Huikea piilovelka – asukkaiden taloyhtiövelat paisuneet yli 14 miljardiin

Suomalaisten henkilökohtaisten asuntolainojen kehitystä seurataan tarkkaan, mutta kansalaisten velkaantuminen taloyhtiölainojen kautta on jäänyt lähes olemattomalle huomiolle.

Asunto-osakeyhtiöiden lainakanta on kasvanut 2000-luvulla asuntolainakantaa nopeammin, ja erityisesti viime aikoina yhtiölainakannan kasvuvauhti on ylittänyt selvästi asuntolainakannan kasvuvauhdin.

Suomalaisilla kotitalouksilla on vuoden 2015 lopussa vajaat 92 miljardia euroa asuntolainoja. Kun määrään lisätään valtaosin taloyhtiölainoista koostuvat yhtiölainat, yhteissumma nousee yli 106 miljardiin euroon.

Tilastokeskuksen Rahoitustilinpito-tilaston mukaan kotitalouksien yhtiölainakanta on kasvanut kymmenessä vuodessa 176 prosenttia, 5,2 miljardista eurosta 14,3 miljardiin euroon (2005/III–2015/III). Vastaavana ajanjaksona asuntolainakanta on kasvanut Suomen Pankin tilastojen mukaan 94,8 prosenttia, 46,9 miljardista eurosta 91,4 miljardiin.

Samansuuntainen kehitys on jatkunut myös viime aikoina. Kotitalouksien yhtiölainakanta kasvoi vuodessa 15,8 prosenttia (2014/III–2015/III). Samassa ajassa asuntolainakanta kasvoi vain 2,2 prosenttia.

Asuntovelalliset ovat hyötyneet viime vuosina matalista koroista, mutta toisaalta asuntoihin kohdistuva velkataakka on kasvanut rajusti.

Pieni omarahoitus, kallis asunto

Taloyhtiölainojen kasvuun on osaltaan vaikuttanut se, että uuden asunnon pystyy ostamaan nykyisin pienellä omarahoitusosuudella. Yhtiölainan osuus on iso, ja erikseen myytävä tonttiosuuskin on usein lainoitettu.

Asuntoilmoitusten mukaan Helsingin Jätkäsaaresta voi ostaa kaksion 110 000 euron myyntihinnalla, kun velaton hinta on 400 000 euroa. Kauniaisista irtoaa 535 800 euron asunto 165 640 euron myyntihinnalla. Espoossa ostajan osuus rahoituksesta on vain noin neljäsosa, kun 332 000 euron hintaisen asunnon myyntihinta on 85 250 euroa.

Suomen Pankin ekonomisti Markus Aaltonen pitää taloyhtiölainojen kasvua mielenkiintoisena ilmiönä. Kotitaloudet ovat velkaantuneet enemmän kuin mitä pelkkä asuntolainatilasto näyttää.

”On helpompi päästä kiinni asuntoon, kun yhtiölaina on jo valmiina”, Aaltonen toteaa.

Yhtiölainat voivat Aaltosen mukaan olla petollisia matalien korkojen aikana, kun asukas ei tiedä todellisia asumiskustannuksia. Iso yhtiölaina saattaa auttaa myös asunnon myynnissä seuraavalle ostajalle.

Isoissa yhtiölainoissa riskejä

Aaltosen mielestä isoihin yhtiölainoihin sisältyy riskejä. ”Voi olla, ettei jokainen ostaja sisäistä sitä mihin lähtee, kun pääsee pienellä pääomalla asuntoon kiinni.”

Isoja taloyhtiölainoja käytetään hyväksi myös asuntosijoitustoiminnassa. Velkavivun käytöllä nostetaan oman pääoman tuottoa.

Rakennusliike Lapti Oy kertoi helmikuussa palvelusta, jolla madalletaan asuntosijoittamisen kynnystä. Malli perustuu vähintään 70 prosentin yhtiölainaan. Yhtiö myös järjestää asunnon ostajalle OP Rahoituksen kautta korkeintaan 50 000 euron rahoituksen ilman erillisvakuuksia. Matalimmillaan asunnon ostajan omarahoitusosuus jää 10 prosenttiin. Vuokralaista voi hakea Laptin yhteistyökumppaneiden avulla.

Lapti on rakentanut vuodesta 2011 noin 1 400 gryndausasuntoa. Niistä 40 prosenttia on myyty sijoittajille.

Mikko Kortelainen
Toimittaja, mikko.kortelainen@rakennuslehti.fi, Twitter: @toimittaja1

Kaikki kirjoitukset

2 vastausta artikkeliin ”Huikea piilovelka – asukkaiden taloyhtiövelat paisuneet yli 14 miljardiin”

  1. Ostajalle uuden asunnon valmis suuri osakkeille jyvitetty yhtiölaina (70-75%) on todella mukava tarjous. Ylivelkaantumisesta on tässä turha puhua, kun samaan aikaan asuntoja ostellaan 0-10% omarahoituksella. Sijoittajalle tilanne on myös kiinnostava; kun vuokratulosta vähentää myös pääomavastikkeen, ei jää mitään verotettavaa tuloa (tosin hankintahinta vastaavasti alenee, mikä otettava huomioon tulevaisuudessa asuntoa myytäessä).

  2. Velkaa lienee kasvattanut myös pitkiremppabuumi, jossa kustannukset rahoitetaan yhtiön kauniilla, kaikki eivät halua tai voi siirtää lainoja henkilökohtaisiksi.