Kokeile kuukausi maksutta

Rakentajat kovistelevat verottajaa: missä tulokset harmaan talouden torjunnasta?

Rakentajat vaativat verottajalta tietoja siitä, mitä tuloksia on saavutettu yrityksille kymmeniä miljoonia maksaneesta työntekijä- ja urakkatietojen ilmoitusvelvollisuudesta.

”Haluamme konkreettisia tuloksia ilmoitusmenettelyltä. Pelkäämme, ettei menettelyä hyödynnetä riittävästi, jolloin yrityksemme ehkä tekevät turhaa työtä”, Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari sanoo.

”Ilmoitusmenettely on ollut voimassa jo 1,5 vuotta. Sen perusteella pitäisi jo pystyä sanomaan konkreettisia tuloksia, vaikka alussa aika tietysti menikin virheellisyyksienkorjaamiseen”, Kari lisää.

RT on lähettänyt verottajalle kirjallisen kyselyn ilmoitusvelvollisuuden tuloksista, kun suulliset tiedustelut eivät ole tuottaneet tuloksia.

Järjestö haluaisi tietää esimerkiksi sen, kuinka moni yritys on jättänyt ilmoitukset antamatta ja mitä verottaja aikoo asialle tehdä. Kuinka monesta sellaisesta yrityksestä, jotka eivät ole maksaneet ennakonpidätyksiä tai sotumaksuja, on ilmoitettu verottajalle työntekijöitä? Kuinka paljon ylipäätään on paljastunut sellaisia yrityksiä, jotka eivät ole ennakonperintä-, alv- tai työnantajarekisterissä ja mitä näille yrityksille on tehty?

Kiinnostavaa olisi myös tietää, kuinka monelta ulkomaiselta yritykseltä on paljastunut kiinteä toimipaikka Suomessa ja kuinka paljon löydös on tuonut verotuloja. Myös määrättyjen laiminlyöntimaksujen määrä pitäisi RT:n mukaan kertoa.

”Minua huolestuttaa se, onko touhu ylipäätään järjestelmällistä. Ovatko verottajalla kädet täynnä muita töitä vai yllättikö ilmoitusvelvollisuuden tietomäärä? Eniten minua pelottaa se, ettei verottaja saa aineistosta mitään irti. Verottajan pitäisi ainakin tietää asiansa hoitavat yritykset ja keskittää voimavarat muihin”, Kari pohtii.

Tietoja vasta syksyllä

Ylitarkastaja Kristiina Virmajoen mukaan Verohallinto ei halua antaa vielä tässä vaiheessa konkreettisia numerotietoja ilmoitusten perusteella kiinnijääneiden määrästä tai muista tuloksista.

Virmajoki myöntää, että pelkät numerot esimerkiksi maksuunpanoista voisivat antaa liian vaatimattoman kuvan ilmoitusmenettelyn tuloksista. Siksi halutaan ensin selvittää, kuinka paljon ilmoitusvelvollisuus tuo valtiolle tuloja sitä kautta, että kotimaisia ja ulkomaisia yrityksiä ja työntekijöitä on saatu normaalin seurantajärjestelmän piiriin.

Harmaan talouden selvitysyksikkö ryhtyy helmikuussa selvittämään, kuinka paljon rekistereiden täydentäminen ja vastaavat toimet tuovat valtiolle lisätuloa. Selvityksen edellytyksenä oli, että ilmoitusmenettely on ollut voimassa kokonaisen kalenterivuoden (2015). Selvitys valmistuu vasta alkusyksystä.

Virmajoki kiistää arvion, että ilmoitusvelvollisuuden tulosten puuttuminen kertoisi verottajan resurssipulasta. Tekeminen on kuitenkin uudenlaista, ja toimintatapoja on muutettava alkuajan kokemusten perusteella.

”Jatkossa mennään ehkä nykyistä enemmän työmaille”, Virmajoki sanoo.

Yrityksille arvioitua kalliimpaa

Karin mukaan ilmoitusvelvollisuuden arveltiin maksavan yrityksille perustamisvaiheessa kymmeniä miljoonia euroja ja vastaavan määrän vuosittain. Yllättäen monet yritykset ovat joutuneet palkkaamaan lisää henkilökuntaa ilmoitusvelvollisuuden takia. Automaattinen kulunvalvontakin on joissain paikoissa jouduttu korvaamaan manuaalisella menettelyllä.

”Olisi ikävä juttu, jos asiaa ei turhalta tuntuvana enää vietäisi yrityksissä eteenpäin. Velvoitteita aletaan kiertää, jos usko torjuntatoimien hyvyyteen ei kestä. Ilmoitusvelvollisuudesta on tultava tuloksia ja niistä on kerrottava”, Kari sanoo.

”Olen sitä mieltä, että tämä on yritysten kaikkien panostusten arvoista”, Verohallinnon Virmajoki sanoo.

Tätä artikkelia on kommentoitu 9 kertaa

9 vastausta artikkeliin “Rakentajat kovistelevat verottajaa: missä tulokset harmaan talouden torjunnasta?”

  1. Käytännössä harmaa talous on mennyt ulkomaalaisiin yrityksiin, sitä kautta valuu ulkomaille, viroon, liettuaan, puolaan, ns. harmaa raha, ei enää hyödynnä kotimaan kulutusta, koska sillä rahalla aikaisemmin ostettiin suomessa kulutustavaraa ym. EU lainsäädännön takia ei sitä voi estää.
    Saavutettu hyöty kuluihin nähden on pienehkö, aiheuttanut enemmän ongelmia, kuluja kuin hyötyjä. Kun lasketaan valtionkulut ja yritysten kulut, rakentamisen hinnan kasvaessa, kun kulut viedään tilaajan maksettavaksi. Joku taloustieteen professori osaa varmaan laskea nämä kulut.

  2. Mikä on se hinta kun työmarkkinat jäykistyy ? kaikki joustavuus on hävitetty. Pieni ja ketterä yritys on enään vain pieni.

    Yhtiöni tekee alihankintaa eli työntekijät käyvät kymmenillä työmailla vuosittain. Ennen saattoi vaihtaa työmaata kesken päivän. Nykyään perehdytykset on aamuisin, pahimmoilleen vain kerran viikossa.

    Sit se helv..tin korttiviidakko ? eikö niitä kursseja voisi käydä netissä ? Vantaa energian perehdytys käydään netissä. Erittäin hyvä ja tehokas. Ottakaa mallia sieltä.

    1. Olet ihan oikeassa. Kortteja on taskut täynnä, kukaan ei enään kysy osaatko tehdä mitään, riittää kun on perehdytetty ja kortteja lunastettu muutamalla sadalla eurolla. Jonkun olis syytä perehdyttää viranomaiset työelämään!

  3. Kukaan ei puhu duunareiden harmaasta taloudesta. Sellainen tilanne on huono kun duunari on jonkin yrityksen palkoilla viettämässä aikaansa. Kolmen jälkeen onkin sitten kauhea kiire omaan, pimeään työhön, tekemään jotain remonttia tai lattiavalua. Duunari tietysti kuittaa paremman palkan ja käyttää energiansa omiin hommiinsa, pahimmillaan on saikulla työnantajansa piikkiin kun paikat ei kestä rehkimistä.

  4. Kuka tietää kuinka suuri ongelma on Romanialaiset työntekijät Suomessa? Verokortti näyttää olevan heillä 9000€ asti eli tuosta maksetaan vain 1% ennakkoveroa. Muutenkin hommassa haisee ihmiskauppa.

  5. Hyvä että valvotaan ja verottaja voisi nyt ilmoittaa kuinka paljon on pystynyt saamaan epärehellistä yritystoimintaa paljastettua.

    1. En usko, että verottajalla on mitään tietoa mitä virastotalon ulkopuolella tapahtuu. Kunhan keksivät täytettäviä lippuja ja lappuja, jotta oma työpaikka säilyy. .

  6. Verottajan olisi helppo antaa lukuja harmaan talouden torjunnan tuloksista. Tulokset voi antaa ihan samalla periaatteella kuin harmaan talouden laajuus on määritetty. Tulokset voi ottaa hatusta tai ravistaa hihasta. Sen suurempaan tarkkuuteen ei päästä, eikä ole tarvettakaan.

    Onhan noilla toimilla saatu muutama työpaikka ja turvattu entisiä virkapaikkoja. Kyllä asuntojen hintoja voi vielä korottaa.

    Googlatkaa nimet Matti Viren ja Matti Wiberg ja harmaat markkinat. Tuloksista saa uusia näkökulmia asiaan.

  7. Rauhallisesti ystävät, rauhallisesti. Tämä touhu on jo mennyt vakavaksi. Markkinat on jumissa ja pysyy. Kustannukset kasvavat edelleen myös jatkossa. Keskittyminen alkaa kohta etenemään vauhdilla ja hävittää pienet yritykset. Jonkinajan päästä meillä rakentaa vain ”S-rakennus Oy” ja ”K-rakennus Oy” + joku sinnikäs jossain pohjamaan suunnalla. Rakennusala tulee menettämään kiinnostavuutensa nuorten keskuudessa kun ei ole näköaloja. Lopuksi tämä hölmöys laajenee koskemaan useimpia toimialoja, tuottaen samat haitat kaikille. Yhteiskunnan ja talouden romahdus Suomessa on väistämätön asia joka seuraa tätä ”harmaan talouden torjuntaa”… No, sitten toivottavasti päästään rakentamaan paremmin toimivaa Suomea… Ai niin, tuskinpa tämä ilveily on tuottanut mitään nettotulosta valtiolle, haitat ovat selkeästi hyötyjä suuremmat. Bruttotulosta verottaja tulee todennäköisesti esittelemään, vaikkei myöntäisikään…

Vastaa käyttäjälle Julius Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat