Konsernin tilauskanta supistui noin 276 miljoonalla eurolla. Jos myydyt Ruotsin talonrakentaminen ja teiden huolto- ja ylläpitoliiketoiminta Norjassa sekä strategian mukaisesti alasajettava omaperusteinen talonrakentaminen Venäjällä poistetaan vuoden 2014 tilauskannasta, tämä vertailukelpoinen tilauskanta kasvoi 34 miljoonalla eurolla. Lisäksi Finavian terminaalihankkeesta Helsinki-Vantaalla on sopimusteknisistä syistä kirjattu tilauskantaan vain 37 miljoonaa euroa, vaikka hankkeen kokonaisarvo on 170 miljoonaa euroa.
”Myös tarjouskanta on tällä hetkellä erittäin hyvä. Uskomme siihen, että ensimmäisen ja toisen neljänneksen aikana tulee onnistumisia ja saamme korvaavia hankkeita päättyville hankkeille, jotta saamme kasvua infraprojekteihin”, toimitusjohtaja Casimir Lindholm sanoi tulosinfossa.
”Vuoden 2015 aikana keskityimme parantamaan taloudellista asemaamme ja selkeyttämään portfoliotamme. Tästä kertovat vuoden takaista selvästi kevyempi tase ja koko vuoden positiivisena pysynyt liiketoiminnan rahavirta. Korollinen nettovelkamme laski 214 miljoonasta eurosta 127 miljoonaan euroon ja sidottu pääomamme 590 miljoonasta eurosta 475 miljoonaan euroon.”
”Infraprojektit ja Suomen talonrakentaminen tekivät vertailuvuotta paremman tuloksen. Markkinatilanteeseen nähden asuntomyyntimme sujui hyvin sekä Suomessa että Venäjällä, jossa Tapiola 2 -kohteemme valmistui suunnitelmien mukaisesti vuoden viimeisellä neljänneksellä. Päällystyksen tulos kokonaisuutena heikkeni johtuen Norjan vertailukautta heikommasta tuloksesta, Norjan teiden huolto- ja ylläpitoliiketoiminnan myynnistä sekä maarakennuksen yksittäisten projektien kateheikennyksistä pääosin Suomessa.”
”Olemme nyt taloudellisesti vakaampi yhtiö kuin kaksi vuotta sitten. Kokonaisuudessaan etenemme suunnitelmiemme mukaisesti ja jatkamme seuraavat vuodet operatiivisen tuloksemme ja kilpailukykymme parantamista kaikissa toiminnoissamme. Parannamme tulostamme askel kerrallaan säilyttäen maltillisen riskitason. Kasvua haemme erityisesti infraprojekteista Skandinaviasta, joissa käynnissä ja suunnitelmissa olevat infrarakentamisen kehitysohjelmat ulottuvat yli hallituskausien.”
Päällystyksen kysyntä koheni Suomessa
Bitumin halpeneminen ja sen myötä päällysteiden yksikköhintojen lasku lisäsivät kysyntää etenkin Suomessa. Kasvukeskusten infrahankkeet ylläpitivät maarakentamisen ja kiviainestoiminnan kysyntää. Ruotsissa ja Norjassa teiden rakennus- ja perusparannusurakat lisäsivät päällystyksen kysyntää. Tanskassa kilpailutilanne on tiukka, ja julkisten investointien pieneneminen laski päällystysvolyymeja. Baltiassa markkinatilanne pysyi vakaana.
Päällystyksen koko vuoden 2015 liikevaihto supistui 33 miljoonalla eurolla 874,5 miljoonaan euroon ja liikevoitto lähes puolittui 16,9 miljoonaan euroon. Liikevoiton pieneneminen johtui Norjan vertailukautta heikommasta tuloksesta, Norjan teiden huolto- ja ylläpitoliiketoiminnan myynnistä sekä maarakennuksen yksittäisten projektien kateheikennyksistä Etelä-Suomessa. Tulosta tukivat vertailukautta paremmat tulokset Suomen, Ruotsin ja Baltian maiden päällystysliiketoiminnassa.
”Maarakentamisessa olemme jatkossa tiukempia sen suhteen, minkä tyyppisiin hankkeisiin menemme. Olemme olleet mukana vähän liiankin pienissä hankkeissa.”
Kaupungistuminen ja investoinnit energiainfrastruktuuriin lisäsivät vaativan infrarakentamisen kysyntää. Etenkin Ruotsissa ja Norjassa markkina on vahva, ja maissa on käynnissä tai suunnitteilla useita suuria hankkeita. Suomessa rakentamista tukivat vaativan infrarakentamisen hankkeet kasvukeskuksissa.
Infraprojektien koko vuoden 2015 liikevaihto painui 22,9 miljoonalla eurolla 263,1 miljoonaan euroon, mutta liikevoitto parani 4,6 miljoonalla eurolla 11,8 miljoonaan. Liikevoitto kasvoi eniten Suomessa suurten hankkeiden hyvän projektinhallinnan ansiosta. Kannattavuus kehittyi myönteisesti myös muissa maissa, lukuun ottamatta Ruotsia, jossa vertailukautta alhaisemmat volyymit heikensivät tulosta. Vertailukauden liikevoittoa oli myös heikentänyt 3 miljoonan euron alaskirjaus asiakkaan ajauduttua konkurssiin.
Gryndiasuntojen tuotanto vähenee
Suomen talonrakentamisessa koko vuoden 2015 liikevaihto oli 537,8 miljoonaa euroa, mikä oli samaa luokkaa kuin vuotta aiemmin. Liikevaihto kasvoi pääkaupunkiseudulla mutta laski muualla Suomessa. Liikevoitto parani vertailukaudesta 3,6 miljoonalla eurolla ja oli 12,9 miljoonaa euroa. Tulosta tuki pääkaupunkiseudun hyvä tulos sekä kannattavuuden paraneminen muualla Suomessa.
”Talonrakentamisen tilauskanta on hyvällä mallilla ja portfolio hyvä siinä mielessä, että siellä on isoja pitkiä hankkeita.”
Koko vuoden osalta asuntojen sijoittajamyynnin osuus oli samaa luokkaa kuin vuotta aiemminkin, eli noin puolet. Viimeisellä neljänneksellä se oli peräti 65 prosenttia.
Vuonna 2016 omaperusteisia kohteita valmistuu selvästi vuotta 2015 vähemmän, ja valmistumiset painottuvat loppuvuoteen. Kun viime vuonna Lemminkäinen sai valmiiksi 859 omaperusteista asuntoa, tänä vuonna niitä valmistuu Lindholmin arvion mukaan noin 650. Hän selittää valmistuvien gryndiasuntojen vähenemistä sillä, että yhtiö leikkasi aloituksia, kun yhtiön valmiiden myymättömien asuntojen määrä nousi puolitoista vuotta sitten yli 350 asuntoon. Vuoden 2015 lopussa niitä oli 283.
Kilpailu-urakoitujen asuntojen aloitukset enemmän kuin tuplaantuivat edellisvuodesta. Niitä aloitettiin viime vuonna 542, kun edellisvuonna niiden määrä oli 244.
Venäjällä koko vuoden liikevaihto painui 136,7 miljoonaan euroon edellisvuoden 196,1 miljoonasta ja liikevoitto 2,9 miljoonaan euroon 19,7 miljoonasta. Valuuttakurssimuutokset laskivat euromääräistä liikevaihtoa 45,6 miljoonalla eurolla ja liikevoittoa 1,0 miljoonalla vertailukauteen nähden.
Liikevaihto ja liikevoitto laskivat Venäjällä, koska vuoden aikana valmistui yksi omaperusteinen asuntokohde ja vertailukaudella kaksi, mikä näkyy valmistuneiden ja myytyjen asuntojen määrän laskuna. Yhtiön asuntokauppa kävi kuitenkin hyvin markkinatilanteeseen nähden.
”Asuntomyynnissä olemme onnistuneet äärimmäisen hyvin. Itse en olisi uskonut vuosi sitten, että meidän myyntimme on näin tasainen ja hyvä Pietarissa, kun tilanne on se, mikä se on siellä. Suurin syy tähän on, että organisaatiomme on onnistunut hyvin, mutta myös se, että olemme aivan keskeisillä paikoilla Pietarissa. Kaiken kaikkiaan asuntomarkkina on tullut siellä alas 30–60 prosenttia.”
”Suurin muutos, mikä siellä on tapahtunut, on, että vuosi sitten 80 prosenttia meidän asiakkaista osti asunnot käteisellä. Nyt 80 prosenttia ostajista käy pankin kautta ottamassa lainaa. Meidän käsityksemme on, että vapaa raha siinä markkinassa on vähentynyt olennaisesti.”
Yhtiö vähensi myös talonrakentamisen urakointia. Päällystyksessä kannattavuus on parantunut paremman urakkaportfolion ansiosta. Segmentin koko vuoden liikevoittoa heikensi 12,9 miljoonan euron alaskirjaus liittyen yhtiön päätökseen luopua suunnitteilla olleesta Ilmatar-hankkeesta. Pitääkseen riskitasonsa maltillisena Lemminkäinen on strategiansa mukaisesti päättänyt toistaiseksi olla aloittamatta uusia omaperusteisia asuinrakennuskohteita Venäjällä.
”Pyrimme siihen, että haemme uusia urakoita, mutta omia gryndikohteita emme lähde tekemään.”
”Riskitasomme Venäjällä on tullut alas suunnilleen 100 miljoonaa euroa vuodessa.”
Lemminkäinen-konserni 10–12 2015/10–12 2014
Liikevaihto milj. euroa 528,5/608,3
Liikevoitto % 3,6/0,0
Tulos ennen veroja milj. euroa 13,7/-7,7
1–12 2015/1–12 2014
Liikevaihto milj. euroa 1 879,0/2 044,5
Liikevoitto % 2,0/1,8
Tulos ennen veroja milj. euroa 16,7/-1,7
Omavaraisuusaste % 40,6/37,1
Tase milj. euroa 1 035,5/1 257,8
Henkilöstö (kauden lopussa) 4 059/4 748
Tilauskanta milj. euroa 1 180,3/1 456,1
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Lemminkäisen liikevoittoprosentti koheni”