Kokeile kuukausi maksutta

”Kännykkä maksaisi 20 000 euroa infrateollisuuden tuottavuudella”

Infra ry:n blogissa kritisoidaan kovin sanoin alan tuottavuutta.

Kuvituskuva.

”Infrateollisuuden tuottavuudella kännykkä maksaisi helposti 20 000 euroa ja perushenkilöauto puoli miljoonaa”, päällysteistä vastaava  liiketoimintasegmentin johtaja Robert Blumberg kirjoittaa blogissa.

Auto- ja konepajateollisuudesta infra-alalle tullut Blumberg kirjoittaa, että infra- ja erityisesti päällystysala tarttuvat poikkeuksellisen sitkeästi selitykseen ”näin me olemme asiat aina tehneet”.

Alalla ei ole tapahtunut mitään käänteentekevää uudistumista tai syntynyt niin sanottua disruptiivista tuote- tai toimintamalli-innovaatiota.

Koko infra-alan tuottavuuskehitys on ollut Blumbergin mukaan jo pitkään heikkoa. Suomessa kehitys on ollut jopa negatiivista samaan aikaan kun muut teollisuuden alat ovat harpponeet reippaasti eteenpäin.

Blumberg toteaa, että Construction Industry Instituten mukaan jopa vajaat 60 prosenttia rakennusteollisuuden toiminnasta on hukkaa. Tehdasteollisuudessa vastaava luku on 12.

Tuotanto ja toiminta ovat Blumbergin mukaan alueellisesti hajautuneempaa kuin monella muulla alalla. Toimintakyvyn on löydyttävä asiakkaan läheltä. Voimakkaasti alueellisesti johdetusta mallista on kuitenkin vaikea ulosmitata suuruuden hyötyjä.

”Työn tekemisen organisointi on alallamme keskeinen ongelma. Työmaalla tavarantuloa ei tarkkaan pystytä ennakoimaan, eivätkä toimitusmäärät ja -laatu aina vastaa sovittua. Varastoja ja ylimääräistä rojua on paljon. Koneet ja ihmiset seisovat, kun aina odotetaan jotakin”, Blumberg toteaa.

Kyse ei ole siitä, etteivätkö ammattilaisemme työmailla hoitaisi hommiaan hyvin. Ongelman ydin on toimintamallissa, prosesseissa ja toimitusketjuissa.

Kun kaikki palaset saataisiin sovitettua yhteen yhtä hyvin kuin vaikkapa auto- tai elektroniikkateollisuudessa, tuottavuudessa syntyisi Blumbergin mukaan valtaisa loikka.

Muutosta tarvitaan Blumbergin mukaan myös julkisella sektorilla. Valtio ja kunnat ovat päällystys- ja maarakennusalan merkittävin asiakasryhmä ja niiden ostamista säätelee hankintalaki.

Hankittava kokonaisuus on aina tarkasti ennalta määritelty, mikä ei jätä tarjoajille liikkumavaraa.

”Kun pykälät sitovat puolin ja toisin käsiä, se heikentää alan kovasti kaipaamaa tuoteinnovointia ja kehitystyötä.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 14 kertaa

14 vastausta artikkeliin “”Kännykkä maksaisi 20 000 euroa infrateollisuuden tuottavuudella””

  1. Taitaa Blumberi vaa provosoida tarkoituksen hakuisesti koska kehitystä on ollut viimeisen 10 vuoden aikana merkittävästi vai oliko tämä joku vanha lehtileike?? Viimeisen kymmenen vuoden aikana on kuitenkin siirrytty kolmiulotteiseen mallintamiseen ja koneenohjaukseen.

    Ohessa nopeella googlettelemisella löyty tommonen video..
    https://www.youtube.com/watch?v=IyuYH6-XXVQ

  2. En halua väittää, etteikö tehostamisen paikkoja aina löytyisi, mutta… Miten voi verrata infrarakentamista liukuhihnateollisuuteen, jossa tuotteita tehdään tuhansia kappaleita? Pitäisi verrata prototyypin ja liukuhihnalla tehdyn tuotteen valmistuskustannuksia.

  3. Infrarakentaminen onkin juuri pelkkää prototyppien valmistamista toinen toisensa perään. Hienoa nykyaikaista tekniikkaa on kyllä käytössä (3D)mutta koko valmistusprosessin kehittäminen ja läpimenoajan lyhentäminen ei kiinnosta ketään. Artikkelin mukaan tuottavan työn osuus on n. 40%, mielestäni 0,4% on oikeampi luku ( teollisuudessa 3-10%) verrattaessa projektin läpimenoaikaa ja tuottavan työn osuutta. Infraprosessi on ihan yhtälailla verrattavissa mihin tahansa valmistusprosessiin, siinä on myöskin tilaus, prosessivaiheet, prosessin sisääntulot ja ulostulona valmis tuote. Koska tätä ei ymmärretä näperrellään juurikin kokoajan kuin ”protopajalla” vaikka prosessin tulos tulisi nähdä tuotteena jossa on eri variaatioita kuten esim. autoissakin.

    1. Infra-alalla rakennetaan koko ajan prototyyppejä koska joka paikka on erilainen. Ei samalla sapluunalla voi rakentaa tai korjata tietä kaupungissa tai maalla.

      1. Yksi muutoksen este on se uskomus, että kaikki kohteet on niin uniikkeja. Kuitenkin jokaisessa Päällystyskohtessa tai muussa rakennuskohteessa on samoja pullonkauloja ja vaiheita jotka aiheuttaa tehottomuutta ja ne harvoin ovat ajasta ja paikasta riippuvaisia. Esim. asfalttituotannon suunnittelu ja aikataulutus sekä kuljetus aina työmaan levitystyöryhmän aikatauluihin on merkittävä kehitysalue. Odottelua esiintyy jokaisessa vaiheessa niin asfaltin tuotannossa, kuljetuksessa, levitystyöryhmässä jne. Hyvällä logistisella suunnittelulla odotteluja on mahdollista ainakin vähentää. Samaa ilmiötä on myös muilla Infrarakentamisen alueilla.

        Mutta pitääkö tehokkuuden tulla yhtiöiden sisältä, yhteistyössä asiakkaan ja rakentajan toimesta vai olisiko kuitenkin oltava asiakkaan tiukemmat aikatauluvaatimukset se viimeinen keino? Asiakkaat (tai tilaajat kuten alalla sanotaan) eivät pääosin vaadi nopeita läpimenoaikoja minkä seurauksena yhtiöt eivät tätä myöskään tarjoa.

    2. Pelkkää prototyyppiä?

      Samaa voisi muurari sanoa, koko työuran ajan jokainen tiili tulee muurattua uniikisti eri kohtaan maailmaa xyz-koordinaatistossa.

  4. Eikös tuo koneenohjaaminen kolmiulotteisella mallilla ole juuri valmistusprosessien tehostamista suunnittelupöydältä lapionvarteen?

  5. Koneohjaus on johtanut parhaillaan siihen, että muutaman tonnin säästön hakemiseen on upotettu muutaman tonnin edestä mallintamiskustannuksia.

    1. No sehän on tosi hyvin kehitysasteella olevalta järjestelmältä. Kymmenen vuoden päästä voidaan sitten näitä kehityksen hedelmiä alkaa poimia kun on prosessit ja kalusto kehittynyt 😀

  6. Koneohjaus on selvästi lisännyt työntehokkuutta ja laatua. Joka toisin väittää, ei tiedä käytännössä 3d suunnittelu mallintamisesta ja koneohjauksesta.
    Meidän työpaikalla säästöt ovat olleet erittäin merkittävät.

    Maarakennusala on yksi eniten digitalisoituva ala koko maailmassa. Tulevaisuutta on mm. koko infraprosessin sähköinen hallinta: suunnittelu, toteutus, vastaanotto ja jälkiseuranta. Tilaaja, rakennuttaja, tuottaja ja suunnittelija hallinnoivat koko rakennushankeen yhteisellä sähköisellä alustalla.

    Ne firmat, jotka ymmärtävät olla ensimmäisenä kehittämässä ja ottamassa käyttöön sähköisiä infra-alan toimintoja, ovat hyvin vahvoilla tulevaisuudessa.

    1. Toivon mukaan järkikään ei aivan unohdu kyydistä. Jonkin louhe- tai molsarakenteen millimetrin tarkka mallintaminen ei taida olla teknisesti mahdollista muuten kuin suunnittelupöydällä. Säästöjä syntyy järkevästä suunnittelun ohjauksesta, suunnittelusta ja oikeasta rakentamisesta. Mallintaminen on toivottavasti yksi työkalu eikä koko totuus. Minusta tilaajan suunnitteluohjauksen rooli on nykyisin jäänyt hieman pois kelkasta. Aika moni tilaajan edustaja ei omaa riittäviä kykyjä rakentamisesta/suunnittelusta. Ketjun tärkein lenkki pitäisi olla juurikin tilaaja. Toisaalta suunnitteljalla ja rakentajalla pitäisi olla uskallusta kertoja tilaajalle, jos ollaan menossa väärään suuntaan. Alalla on vielä runsaasti oppimista siinä, että hyvään tulokseen tarvitaan kaikkien toimijoiden yhteinen työpanos, eikä mikä osa-alue voi olla pakollinen paha.

  7. Varsinaisen yhteiskunnallisen infran rakentamisesta surullisin itse havaitsemani esimerkki (Telecom bisneksessä aikani toimineena) oli kaapeleiden maahan kaivamistyön koordinoimattomuuden ja pahimmillaan katujen jatkuvan aukirepimisen järjettömyys.

    Talonrakennuspuolella olen rakennuttanut yhden okt:n ja pääsin amatöörina yllättävän hyvään tulokseen gryndereihin verrattuna. Avainasiana laatukontorolli päivittäin. Ihan turhaa viranomaiskontrolliakin (Espoossa) havaitsin ainakin siinä kohdin kun tarkastaja tarkasti salaojat omassa autossaan istuen kun ei sateen johdosta viitsinyt nostaa ahteriaan penkistä.

  8. Tarkoitatteko siis sitä, että infrarakentamisessa on optimoidut prosessit ja mitään parantamista ei ole. Jos taas artikkelissa esitetty pitää paikkansa, infrarakentamisessa ei kilpailu toimi.

    1. Ei vaan valtava parannusprojekti on käynnissä.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat