Kokeile kuukausi maksutta

Insinööri- ja mestaripula jarruttaa jopa YIT:n kasvua

YIT olisi valmis palkkaamaan heti sata insinööriä työmaatehtäviin. Insinööripula jarruttaa jo yhtiön mahdollisuuksia tarjota isoja hankkeita. Osin näistä syistä lentokenttähanke meni Lemminkäiselle.

Talonrakentamisen liikevaihto kasvoi maalis-toukokuussa yli 8 prosenttia ja maa- ja vesirakentamisen 16 prosenttia.

Tämä viikon Rakennuslehden työpaikkailmoitusten määrä  oli jo lähes 2000-luvun huipputasoa. Erityisen paljon rekrytoidaan työmaamestareita ja työmaainsinöörejä sekä rakenne- ja infrasuunnittelijoita.

Tilanne ei ole tästä ainakaan helpottumassa, sillä rakentamisen liikevaihto kasvoi maalis-toukokuussa yli 8 prosenttia ja maa- ja vesirakentamisen liikevaihto lähes tuplasti tätäkin enemmän. Varsinkin sairaaloiden rakentamisessa ja korjaamisessa on suoranainen buumi osin tulevan Sote-uudistuksen pelossa.

Foreconin Pekka Pajakkalan  perjantaina Rakennuslehteen tekemän arvion mukaan ensi vuonna rakentamisen noin kolmen prosentin kasvu vetää ylös jo koko kansataloutta ja Suomen työllisyyttä.

YIT jätti tarjoamatta resurssipulan vuoksi

Edes isoimmat ja tunnetuimmat rakennusliikkeet eivät ole saaneet riittävästi työvoimaa. YIT olisi valmis palkkaamaan heti sata toimihenkilöä työmaatehtäviin, kertoo toimitusjohtaja Kari Kauniskangas. Niitä tarvitaan muun muassa pian alkavan Pasilan Triplan rakentamiseen. Tontilla tehdään jo silta- ja infratöitä kaupungille.

Insinööri- ja mestaripulan vuoksi YIT on jättänyt jopa tarjoamatta muutamia suurhankkeita. Esimerkiksi Vantaan lentokentän yli sadan miljoonan euron urakat menivät äskettäin Lemminkäiselle ja Destialle. ”Sadan miljoonan euron hankkeiden projektinjohtajia ei ole joka oksalla”, Kauniskangas sanoi taloustoimittajille järjestetyssä tilaisuudessa keskiviikkona.

Kauniskankaan mukaan YIT arvioi resurssejansa tarkkaan myös siinä vaiheessa, kun venäläiset kysyivät tarjouksia Fennovoiman ydinvoimalan rakentamisesta. Vaikka YIT oli tehnyt Lemminkäisen kanssa jo vuonna 2012 yhteistoimintasopimuksen ydinvoimalaitoksen rakentamistöistä, niin käytännössä YIT:tä kiinnostavat lähinnä infratyöt, mutta ei esimerkiksi reaktorin rakentaminen. Kauniskankaan mielestä siihen tarvittavan rakentamisen osaaminen pitkälti katosi Suomessa Loviisan ja Olkiluodon ensimmäisten voimaloiden rakentajien jäätyä eläkkeelle.

Osin näistä syistä ydinvoimalaitoksen projektinjohtourakka meni SRV:lle. Sen sopimuksen sisältö lienee kuitenkin lähempänä ”pöyryn” tyyppistä projektinjohtokonsultointia kuin varsinaista projektinjohtourakointia.

YIT:n tilauskanta on kasvanut tänä vuonna kaikilla toimialoilla, ja on toimitila- ja infrapuolella yli miljardi euroa. Vielä voimakkaampi suhteellinen kasvu on SRV:llä, jonka tilauskanta on jopa ennätyssuuri. Esimerkiksi jättiläismäisen kauppakeskus Redin aloittaminen Kalasatamassa rasitti alkuvuonna selvästi kiinteitä kuluja.

Rakennusalalla on perinteisesti ollut suhdannetilanteesta riippumatta paljon ihmisiä työttömyyskortistossa, mutta ihan toinen asia on, ovatko he kaikki oikeasti työllistettävissä. Ainakaan YIT ei odota saavansa kortiston kautta ketään. ”Kaikki suomalaiset osaajat otettaisiin mielellään”, Kauniskangas sanoo.

Koulusta ei tule valmiita työnjohtajia

YIT on perinteisesti palkannut paljon kesätyöntekijöitä ja se on monen muun ison rakennusliikkeen kanssa kasvattanut kärsivällisesti nuorista jo opiskeluvaiheessa uusia insinöörejä itselleen. Esimerkiksi vastaavaksi työnjohtajaksi kasvamiseen menee yleensä aikaa vähintään viisi vuotta.

Moni keskisuuri ja pieni rakennusliike on kärsimätön ja haluaisi valmiita vastaavia. Niitä ei vain tahdo olla vapaana, koska yritykset pitävät nyt tiukasti kiinni avainresursseistaan.

Vantaalaisen Rakennusfuturen toimitusjohtaja Kari Tasanko sanoo perjantaina ilmestyvän Rakennuslehden haastattelussa, että yrityksellä on ollut vaikeuksia löytää kokemusta omaavia vastaavia mestareita.

”En tiedä, mitä rakennusinsinööreille nykyään opetetaan, mutta vastavalmistunutta insinööriä ei voi ajatellakaan työnjohtoon. Heidän osaamisensa on liian teoreettista. Insinöörikoulusta pitäisi kehittää niin, että siellä olisi enemmän työmaalle ohjaavaa opetusta, kuten vaikkapa psykologiaa.”

Samassa lehdessä Oulun ammattikorkeakoulun tuotantotekniikan yliopettaja Antero Stenius kirjoitti, että valtiontalouden vähennykset heikentävät entisestään opetusresusseja ja oppilaiden henkilökohtaisen ohjauksen määrää, mikä väistämättä johtaa ammatillisen tason laskuun.

Insinöörisukupolven aukko paikattavana

Iso syy nykyisiin ongelmiin johtuu 1990-luvun lamavuosina tehdyistä koulutuksen rakennemuutoksista ja leikkauksista. Rakennusmestareita tuottanut teknikkokoulutus muutettiin järjestöjen vaatimuksesta tuotantoinsinöörien koulutukseksi ja Oulussa lopetettiin rakennusalan diplomi-insinöörien koulutus.

Toinen syy pulaan on suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle.Vaikka koulutusta on taas 2000-luvulla lisätty (ja rakennusmestarinimike palautettu) ei koulun penkiltä tulijoista luonnollisestikaan ole näiden kokeneiden tekijöiden korvaajiksi. Tästä välistä puuttuu ainakin yksi insinööri- ja mestarisukupolvi.

Kolmantena syynä on rakentamiseen liittyvän ohjaus-, valvonta- ja paperityön määrän kasvu mikä on kasvattanut rakentamisessa tarvittavien työnjohtajien ja konsulttien määrää.

Neljäntenä syynä on se, että moni rakennusyritys sopeutti viimeisen taantuman alkaessa toimintaansa irtisanomisten eikä enää pelkästään lomautusten kautta.

Ehkä myös suomalaisten asenteet työn tekemiseen ovat muuttuneet. YIT:ssä hyvänä vertailupohjana on toiminta itäisessä Keski-Euroopassa. Siellä ihmiset ovat yhtä innokkaita ja motivoituneita tekemään töitä kuin suomalaiset 1990-luvulla. Meillä nuorten lähtöhalut esimerkiksi kaukana kotipaikalta oleviin infratöihin ovat laskeneet.

Tätä artikkelia on kommentoitu 49 kertaa

49 vastausta artikkeliin “Insinööri- ja mestaripula jarruttaa jopa YIT:n kasvua”

  1. ”Edes isoimmat ja tunnetuimmat rakennusliikkeet eivät ole saaneet riittävästi työvoimaa. YIT olisi valmis palkkaamaan heti sata toimihenkilöä työmaatehtäviin.”

    Eikö kysyntä ja tarjonta kohtaa, eikö näin ollen työmaatehtävien palkkojen pitäisi nousta räjähdysmäisesti? Isot rakennusliikkeet(RT) ovat tehneet kartellin työmaahenkilökunnan palkoista, ja niillä palkoilla ei kannata työskennellä työmaatehtävissä. Ongelma on palkkakysymys, eikä kyse ole ollenkaan insinööripulasta. Ulkomailla työmaahenkilökunta saa vähintään 2-3 kertaisen palkan verrattuna Suomeen.
    Nostakaa työmaatoimihenkilöiden palkkoja, niin alkaa tarjonta lisääntymään.

  2. Samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa. Työmaatoimihenkilöiden kartellipalkat on kyllä ihan naurettavia!

  3. Alalla on liikaa mestareita ja insinöörejä kysykää vaikka te keskuksista taikka ammattiliittojen työttömyys kassalta. Alalle ei tarvitse kouluttaa kymmeneen vuoteen ketään. Taas työnantajien propakantaa. Yrityksillä on palkkatasoista kartellisopimukset, olis aika tutkinnalle. Uudelle ammattiliitolle olis tarve joka olis yhtä vahva kuin lääkäriliitto joka sanelee ehdot.

  4. Kortistossa on muutama tuhat inssiä ja mestaria ihan vain vinkkinä.

  5. Eiköhän se pääsyy ole kuitenkin 90-luvun lama. Työmailta puuttuu käytännössä kokonaan vuosina 65-75 syntyneet henkilöt. Joutuivat/tajusivat vaihtaa alaa, olen nähnyt mitä uskomattomimpia ”uria” näiltä 90-luvulla valmistuneilta, joista jotkut ovat jopa palanneet alalle 20o0-luvulla. Työtä on repimällä revitty sieltä mistä on satuttu saamaan.

    1. Jep, täällä ollaan IT-pilvirakennushommissa. Ja täälläkin on työvoimapula. Ei tahdo löytyä 5000+ €/kk palkkatarjouksella henkilöitä asiantuntija hommiin, missä ei tarvitse olla esimies taikka riidellä alihankkijoiden kanssa ja työajatkit saa säätää itse aika vapaasti

  6. Jaa, olipas mielenkiintoinen uutinen. Olen hakenut ja en päässyt, eli ei sinne kaikki pääse. Etenkään jos on nainen. Pikkulinnut lauloi että hommaan piti saada mies. Että älkää viittikö valittaa että ei ole osaavia työntekijöitä, ei ole teille mieleisiä tekijöitä.

  7. ”Insinööripulaan” auttaisi varmasti se, että YIT maksaisi asianmukaisia palkkoja kokeneille insseille.

  8. Aikoinaan lomautuksen kautta jouduin nykyiseen työhön, pois työmaalta. Halu on takaisin, mutta nykyinen palkka, reilu 6000 kuussa, pitäisi saada. Eivät lupaile edes bonuksien kanssa tuota tasoa. Miksi vaihtaisin kun ei tämä nykyinenkään ole vastenmielinen homma vaikka työmaalla onkin sitä oikeaa tekemistä.

  9. Onko teillä esittää näiden palkkakartelliväitteidenne tueksi jotain? Nyt kuulostaa siltä, että puratte vain omaa turhautumistanne palkkaneuvotteluidenne epäonnistumiseen.

  10. Jännästi kirjoitettu artikkeli kun vihjataan että megaluokan hanke menee toiselle yritykselle kun yksi isoista toimijoista jättää tarjoamatta 🙂

    Ja olen kyllä varsin samaa mieltä muutamien kommentoijien kanssa. Palkkakartellista en osaa sanoa, mutta ei YIT kuulu ihan niihin parhaita palkkoja maksaviin rakennusalanyrityksiin. Siihen omalla osallani pysähtyi kyseiseen yritykseen siirtyminen.

  11. Paskapuhetta YIT:ltä kun vasta irtisanoivat toistasataa ammattitaitoista insinööriä.

  12. Artikkelin väite mestari- ja insinööripulasta on kaukana todellisuudesta. Pula voi olla 2200 €/kk palkalla työtä tekevistä 5-10 vuoden työkokemuksen omaavista vastaavista työnjohtajista.

  13. Palkkapuheet höpöjä. Olen toiminut useissa eri yrityksissä ja kokonaiskompensaatio on ollut kaikissa suurin piirtein samaa luokkaa, kun otetaan huomioon myös kaikki luontoisedut ja bonukset.

    Jotkut pikkufirmat saattavat maksaa enemmän yrittäessään epätoivoisesti haalia osaavaa henkilökuntaa (= koska on pakko), mutta niissä työsuhde, edut ja etenemismahdollisuudet ovat huomattavasti heikommalla pohjalla.

  14. Yhteis voimin, kukaan ei mene taikka hae töihin alle 10 000 euron palkkaa Suomen kymmenen suurimpiin rakennusyrityksiin.

  15. just vähän aikaa sitten irtisanoivat mestareita ja inssejä 🙂 Muutenkin yitillä tapana tinkiä aina työmaan vaihtuessa liksoista ja jotkut jopa pudottaa palkkojansa jotta duunit jatkuu!!! Liitto taas pitää duunareitten puolta 😀 Eiköhän tuo mestari/inssi pula ole lähinnä palkka kysymys.

  16. Itse olen hakenut kaikkiin YIT:n avoimiin työmaainsinöörin paikkoihin, mutten ole päässyt edes haastatteluun, vaikka palkkapyyntöni on kohtuullinen. Johtuneeko siitä, että olen ollut paljon vientiprojekteissa (eli ns pätkätöissä), liian laajasta kokemuksesta, sukupuolesta, iästä?
    Tuttavani ei saanut potkuja taloudellista syistä YIT:ltä, mutta on tehnyt nykyisin pitempiä päiviä ja jopa kesälomalla kävi töissä hoitamassa ”erittäin tärkeitä asioita, joita kukaan muu ei hoida”. Puskaradionkin kautta minuun olisi saanut yhteyden.

  17. Yit itku lähinnä koomista lässytystä. Hei, me toimitaan jonkinlaisessa kapitalismissa, kekkonen meni jo…Maksakaa valkokypärille ihan oikeeta palkkaa? Niistä osingoista vois hiukan siivuttaa jopa yrityksen kehittämiseen ja työvoimaan…Kuten ennenvanhaa sanottiin, yit yritys ilman hanskoja…

  18. ”En tiedä, mitä rakennusinsinööreille nykyään opetetaan, mutta vastavalmistunutta insinööriä ei voi ajatellakaan työnjohtoon. Heidän osaamisensa on liian teoreettista. Insinöörikoulusta pitäisi kehittää niin, että siellä olisi enemmän työmaalle ohjaavaa opetusta, kuten vaikkapa psykologiaa”

    Psykologiasta en nyt lähtisi liikkeelle, mutta näinhän tämän kuuluukin olla: rakennusmestarit koulutetaan työnjohtoon, insinöörit teoreettisempiin tehtäviin. Ja tuo on sitä viemärissä kulkevan ruskean tavaran puhetta: Turussa YIT, kumppaneinaan muut suuret rakennusliikkeet, ohjaavat harjoittelijat muualle kun ovat päättäneet teettää opiskelijoilla ilmaista työtä (eli kieltäytyvät palkanmaksusta). Kun kilpailijalta tai toisesta suuntautumisesta saa palkkaa, onko ihme että ei kovin kiinnosta eksyä YIT:n liiveihin?

    Ja ennen kuin joku alkaa valittaa opiskelijan ahneudesta jne, niin ymmärtäisimme palkanalennukset työnjohdossa, mutta kun AMK-opiskelija kantaa materiaaleja pitkin työmaata ilmaiseksi ja vieressä on lukion kesken jättänyt voittaja 9€/h palkalla niin vaatimus palkkauksesta alkaa kuulostamaan kohtuulliselta.

  19. Eikö Eestistä löydy enää 1000 euron kuukausipalkalla?

  20. Teknikkokoulutus takaisin, teknikoita tarvitsisi myös lvias- ja koneala.

  21. ”Ville sanoo:
    17.08.2015 klo 10:58
    Teknikkokoulutus takaisin, teknikoita tarvitsisi myös lvias- ja koneala.”

    -> Mihin tarvitaan palkalliseen vai palkattomaan työhön? Jos palkalliseen niin mikä on palkka?

  22. Kyllä työnjohdon halu hakeutua töihin jossa joutuu vastaamaan kaikesta rakentamiseen liittyvästä ja pokkuroimaan kaikille viranomaistahoille mielivaltaisien tulkintojen kanssa taitaa olla aika nollissa. Ainakin omasta ikäluokastani n 40v porukka moni on niin väsynyt joka suunnasta selkään tulevaan puukkoon että vaihtaa työtä isännöintiin ja valvontaan. En tiedä onko sielläkään helpompaa mutta työmaalla ainakin porukka ajetaa aikataulujen ja byrokratian voimin loppuun. Palkkaus nyt on mitä sattuu koska mestareiden asiaa ei mikään liitto aja ja osa luulee vielä että on ikuisessa työpaikassa. Muistanpa kumminkin miten kävi Puolimatkan ikuisille mestareille viime taantumassa.

  23. Kyllä työnjohdon halu hakeutua töihin jossa joutuu vastaamaan kaikesta rakentamiseen liittyvästä ja pokkuroimaan kaikille viranomaistahoille mielivaltaisien tulkintojen kanssa taitaa olla aika nollissa. Ainakin omasta ikäluokastani n 40v porukka moni on niin väsynyt joka suunnasta selkään tulevaan puukkoon että vaihtaa työtä isännöintiin ja valvontaan. En tiedä onko sielläkään helpompaa mutta työmaalla ainakin porukka ajetaa aikataulujen ja byrokratian voimin loppuun. Palkkaus nyt on mitä sattuu koska mestareiden asiaa ei mikään liitto aja ja osa luulee vielä että on ikuisessa työpaikassa. Muistanpa kumminkin miten kävi Puolimatkan ikuisille mestareille viime taantumassa.

  24. Yritys Ilman Työkaluja voisi olla Yritys Ilman Palkanmaksua.

  25. ”YIT olisi valmis palkkaamaan heti sata toimihenkilöä työmaatehtäviin, kertoo toimitusjohtaja Kari Kauniskangas.”

    Osaisikohan joku YIT:n herra selittää, että minkä takia YIT:n nettisivuilla ei ole avoimissa työpaikoissa YHTÄÄN AVOINTA TYÖPAIKKAA, vaikka ollaan heti valmitta palkkaamaan sata toimihenkilöä töihin? Miksi ei ole vaivauduttu hakemaan edes yhtä työntekijää ennen kuin aletaan uhriutua ja itkeä työvoimapulaa?

    http://www.yit.fi/yit_fi/Tietoa_YITsta/Toihin_YITlle/Avoimet_tyopaikat

    mol.fi:stä ei löydy hakusanalla YIT yhtään työpaikkaa

    Missä ne avoimet työpaikat ovat, joiden täyttäminen on niin kovin hankalaa? Osaatteko edes hävetä? Vastatkaa saatana!

  26. YIT:n palkat ovat aivan naurettavan alhaiset verrattuna esimerkiksi keskisuuriin rakennusliikkeisiin (jotka muuten kasvavat koko ajan, toisin kuin isot…)

    Olisiko siinä syy.

  27. YIT puhuu palturia nyt. Insseistä ja mestareista EI ole pulaa tällä hetkellä. Suomihan on virallisesti ja tosiasiallisesti lamassa. Investoinnit ja rakentaminen on vähäistä nyt. YIT maksaa tosiaankin huonoa palkkaa, kuten suurin osa palstalaisista tietääkin.

  28. Tekniseen isännöintiin ja valvontaan tosiaan on vaihtanut moni moni moni työmaan toimihenkilökin… jostakin syystä työnjohtaminen hässäkässä ei tunnu enää nappaavann nuoria insinöörejä…

  29. Jos titteli on muuttunut mestarista työnjohtajaksi, niin se ei kyllä tarkoita, että palkkataso nousee yksikön tai liiketoiminnan johtajan palkkaluokkaan. Järki käteen – ennen kaikkea tässä taloustilanteessa. Työnjohto ja vastaavat työnjohtajat varsinkin tienaavat kokonaispalkkana (kk-palkka, lisät, pekkaset, tulospalkkiot) varsin hyvin yleiseen palkkatasoon nähden. Toki vastaava työnjohtajalla on vastuu merkittävistä rahasummista ja ihmishengistä työmaalla.

  30. Edellisen taantuman jälkeen eräs YIT:n HR:n ihminen manasi, että sanoivat liian nopeasti liian monta irti. Koskahan rakennusliikkeissä opitaan, että hiljaisena aikana kannattaa terottaa kynsiä, kehittää menetelmiä ja kouluttaa henkilöstöä, mutta ei… on niin kiire kumartaa kvartaalitalouden alttarilla

  31. YIT on yritys ilman tuloja. Kaatuu vielä konkurssiin. Venäjä vie 2v sisällä.

  32. Kokenut vastaava mestari VOI tienata ok, mutta moni ei.
    Jopa hki seudulla vastaavat ovat tienanneet monasti alle suomalaisten keskiipalkkojen joka on noin 3200-3300 e / kk. Ovat alipalkattuja jos eivät uskalla suutansa avata.

    Apumestarit ja työmaainssit ovat usein erittäin alipalkattuja alan yrityksissä. Varsinkin yitillä…

    Nyt on virallisesti lama eli työnvoiman ja myös työnjohdon tarve on pientä ja rakentaminen on vähäistä. Eli palkat pysynevät yhä matalalla tasolla.

    Nousukaudella kannattaa sitten vaihtaa kylmästi firmaa sopivin aikavälein, usein tili nousee aina sen 200-600 e / kk firmaa (kylmästi) vaihtamalla.

    Insinöörien määrää tulisi säännellä, kuten lääkäripuolella on tehty. Nyt on liikaa työttöminä, eli työvoimapulaa ei todellakaan ole.

  33. Klo 6:30 alkaa ja loppuu 16:30 tämä on normipäivän pituus työnjohdolla. Palkka jos se jaetaan todellisella tuntimäärällä niin aivan varmasti rupeaa v..tuttamaan.

  34. -98 vuoden jälkeen en ole ollut päivääkään vastaavana. Vaihdoin toiselle alalle, jossa kertynyttä ammattitaitoa arvostetaan myös palkan muodossa. Moni muu tuntemani mestari ikähaarukassa 40 – 50 v on tehnyt saman liikkeen.

  35. Osaavaa henkilökuntaa on kyllä vaikea saada, jos siihen ei haluta yhtään satsata eli kyllä palkkaakin pitää maksaa ja arvostaa työmaakokemusta. Jos arvostus/ palkka on nolla, niin ei halukkaita taida juuri löytyä.

  36. Tosiasia on se, että jonkinäköinen kohtaanto ongelma rakennusalan työnjohtotehtävissä on. Suomen talous on kaikkea muuta kuin tolallaan, ja rakentamisen määrä on esim. myönnettyjen rakennuslupien määrällä mitattuna 2000- luvun pohjalukemissa (http://tilastokeskus.fi/til/ras/2015/05/ras_2015_05_2015-07-29_tie_001_fi.html), mutta silti alan yritykset ilmoittavat kärsivänsä työntekijäpulasta. Yllä YIT tosin ilmoitti, että pula on 100 miljoonan euron hankkeiden projektinjohtajista, joita ei liene kortistossa kovin montaa. Ennemminkin nämä kokeneet kaverit ovat osin eläköityneet, ja uusia ei ole noussut tilalle riittävään tahtiin.

    Työnjohdon osalta en usko, että kyse on turhasta narinasta. Ainakin erikoisalojen päteviä työnjohtajia (mm. 1. luokan betonityönjohtajat) on vaikea löytää, ja yritykset (pienemmät ja isommat) rekrytoivat hyvä tekijöiitä toisiltaan niinkuin aina ennenkin.

  37. Työpaikkailmoituksiin. Milloin työalkaa, loppuu, missä, mitä tehtäviä ja tärkein mitä maksetaan.

    1. Työnjohtajia on monenlaisia.
      Tulosten perusteella joillekin 5000€/kk on liian vähän ja joillekin se 2000€/kk on liikaa….
      Näitä jälkimmäisiä on valitettavan paljon. Niin vanhoissa kuin nuorissa

      1. Samaa mieltä. Paljon on niitä niin sanotusti kokeneita joilla palkka kohtuu hyvä, mutta tuottavuus kuitenkin aika heikko.

  38. Kylläpä on hurskastelua Kauniskankaalta. Itse olin niiden joukossa vuodenvaihteessa,jotka saivat yt- kenkää. Kokeneita vetäjiä pantiin kylmästi pihalle yli 40 hlöä ja vuosi sitten liki sata. Jokohan nuoret jupit polttavat pinnansa ja lähtevät läpsimään pienempiin firmoihin. Toivottavasti Yitti ei saisikaan lisäväkeä ja menisi päin persettä muutenkin. T. Juki

  39. tämä kaksinaamaisuus suomalaisissa yrityksissä
    kyllä ihmetyttää.

    Eikö Rakennuslehti hae yit vastinetta näille kommenteille?
    Yit voisi kommentoida näitä yt-juttuja ja
    rakennuslehti ottaa jämäkän linjan.
    Miksi tämmöisiä otsikoita?

  40. Palkkakeskustelu on täysin aiheellista, koska ulkomaalaiset saatika sitten kotimaiset kirvesmiehetkin tienaavat enemmän kuin työmaiden työnjohtajat ja projekti-insinöörit.

  41. Työnjohdolla on kurjat palkat vastuuseen nähden. Rakennusmääräykset ja -valvonta kiristyvät joka vuosi, lippulappuja pitää täydellä jatkuvasti. Työturvallisuus yms… Pomoporras on niskassa… on tosiaan helppo vaihtaa muihin hommiin. Toivottavasti edes suurten ikäluokkien jääminen eläkkeelle hieman tekisi mesu/insinööripulaa ja siten palkkoja pikkaisen nousuun. Suomessa ei kylläkään ole työvoimapulaa laisinkaan tällä hetkellä. Lamalandia puhtaasti…

  42. Mikäs muuten on ollut palkkataso suomalaisille mesuille ja insseille Venäjällä ja Baltiassa?
    Monesti huhutaan tuplataksoista…

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat