Onnettomuus­tutkintakeskus: Uusiin ja korjattaviin kerrostaloihin sprinklaus

Onnettomuustutkintakeskus toivoo sisä- ja ympäristöministeriöltä suunnitelmaa siitä, pitäisikö uusiin ja peruskorjattaviin kerrostaloihin asentaa pakollisesti automaattisammutus.

Rajattu sisältö

Ole hyvä ja kirjaudu sisään tai rekisteröidy uudeksi käyttäjäksi hankkiaksesi lukuoikeus Rakennuslehden uutisarkistoon. Rajatussa uutisarkistossa ovat kaikki yli 30 päivää vanhat artikkelit.

Rakennuslehti

10 vastausta artikkeliin ”Onnettomuus­tutkintakeskus: Uusiin ja korjattaviin kerrostaloihin sprinklaus”

  1. Harvoin talo itse syttyy. Ihmisten tavaroista se alkaa. Kerrostaloissa tavaroista on kielletty lähinnä bensiini ja nestekaasu mutta muuten saa kotinsa sisustaa mielisekseen.
    Sprinklerin ominaisuudet nähtiin vuorostaan Helsingin tuomiokirkossa. Kuka hal u aa sellaisen kotiinsa?
    Suomen heikkoon kv. tasoon vaikuttaa myös kuiva ja lämmitystä vaativa talvi.On vaikeata verrata muihin EU maihin.
    Onnettomuustutkinnan suositukset jäävät usein hyviksi ideoiksi ja harvoin muuttavat virkamiesten mieltä. Valitettavaa, mutta joskus myös hyvä.

  2. Tulipalo kivitalossa johtaa yleensä korkeintaan yhden asunnon tuhoutumiseen.
    Poikkeuksiakin on, mutta varsin vähän.

    Tulipalo puurakennuksessa on yleensä aika tuhoisa, varsinkin yöaikaan.
    Kunnolla palava asuinhuoneisto saadaan kuitenkin usein sammumaan varsin vähäisin vesivahingoin, kunhan paloon päästään kiinni nopeasti.

    Nykyaikaisessa puurakennuksessa pienikin vesimäärä on tuhoisa. Eristeet kastuvat, muovit keräävät kaiken veden ja materiaalit ovat… no jo asennusvaiheessa ongelmajätettä.

    Hirsirunkoinen talo kuoritaan rajunkin palon jälkeen paljaaksi, käsitellään suoja-aineella, kuivataan ja pinnoitetaan uudelleen.

    Miten käyttäytyy sprinklattu nykyaikainen puutalo? Jos sprinklerit, toisinaan myös vesivaleluksi kutsuttu, toimii kuten pitää palo sammuu nopeasti.

    Vesi sen sijaan jatkaa valumista siihen asti kunnes palokunta saapuu paikalle, toteaa palon sammuneeksi ja alkaa etsimään sprinklerin sulkua ja sulkee veden tulon.

    Kaikki se vesi joka on jäänyt höyrystymättä kulkeutuu tänä aikana käytännössä kaikkiin alapuolisiin rakenteisiin.

    Talolle on tämän jälkeen tuskin muuta tehtävissä kuin purkaa se.

    Kustannukset maksaa luonnollisesti vakuutusyhtiö joka taas kerää rahansa takaisin vakuutuksen ottajilta.

    Ainut voittaja lienee vakuutusala jonka liikevaihto kasvaa.

    vesioinas

  3. Hienoa että normipurku talkoissa edistytään ja saadaan uusia kohtuuhintaisia asuntoja. 0 energia, esteettömyys, vss, sprinklerit, pätevyysvaateet… Edullista.

  4. Kuinka monta ihmistä Suomessa kuolee nimenomaan kerrostalojen tulipaloissa vuositasolla?
    Tämä on malliesimerkki siitä, miten rakentamisen kustannuksia vain lisätään, vaikka juuri päinvastoin piti tehdä..

  5. Spek julkaisee tietoja. Vuositasolla n. 80 kuolemaa, joista kerrostaloissa n. 20. Spekin tilastoissa on myös tietoja, mistä aiheutunut. Normitalkoiden oleellisin kysymys on, miten säilytetään vähintään sama turvallisuuden taso. Tämän asian kohdalla olemme muita pohjoismaita huonommalla tasolla eli pitäisi jopa parantaa paloturvallisuutta, mutta erilaisten kalliiden järjestelmien lisääminen ei ole ainoa vaihtoehto. Edelleen tupakointi aiheuttaa aika monta tulipaloa, myös tahallaan sytytettyjä eli murhapolttoja yllättävän paljon eli valistuksellakin olisi vieläkin oma paikkansa yhteiskunnassa.

  6. Mistä vesi? Vesilaitoksilla ei ole mitään velvollisuutta suostua uusiin SPR-sopimuksiin, ne vaativat runkovesijohdoilta valtavan kapasiteetin ja kahdensuuntaisen vedensyötön.

  7. SPEKin tilastoista selviää, että palokuolemat keskittyvät vanhempaan rakennuskantaan. Niitä ei juurikaan tapahdu uusissa rakennuksissa. Siksi uusien rakennusten sprinklaaminen on erinomaisen tehoton keino vaikuttaa palokuolemien määrään.

  8. Sprinklauksen vaatiminen uusiin, tasokkaisiin ja paloturvallisiin kivirakenteisiin on täysin turhaa ja kallista sääntö-Suomea pahimmillaan.

    On yleisessä tiedossa, että palokuolemat keskittyvät moniongelmaisiin henkilöihin ja yleisin palon syttymissyy on tupakointi sängyssä, yhdistettynä alkoholin aiheuttamaan
    ns. sammumiseen. Näitä ei juurikaan tapahdu uusissa asunnoissa vaan vanhemmissa vuokrakiinteistöissä.

    Tupakoinnin yleinen vähentyminen ja tupakointia vastaan kampanjointi on huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin laittaa asunnonostajat maksumiehiksi ongelmasta, joka ei koske heitä.

  9. Lisää sääntelyä. Lisää virkamiehiä. Lisää kustannuksia. Lisää veroja.

  10. Sprinklaus on kallis, ja kuten yllä todettua, kivitalossa hyödytön ainakin palokuolemien ehkäisyssä. Kannattaa lisäksi huomata, että investointikustannusten päälle tulee lisäksi myös kustannukset laitteiston jatkuvasti toistuvasta huollosta ja koekäytöstä.

    Ja mitä enemmän laitamme rakennuksiin paineellisia vesiputkia, sitä enemmän saamme aikaan vesivahinkoja.

Leave a Reply