Kokeile kuukausi maksutta

Saksalaisyhtiö rakentaa valtavan datakeskuspuiston Suomeen

Saksalainen datakeskuspalveluita yrityksille tarjoava Hetzner Online rakentaa oman datakeskuspuiston Suomeen.

Suomeen rakennettavassa datapalvelinpuistossa on 12 rakennusta. Kuvassa yhtiön Falkensteinin keskus.

Yhtiön keskus nousee pääkaupunkiseudun alueelle noin kymmenen hehtaarin tontille.Tarkempaa sijaintia yhtiö ei vielä paljasta.

Rakennuslehdelle antamassaan haastattelussa Hetznerin markkinointijohtaja Christian Fitz kertoo, että rakennettavan keskuksen koko on yhteensä noin 150 000 neliötä. Puistoon nousee 12 rakennusta.

Saksalaisten keskus on valmis­tuessaan Suomen suurim­pien datakeskusten joukossa. Ykkössijaa pitää hallussaan internet-yhtiö Googlen Haminaan entiseen paperitehtaaseen perustama datakeskus.

”Sijainnin suhteen kriteereitämme ovat läheinen sijainti kantaverkkoon ja lyhyt matka lentoasemalle. Meren rannalle etäisyyttä pitää olla vähintään 20 kilometriä, jotta merestä nouseva kosteus ei häiritse keskuksen ilmajäähdytystä”, Fitz sanoo.

Baijerilainen perheyhtiö tuottaa datakeskuspalveluita erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille.

10 miljoonan euron säästö

Hetznerin houkutteli Suomeen edullinen energian hinta ja sen luotettava saatavuus. Myös rakenteilla oleva Itämerikaapeli ja viileä ilmastomme vahvistivat sijoituspäätöstä. Yhtiö on Itämerikaapelissa yhtenä sijoittajana. Pääsyy Suomen valintaan oli markkinointijohtaja Fitzin mukaan raha. Suomessa datakeskukset maksavat sähköveroa vähemmän kuin Saksassa.

”Datakeskuksen kustannuksista sähkölaskun osuus on noin puolet kaikista kuluista. Voimme säästää laskujemme mukaan kymmenen miljoonaa euroa joka vuosi, kun rakennamme datakeskuspuiston Suomeen Saksan sijaan.”

Muut valintakriteerit ovat tuttuja esimerkiksi kiinteistösijoittajilta. Vakaa yhteiskunta sekä omaisuutta ja yksityisyyttä kunnioittava lainsäädäntö sopivat myös datakeskusyrittäjyyteen.

”Suomen sijainti, vakaa peruskallio ja hyvät yhteydet läntisen ja itäisen Euroopan välillä vakuuttivat. Kun lisäksi maan poliittisia ja oikeudellisia oloja luonnehditaan jopa ikävystyttävän stabiileiksi, ne ovat taas yrityksemme kannalta hyviä asioita”, Fitz toteaa.

Tämän vuoden huhtikuun lopulla edellisen hallituksen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori sanoi, että Suomella on Pohjois-Euroopassa etulyöntiasema kiinnostavana ja kilpailukykyisenä datakeskusten sijaintipaikkana.

Vapaavuoren mukaan Länsi-Eurooppaan rakennetaan vuoteen 2020 mennessä noin 60 Hetznerin datakeskusta vastaavaa tai suurempaa keskusta.

Tätä artikkelia on kommentoitu 15 kertaa

15 vastausta artikkeliin “Saksalaisyhtiö rakentaa valtavan datakeskuspuiston Suomeen”

  1. Mihin ihmeeseen datakeskus tarvitsee ”lyhyttä matkaa lentoasemalle?” Tuskin noita servereitä kuitenkaan lentäen kuljetetaan – no varaosia kenties, mutta isoja palletteja en oikein usko.

  2. Ei datakeskus mihinkään lennä, mutta sen omistajat ja asiakkaat kyllä. Ja suurin osa heistä tulee muualta kuin Suomesta.

  3. Hyvä, ettei jutussa hehkuteta investoinnin suuruutta tai työllistämisvaikutuksia kuten asiaa tuntematon media yleensä tekee.
    Vaikka invesointi olisi 200 meur, on siitä valtaosa muualta kuin Suomesta hankintavaa laitteistoa ja palveluita. Myös suunnitteluosaaminen ja todennäköisesti myös osa rakennusaikaisista asiantuntijoista sekä virolaiset rakennusmiehet tulevat Suomen rajojen ulkopuolelta.
    Kun datakeskus hyrrää, valvomossa on ehkä pari kaveria, vartija käy muutaman kerran vuorokaudessa ja siivooja kerran viikossa.
    Olisi mielenkiintoista lukea, mitkä ovat Suomelle tulevat todelliset investointi- ja työllisyyshyödyt, kun näille keskuksille annetaan hyötyjen toivossa roima sähköveron alennus.

    1. Saa nähdä tuoko tämä kilpailua Suomen törkeästi ylihinnoitelluille palvelin markkinoille.

      1. Ainakin pitää tonttien hinnat pk-seudulla korkeina. Tällaiset kannattaisi sijoittaa hieman kauemmas, Riihimäelle, Hyvinkäälle, Lahteen tai Kouvolaan, kuten muutenkin teollisuutta. Rahaa tämä ei Suomelle paljoakaan tuo. Ydinjätteet jäävät meille ja lapsillemme.

    2. TEMmin arvio oli 40-80 pysyvää työpaikkaa.

      1. Paljonkohan yhteiskunnan tuet tulee olemaan tällekin hankkeelle kokonaisuudessaan?

        Sen sijaan pienille kotimaisille yrityksille ei tahdo millään löytyä tukea esim. kansainvälistymiseen. TE -keskukset lähtevät innolla hakkeisiin mukaan, mutta sitten jossain vaiheessa vetävät maton alta ja luvattu rahoitus jää saamatta. Yrittäjälle jää suolaiset konsulttilaskut maksettavaksi, hukkaan käytetty aika ja pettymys virkamiehiin.

        Näin ainakin jos yrittäjä on nainen ja toimii tekstiilialalla, vaikka olisi kuinka hieno ja omaperäinen design, potentiaalia työllistää ja erinomainen Suomi -kuvan edistäjä ja vielä ulkomailla kiinnostusta. Pienillä yrityksillä ei ole rahkeita eikä varoja yksin kasvaa ja rahoitus on kiven alla.

        Taitaa nyt kaikki mielenkiinto ja rahat mennä tulevaisuuden toivojen asuttamiseen ja kouluttamiseen.

  4. Tontin koko 100 000 m2 ja kokonaisala 150 000m2! mitähän olis rakennuskustannukset? 1000 e/m2 se tekisi n. 150 milj. euroa?

  5. Tarjotkaa kiireesti kaukokylmää tälle hankkeelle!

    1. Hetznerillä on omat jäähdytysratkaisut, jonkun pitäisi maksaa niille jos haluaa kaukokylmää tarjota. Hetzner ja OVH on jäähdytysratkaisuissa olleet selvästi euroopan edelläkävijöitä.

  6. Meillä olisi Kajaanissa tilat valmiina. CSC, Cemis ja KAMK, korkeakoulu, jossa koulutetaan datacenter-osaajia.

    1. Miksi HITin unohdit? CSC ei toimi kaupallisesti. Renforsinrannassa olisi tilaa vaikka 40MegaWatin datakeskukselle…

Vastaa käyttäjälle test Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat