Kokeile kuukausi maksutta

Vantaan uusi rakentamisen johtaja lupaa välttää byrokratiaa

”Byrokratia ei lisäänny”, Vantaan uutena maankäytön apulaiskaupunginjohtajana elokuussa aloittava Hannu Penttilä lupaa. Hän vastaa myös rakentamis- ja ympäristöasioista.

Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

Rakennusalan yritykset kehuvat Vantaata Suomen rakentajaystävällisimmäksi kaupungiksi. Uuden johtajan myötä byrokratian on pelätty lisääntyvän. Tätä pelkoa käytettiin myös Helsingistä tulleen Penttilän valinnan vastustamisessa.

”Syytettiin, että tuon mukanani koko 500 vuoden mittaisen hallintokulttuurin. Kannatan vantaalaista menettelytapaa. Pidän kiinni siitä, että suoraviivaista päätöksentekoa jatketaan. Toimin mielelläni matalan organisaation perusstruktuurissa”, hän sanoo.

Suoraviivainen menettelytapa vaatii Penttilän mukaan virkamiehiltä paljon. Sekin on osattava sanoa, jos hanke on mahdoton.

Penttilä kertoo yrittäneensä virtaviivaistaa pääkaupungin toimintaakin Helsingin apulaiskaupunginjohtajana toimiessaan. Historian tuomia kerroksia on kuitenkin vaikea purkaa lyhyellä ajanjaksolla. ”Näin on aina tehty”, oli hänen kuulemansa perustelu.

Myös helsinkiläisyys oli Penttilän rasitteena Vantaan valintaprosessissa. Iso Helsinki on heilutellut tahtipuikkoa seudun metropolipolitiikassa ja vaatinut kaupunkien yhdistämistä vastoin Espoon ja Vantaan tahtoa. Myös Penttilää itseään on arvosteltu ylimielisyydestä. Viimeksi mainitun syytteen hän laittaa ainakin osittain huumorinsa piikkiin.

”Teekkarihuumori ei oikein mene kaikille maistereille perille. Joskus letkautan aika reippaasti”, hän naurahtaa todeten, että yhteistyötahot eivät ole harmistuneet hänen toiminnastaan. Myös seudun kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-yhteistyö sujuu hänen mukaansa hyvin.

Nyt Penttilä haluaa antaa rauhan sote-ratkaisuille. ”Sote muokkaa kuntia ja kaupunkeja, keskitytään siihen. Maankäyttöä, asumista ja liikennettä ei siihen kannata sotkea. Kuntien yhdistämisestä tai metropolihallinnosta ei kannata keskustella lähivuosina.”

Penttilä kertoo aloittavansa uuden työn uteliaan kiinnostuneena, innostuneenakin. Vantaa on yksi alueen kolmesta isosta kaupungista ja voimakkaimmin kasvava. Vasta muotoutumassa olevan kaupungin suurimmat muutokset ovat vielä edessä. Vantaan rakentaminen nojautuu Kehäradan ja pääradankin myötä raideliikenteeseen. Myös Kehä III:n remontti on tehty, joten nyt toiminnassa keskitytään näiden kahden parannuksen tehokkaaseen hyödyntämiseen.

Myös olemassa olevien kaupunkimaisten osakeskusten muokkaaminen on tärkeää. Tiukassa taloustilanteessa niukat resurssit on käytettävä viisaasti, siksi täydennysrakentamiseen on Penttilän mielestä panostettava.

Lue lisää 26. kesäkuuta ilmestyneestä Rakennuslehdestä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “Vantaan uusi rakentamisen johtaja lupaa välttää byrokratiaa”

  1. Toivottavasti lain noudattamista ei katsota byrokratiaksi. Olisi outoa, jos Sato saisi läpi 15,5 neliön kokoiset, rakentamismääräyskokoelman vastaiset superkalliit vuokra-asunnot rakentaakseen asemakaavan muutoksella. Ympäristöministeriöstä on jo vastattu, ettei menettely ole lain mukainen ja Korkeimmasta hallinto-oikeudesta on katsottu, ettei edes hallinnollista mutta lainvastaista päätöstä pidä jättää oikeusvaltiossa voimaan.

    Joskus mietin, että jos joku normaali työssäkäyvä nuorehko ihminen erehtyisi 15,5 neliön asuntoon, niin minne hän laittaisi normaalit tavaransa: laskettelu- tai murtsikkasukset, luistelu- tai kiekkoiluvälineet, paksut talvivaatteet, kalliin maasto- tai kaupunkipyörän jne. Ripustaisi kattoon?

  2. Mikä vika 15 m2 asunnossa olisi? Ihan riittävä monelle yksin, tai kaksin asuvalle. Joillakin ei ole varaa isompaa ja jotkut haluaa käyttää varansa johonkin muuhun kuin seiniin, keneltä tämä on pois? Uskon että varmasti olisi kysyntää. Tuollainen byrokratia juurikin pitäisi purkaa, miten voi olla ”laitonta” rakentaa sellaisia asuntoja joille on kysyntää ja tarvetta

  3. Kyse on ihmisen asunnosta, jonka minimiksi on säädetty 20 m2. 20 neliön asuntokin on normaalille ihmiselle liian pieni, sillä Suomen ilmastossa joutuu vuodenaikojen mittaan pysyttelemään sisätiloissa paljon pitemmät ajat kuin esimerkiksi keskisessä Euroopassa.

    Asunto ja asumisen taso ja hinta ovat sosiaali- ja hyvinvointipoliittisia kysymyksiä. Asumisväljyys on yksi hyvinvoinnin mittari. Nyt ahne rakennuttaja ja vuokranantaja, joka on itse osasyyllinen siihen, että pienituloisille on liian vähän ara-vuokra-asuntoja, haluaa rakennuttaa kolossin, jonka asukasrakenne vääristyy jo lähtökohtaisesti ja tulee aiheuttamaan sosiaalisia ongelmia talossa ja sen ympäristössä.

    1. Mikähän on normaali ihminen? Kyllä normaalilla ja epänormaalillakin ihmisellä pitää olla oikeus valintaan. Siis siihen että jos tulot on 1000 e netto/kk, laittaako pieneen asuntoon tästä rahasta 30% vai 80 % Nykyisellään pitää laittaa tuo 80 %, koska pieniä asuntoja ei saa rakentaa. Onko se hyvinvointia että ei ole varaa ostaa ruokaa eikä vaatteita, saati mitään muutakaan kun kaikki menee näihin ylisuurien asuntojen ylläpitoon? Tämä vaan koska joku byrokraatti on sen päättänyt? Pienasuinkerrosalossa voitaisi panostaa yhteisiin tilohin jne.

      1. Normaali ihminen täysi-ikäisenä vuokralaisena edustaa fyysiseltä, psyykkiseltä ja taloudelliselta toimintakyvyltään vähintään väestön keskiarvoa. Ei tarvitse jatkuvaa toisen ihmisen valvontaa eikä apua, voi toki käyttää liikkumisen apuvälineitä, pää pelaa ja tuloja on sen verran, että voi asua, syödä, pukeutua ja liikkua ihmisten ilmoilla. Ei käytä eikä kauppaa huumeita tai alkoholia niin, että vaarantaa oman ja toisten turvallisuuden.

        Eikä suostu vähempään asumisväljyyteen kuin mitä mitoitetaan hyöty- ja lemmikkieläimille.

        Muiden valinnat tekevät tavallisesti muut: vanhemmat, edunvalvojat, lääkärit, hoitajat, lastensuojeluviranomaiset yms. Tietääkseni Suomessa ei ole yhtään palvelutaloa, asuntolaa, päihdevammaisten kuntoutumiseen tarkoitettua asuntoa tai muuta alle 20 m2.

  4. Vantaalla on jo aikaisemminkin osattu antaa urakat ja konsulttisopimukset kavereille, ei siinä mitään uutta ole. Lupaa vaan jatkaa vanhaa menoa.

  5. Nimeämässä kaupunki ja ylipäätään kunta, jossa ei olisi lainvastaisuuksia tehty. Jään mielenkiinnolla odottamaan vastaustasi.

    Vantaalla otetaan opiksi, entä Espoossa, Helsingissä ja Turussa?

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat