Jatkossa asuntokohde voidaan myydä rajoitusaikana, jos siitä saadut rahat käytetään uusien asuntojen rakentamiseen.

”Lopettakaa byrokratiatalkoot”

Nykyisen hallituksen yksi kärkihanke on byrokratian vähentäminen. Kahden edellisen hallituksen normitalkoiden tulokset jäivät vaatimattomiksi. Miten nykyisen hanke eroaa aikaisemmista?

Tiilikainen vastaa muistelemalla ohjetta, jonka hän sai isännältä Lapinjärven rannalla Ruokolahdella. ”Lopettakaa byrokratiatalkoot. Kun meillä pidetään linnunpönttötalkoot, silloin syntyy linnunpönttöjä. Byrokratiatalkoissa syntyy byrokratiaa”, Tiilikainen kuvailee saamaansa ohjetta.

Vaalikentillä on hänen mukaansa helppo sanoa, että byrokratiaa pitää purkaa. Mutta nyt koko hallitus ja virkamieskunta ovat sitoutunut byrokratian vähentämiseen. Asiasta on jo pidetty tapaaminen kansliapäälliköiden kanssa.

”Talkoilu loppuu, nyt ryhdytään töihin.”

Tiilikaisen mukaan kansliapäälliköt ovat luvanneet hoitaa toimintatapojen muutoksen etenemisen. Hän myös huomauttaa, että pääministeri Juha Sipilän prosessikaavioihin ja tavoitteisiin liittyy olennaisesti kysymys asioiden mitattavuudesta.

”Valittaminen vähenee”

Toistaiseksi normien purku ja digitalisaation lisääminen ovat Tiilikaisen mukaan totta vain ministereiden mielessä. ”Koko toimeen panevan virkakunnan on toimittava samaan suuntaan.”

Byrokratian karsimisessa on monesti kyse päätösvallan siirtämisestä lähemmäs ihmistä. Kun ympäristöministeriö luopuu maakuntakaavojen vahvistamisesta, valta ja vastuu siirtyvät maakuntavaltuustoille.

Kaavoitusvaltaa puolestaan siirretään Ely-keskuksilta kunnille esimerkiksi rantarakentamista koskevissa asioissa.

Tiilikainen uskoo, että valittamisen tarve vähenee, kun päätökset siirretään lähemmäs ihmistä. ”Kun ei pystytä vaikuttamaan, niin valitetaan edes”, hän kuvailee vallinnutta tilannetta.

Aurinkopaneeli ilmoitusmenettelyllä

Käytännössä byrokratian purkaminen voi olla sitä, että lupamenettelystä siirrytään ilmoitusmenettelyyn ja ilmoituksista kansalaisten omaan harkintavaltaan. Esimerkiksi aurinkopaneelien laittaminen katolle tai 20 neliön piharakennuksen tekeminen voisivat hoitua ilmoitusmenettelyllä.

Tiilikainen toivoo, että byrokratian karsimiseen tähtäävä henki toteutuu myös kunnissa.

Byrokratian karsimistoiminen aikataulu vaihtelee sen mukaan, millaisesta asiasta on kyse. Kaavoitusta ja rakentamista koskevia esityksiä tulee Tiilikaisen mukaan eduskuntaan jo syksyllä.