Kokeile kuukausi maksutta

Onnettomuus­tutkintakeskus: Uusiin ja korjattaviin kerrostaloihin sprinklaus

Onnettomuustutkintakeskus toivoo sisä- ja ympäristöministeriöltä suunnitelmaa siitä, pitäisikö uusiin ja peruskorjattaviin kerrostaloihin asentaa pakollisesti automaattisammutus.

Vantaan viime vuoden asuntomessujen puukerrostalokohde oli PuuMera.

Onnettomuustutkintakeskus haluaa parantaa kerrostalojen paloturvallisuutta.Se esittää toiveensa sekä sisä- että ympäristöministeriölle.

”Toivomme ministeriöltä pitkän aikavälin suunnitelmaa siitä, asennetaanko uusiin ja peruskorjattaviin kerrostaloihin ja mahdollisesti muihin asuinrakennuksiin automaattinen sammutuslaitteisto”, Onnettomuustutkimuskeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi sanoo.

Paloturvallisuutta säännellään ja ohjataan sekä sisä- että ympäristöministeriöissä. Ympäristöministeriö valmistelee rakentamisen säädökset, ja sisäasiainministeriö vastaa pelastustoimesta.

Onnettomuustutkimuskeskukselle antaman lausunnon mukaan ympäristöministeriö lupaa tutkia asiaa joissain erityistapauksissa, muttei halua laatia suunnitelmaa sprinklauksen käyttöönotosta. Sisäministeriön pelastusosasto sen sijaan pitää suositusta erityisen hyvänä.

”Lausuntojen perusteella ministeriöt näkevät riskien ja paloturvallisuuden kehittämisen aiheuttamien kustannusten suhteen hyvin eri tavoin. Erimielisyys johtaa voimavarojen tuhlaamiseen”, Nurmi huomauttaa.

Nurmen mukaan Suomessa on viimeiset 15 vuotta käyty keskustelua automaattisen sammutusjärjestelmän tarpeellisuudesta puolesta ja vastaan.

”Tämä ministeriöiden ja rakennusalan sisäinen kissanhännänveto ei johda mihinkään. Sama koskee rakentamisen toimialaa, jossa toiset haluavat kaikki rakennukset sammutusjärjestelmän piiriin, toiset taas eivät mitään. Tästä johtuen olisi hyvä tehdä suunnitelma tarkoituksenmukaisesta sprinklauksesta.”

Orpo: Sprinklaus kaikkeen rakentamiseen

Pelastustoimesta vastaava sisäministeri Petteri Orpo katsoo, että asumisen paloturvallisuudessa Suomi ei ole Euroopan kärkimaita.

”Yksi tehokas keino paloturvallisuuden parantamiseen olisi asuinrakennusten automaattisen sammutusjärjestelmän eli sprinklauksen lisääminen ja ulottaminen kaikkeen rakentamiseen”, Orpo sanoo.

”Rakentamismääräysten uudistamisen kannalta tärkein tavoite on, että asuinrakennusten hyvä paloturvallisuustaso voidaan taata yhtäläisesti riippumatta siitä mitä rakennusmateriaaleja on käytetty. Ratkaisujen pitää olla myös sellaisia, että ne ovat teknisesti toteutettavissa ja rakennuksen käytön aikana ylläpidettävissä ilman, että kustannukset kohtuuttomasti lisääntyvät”, Orpo muistuttaa.

Vääriä vertailuja

Onnettomuustutkintakeskuksen Veli-Pekka Nurmen mukaan sammutusjärjestelmän laajentamisessa tulee hakea tasapainoa tavoitteiden ja tarkoituksenmukaisten ratkaisujen kesken.

”Jos automaattinen sammutusjärjestelmä sammuttaa palon ensivaiheessa, se laskee savun alas ja helpottaa nopeaa turvallista pelastautumista.”

Suomessa voidaan rakentaa puukerrostalo kahdeksaan kerroksen asti, mikäli se varustetaan automaattisella sammutusjärjestelmällä. Nurmi ei usko että EU:n piirissä saataisiin yhtenäistä unionin kattavaa säädöstä asiassa, koska kussakin maassa on hyvin erilaisia rakentamisen tapoja ja käsityksiä turvallisuudesta.

Nurmi ihmettelee puualan tavoin, että julkisuudessa kaikki puurakennusten palotilanteet käsitellään samalla tavoin riippumatta siitä onko kyseessä vanha vai uusi rakennus.

”Ei sata vuotta vanhaa puutaloa voida verrata palotilanteissa nykyaikaiseen puurakentamiseen. Materiaalit ja koko rakentamisen järjestelmä ovat uudessa teollisessa puurakentamisessa aivan toiset kuin ennen. Uutta sprinklauksella varustettua puurakentamista emme ole onneksi saanetkaan tutkinnan kohteeksi.”

Nurmen mukaan vanhassa puurakentamisessa ei ole huomioitu pelastautumista tai poistumisteitä eikä suunniteltu rakennuksen osastointia mahdollisten palotilanteiden varalta puhumattakaan, että niitä olisi sprinklattu.

”Tämä olisi hyvä muistaa kun vanhojen puutalojen palotilanteista julkisuudessa kerrotaan”, Nurmi huomauttaa.

Eri materiaalit samalle viivalle

Nurmen mielestä ympäristöministeriön tulisi paloturvallisuusselvityksessä ottaa huomioon myös uusien rakennusmateriaalien tulo markkinoille. Esimerkiksi massiivipuulevyt käyttäytyvät palotilanteissa eri tavoin kuin perinteinen puurakentaminen.

”Irtaimisto muodostaa varsinkin palon alkuvaiheessa merkittävän osan palokuormaa ja siitä aiheutuva savu estää pelastautumisen. Rakennuksen materiaalit tulevat tarkasteluun palotilanteissa myöhemmin, kun arvioidaan niiden kestävyyttä.”

Puuinfon välittämän artikkelin mukaan esimerkiksi liimapuu on saanut paremman paloluokituksen kuin teräspalkki, koska liimapuu säilyttää kantavuutensa pitkään hiiltyneenäkin.

”Onhan tässä keskustelussa nähtävissä myös kilpailutilanne eri rakentamisen materiaalien välillä. Kukin puhuu omasta puolestaan. Juuri siksi on tarvetta päivittää tilannetta myös uusien materiaalien ja rakentamisen järjestelmien kannalta sekä laatia kattava suunnitelma sammutusjärjestelmän tarpeellisuudesta, Nurmi perustelee.

Nurmen mielestä ekologisen, vähähiilisen puurakentamisen kasvun trendiin tulee myös palosäädöksissä varautua. Hänen mielestään puulla voidaan rakentaa yhtä turvallisesti kuin muillakin materiaaleilla.

Nurmi pitää sekä perinteistä taulukkomitoitusta että toiminnallista palomitoitusta rinnasteisina paloluokituksen määrittelyn keinoina. Tulevaisuuden eräs painopiste paloturvallisuuden kehittämisessä on Nurmen mielestä palvelutalojen ja hoitolaitosten poistumisturvallisuuden kehittäminen.

”Kun asukkaiden oma toimintakyky on rajoittunut tai alentanut, ei aina pärjätä samoilla ratkaisuilla kuin työssäkäyvien ihmisten asunnoissa.”

Hänen mielestään on rakentajan oikeusturvan kannalta arveluttavaa, että paikallisten rakennusvalvojien tulkinnat rakentamisen säädöksistä poikkeavat niin paljon toisistaan.

”On kestämätöntä, jos jossain toisessa kunnassa sallitaan tietyt ratkaisut materiaalien ja ratkaisujen käytössä ja toisessa taas kielletään. Ei se tuli palotilanteissa käyttäydy eri tavoin eri kunnissa.”

”Nyt kun ympäristöministeriöllä ei ole suoraa ohjausvaltaa kuntien toimintaan, olisi hyvä keskittää pelastustoimen valtaa uusiin itsehallintoalueisiin, jotta saisimme yhtenäiset käytännöt koko maahan”, Nurmi sanoo.

Tätä artikkelia on kommentoitu 10 kertaa

10 vastausta artikkeliin “Onnettomuus­tutkintakeskus: Uusiin ja korjattaviin kerrostaloihin sprinklaus”

  1. Harvoin talo itse syttyy. Ihmisten tavaroista se alkaa. Kerrostaloissa tavaroista on kielletty lähinnä bensiini ja nestekaasu mutta muuten saa kotinsa sisustaa mielisekseen.
    Sprinklerin ominaisuudet nähtiin vuorostaan Helsingin tuomiokirkossa. Kuka hal u aa sellaisen kotiinsa?
    Suomen heikkoon kv. tasoon vaikuttaa myös kuiva ja lämmitystä vaativa talvi.On vaikeata verrata muihin EU maihin.
    Onnettomuustutkinnan suositukset jäävät usein hyviksi ideoiksi ja harvoin muuttavat virkamiesten mieltä. Valitettavaa, mutta joskus myös hyvä.

  2. Tulipalo kivitalossa johtaa yleensä korkeintaan yhden asunnon tuhoutumiseen.
    Poikkeuksiakin on, mutta varsin vähän.

    Tulipalo puurakennuksessa on yleensä aika tuhoisa, varsinkin yöaikaan.
    Kunnolla palava asuinhuoneisto saadaan kuitenkin usein sammumaan varsin vähäisin vesivahingoin, kunhan paloon päästään kiinni nopeasti.

    Nykyaikaisessa puurakennuksessa pienikin vesimäärä on tuhoisa. Eristeet kastuvat, muovit keräävät kaiken veden ja materiaalit ovat… no jo asennusvaiheessa ongelmajätettä.

    Hirsirunkoinen talo kuoritaan rajunkin palon jälkeen paljaaksi, käsitellään suoja-aineella, kuivataan ja pinnoitetaan uudelleen.

    Miten käyttäytyy sprinklattu nykyaikainen puutalo? Jos sprinklerit, toisinaan myös vesivaleluksi kutsuttu, toimii kuten pitää palo sammuu nopeasti.

    Vesi sen sijaan jatkaa valumista siihen asti kunnes palokunta saapuu paikalle, toteaa palon sammuneeksi ja alkaa etsimään sprinklerin sulkua ja sulkee veden tulon.

    Kaikki se vesi joka on jäänyt höyrystymättä kulkeutuu tänä aikana käytännössä kaikkiin alapuolisiin rakenteisiin.

    Talolle on tämän jälkeen tuskin muuta tehtävissä kuin purkaa se.

    Kustannukset maksaa luonnollisesti vakuutusyhtiö joka taas kerää rahansa takaisin vakuutuksen ottajilta.

    Ainut voittaja lienee vakuutusala jonka liikevaihto kasvaa.

    vesioinas

  3. Hienoa että normipurku talkoissa edistytään ja saadaan uusia kohtuuhintaisia asuntoja. 0 energia, esteettömyys, vss, sprinklerit, pätevyysvaateet… Edullista.

  4. Kuinka monta ihmistä Suomessa kuolee nimenomaan kerrostalojen tulipaloissa vuositasolla?
    Tämä on malliesimerkki siitä, miten rakentamisen kustannuksia vain lisätään, vaikka juuri päinvastoin piti tehdä..

  5. Spek julkaisee tietoja. Vuositasolla n. 80 kuolemaa, joista kerrostaloissa n. 20. Spekin tilastoissa on myös tietoja, mistä aiheutunut. Normitalkoiden oleellisin kysymys on, miten säilytetään vähintään sama turvallisuuden taso. Tämän asian kohdalla olemme muita pohjoismaita huonommalla tasolla eli pitäisi jopa parantaa paloturvallisuutta, mutta erilaisten kalliiden järjestelmien lisääminen ei ole ainoa vaihtoehto. Edelleen tupakointi aiheuttaa aika monta tulipaloa, myös tahallaan sytytettyjä eli murhapolttoja yllättävän paljon eli valistuksellakin olisi vieläkin oma paikkansa yhteiskunnassa.

  6. Mistä vesi? Vesilaitoksilla ei ole mitään velvollisuutta suostua uusiin SPR-sopimuksiin, ne vaativat runkovesijohdoilta valtavan kapasiteetin ja kahdensuuntaisen vedensyötön.

  7. SPEKin tilastoista selviää, että palokuolemat keskittyvät vanhempaan rakennuskantaan. Niitä ei juurikaan tapahdu uusissa rakennuksissa. Siksi uusien rakennusten sprinklaaminen on erinomaisen tehoton keino vaikuttaa palokuolemien määrään.

  8. Sprinklauksen vaatiminen uusiin, tasokkaisiin ja paloturvallisiin kivirakenteisiin on täysin turhaa ja kallista sääntö-Suomea pahimmillaan.

    On yleisessä tiedossa, että palokuolemat keskittyvät moniongelmaisiin henkilöihin ja yleisin palon syttymissyy on tupakointi sängyssä, yhdistettynä alkoholin aiheuttamaan
    ns. sammumiseen. Näitä ei juurikaan tapahdu uusissa asunnoissa vaan vanhemmissa vuokrakiinteistöissä.

    Tupakoinnin yleinen vähentyminen ja tupakointia vastaan kampanjointi on huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin laittaa asunnonostajat maksumiehiksi ongelmasta, joka ei koske heitä.

  9. Lisää sääntelyä. Lisää virkamiehiä. Lisää kustannuksia. Lisää veroja.

  10. Sprinklaus on kallis, ja kuten yllä todettua, kivitalossa hyödytön ainakin palokuolemien ehkäisyssä. Kannattaa lisäksi huomata, että investointikustannusten päälle tulee lisäksi myös kustannukset laitteiston jatkuvasti toistuvasta huollosta ja koekäytöstä.

    Ja mitä enemmän laitamme rakennuksiin paineellisia vesiputkia, sitä enemmän saamme aikaan vesivahinkoja.

Vastaa käyttäjälle Onko tämä normitalkoiden uusi alku? Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat