Se ei sisälly ympäristöministeriön luonnokseen rakentamisen poikkeamistoimivallan siirrosta Ely-keskuksilta kunnille, eikä lakimuutoksen valmistelija lämpene ajatukselle. Jos muutos menee eduskunnassa läpi ehdotuksen mukaan, nopea täydennysrakentamisen edistäminen käy mahdottomaksi.
”Olisi järkevämpää kehittää asemakaavoitusta keveämpään suuntaan kuin laajentaa alueellista poikkeamisvaltaa täydennysrakentamiseen”, muutosehdotusta valmistellut ympäristöneuvos Antti Irjala ympäristöministeriöstä vastaa rakennusvalvontajohtajien esitykseen. Hän esitti kantansa Uudenmaan liiton Täydennysrakentaminen onnistuu -seminaarissa viime viikolla Helsingissä.
Täydennysrakentaminen on kaikkien pääkaupunkiseudun kaupunkien strategioissa. Uudenmaan kunnanjohtajat ovat vaatineet täydennysrakentamisen esteiden purkamista. Maan istuvan hallituksen hallitusohjelman tavoitteisiin on kirjattu täydennysrakentamisen edistäminen säädösremontin avulla.
Ministeriön luonnos sisältää ehdotuksen alueellista poikkeamista koskevasta laajennuksesta siten, että se koskisi asemakaava-alueella olevan liike- tai toimistorakennuksen tilojen muuttamista asuinkäyttöön tai muuhun ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomaan käyttöön, muttei poikkeamistoimivallaan laajentamista uudisrakentamisen kautta tapahtuvaan täydennysrakentamiseen.
Poikkeamistoimivallan siirto ja laajentamista koskeva laki on ympäristöministeriön rakennusneuvos Matti Vatilon mukaan menossa vielä tämän vuoden puolella eduskuntaan. Hän ei Irjalan tapaan kannata alueellisen poikkeamisvallan laajentamista täydennysrakentamiseen vaan asemakaavojen keventämistä. Vatilo vetää kaavoittamisen ja rakentamisen lupajärjestelmien sujuvoittamista pohtivaa työryhmää.
”Parempi keino keventää kaavoitusta”
”Lähtökohtaisesti pidän parempana, että kehitetään kunkin ohjausvälineen toimivuutta sille tarkoitetun tehtävän puitteissa, eikä yritetä siirtää yhtä ohjausvälinettä toisen tontille. Asemakaavoituksen sujuvoittamista muun muassa täydennysrakentamisen näkökulmasta selvitetään osana työryhmän työtä, eli ensi keväänä ollaan siinä asiassa viisaampia. Tarkoitus on, että lakiesitykset etenevät lausuntokierroksen jälkeen ensi vuoden syksyllä valtioneuvostoon ja edelleen eduskuntaan”, Vatilo kertoo.
Helsingin rakennusvalvontaviraston virastopäällikkö Lauri Jääskeläinen arvioi, että ilman alueellisen poikkeamistoimivallan laajentamista ei ole nähtävissä merkittävää muutosta täydennysrakentamista koskevaan nykypolitiikkaan. Asemakaavamuutokset ja yksittäin myönnettävät poikkeamiset ovat usein osoittautuneet hallinnollisesti raskaiksi ja hitaiksi etenemistavoiksi.
Alueellisesta poikkeamisesta hyviä kokemuksia
Helsingin kaupunki katsoo apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäen allekirjoittamassa lausunnossa, että alueellisen poikkeamisen käyttöalaa tulisi ulottaa koskemaan myös uudisrakentamisen kautta tapahtuvaa täydennysrakentamista. Alueellista poikkeamista on Helsingissä käytetty ullakkorakentamisessa. Siitä on hyviä kokemuksia.
Alueellinen poikkeaminen tarjoaa Helsingin mukaan mahdollisuuden keventää lisärakentamisprosesseja tilanteessa, jossa laajan alueen asemakaavan muutos on kokonaishyötyyn nähden sitova ja hidas.
”Täydennysrakentamista nopeuttaisi ja sujuvoittaisi, jos alueellisiksi poikkeamispäätöksiksi voitaisiin jatkossa hyväksyä kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymät alueelliset asemakaavan suunnitteluperiaatteet, jotka koskevat tonttitehokkuuden lisäksi muun muassa asuntojen lukumäärää tontilla, rakennusten kerroslukua ja autopaikkavaatimusta”, Helsingin lausunnossa korostetaan.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Ympäristöministeriön lakiluonnos tyrmää nopean tavan edistää täydennysrakentamista”