Professori Kimmo Lapintie: Helsinki suunnittelee yleiskaavassa verkostokaupunkia – mutta unohtaa että se on seudullinen käsite

”Helsingin yleiskaavaehdotuksen toteutuessa tehdään yhden kaupungin sisällä muutoksia, jotka vaikuttavat kaikkiin pääkaupunkiseudun kaupunkeihin. Kun on lähdetty verkostokaupungin käsitteestä, pitäisi muistaa, että se on seudullinen käsite”, Aalto-yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori, arkkitehti ja filosofi Kimmo Lapintie kritisoi.

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi viime vuoden lopulla yleiskaavaehdotuksen, jonka pääideana on muuttaa kaupungin moottoritiemäiset sisääntuloväylät kaupunkibulevardeiksi. Niiden varrelle sijoittuisi kolmasosa Helsinkiin vuoteen 2050 mennessä rakennettavasta uudesta asuntokannasta.

Kritiikillään Lapintie viittaa yleiskaavaehdotuksen pyrkimykseen rakentaa verkosto kaupungin sisäiseksi ja muuttaa sisääntuloväylät bulevardimaisiksi, mikä heijastuu äkkijyrkkinä muutoksina kaupunkien, erityisesti Helsingin ja Espoon rajoilla.

Lapintie pitää Helsingin yleiskaavan suhdetta kaupunkiseutuun isona kysymyksenä. ”Tämä on selkeä esimerkki, mitä tapahtuu, kun pääkaupunkiseudulla kaupungit kaavoittavat itsenäisesti eikä niillä ole yhteistä yleiskaavaa. Kyseessä on yleiskaava, blueprint, perinteisessä mielessä sillä erotuksella, että se on väljempi ja sen ohjausvaikutus heikompi.”

Lapintietä kiinnostaa yleiskaavassa ja sen prosessissa erityisesti sen suhde kansainväliseen ja myös kotimaiseen suunnittelukeskusteluun. ”Laajana ja monipuolisena kaavana se tulee väkisinkin koskettaneeksi useita ajankohtaisia teemoja, jotka ovat kaikkea muuta kuin helppoja”, Lapintie on aiemmin sanonut omassa blogissaan.

Hän pitää strategista suunnittelua isompana asiana kuin Helsingissä ja koko Suomessa ajatellaan. Monessa kaupungissa, esimerkiksi Milanossa, Lontoossa ja Pariisissa, tehdään parhaillaan strategista suunnittelua. Lapintie nostaa hyväksi esimerkiksi Utrechtin Hollannissa. Siellä keskustan kehittämistä tehdään ilman niin kutsuttua blueprintiä.

Kaava ei korvaa strategiaa

”Suomessa on jostain syystä käynyt niin, että strategisuus tulkitaan kaavan väljyytenä, mitä se ei ole. Strategia on prosessi, jossa kaava on vain yksi osa. Strategiseen suunnitteluun pitäisi mennä kaupunkipolitiikka edellä. Olennaista on, että strategiseen suunnitteluun otetaan mukaan kaikki toimijat asukkaita myöten. Pelkkä yleiskaavan väljyys ei ole ohjauskeinona riittävä. Olisi pitänyt pysähtyä tekemään strategia”, Lapintie korostaa.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto pitää itse yleiskaavaehdotusta strategisena suunnitelmana. Lapintien analyysin mukaan se ei sitä ole.

”Hyvänä puolena kaavaehdotuksessa on sen rohkeus. Siinä on lähdetty hakemaan uusia konsepteja. Täydennysrakentaminen on perusteltua väljästi rakennetussa Helsingissä. Siinä on kuitenkin käynyt sellainen virheajattelu, että yksi konsepti, kaupunkibulevardit, nähdään tiivistämisen synonyymina. Muita vaihtoehtoja korvata moottoriteitä ei ole tutkittu”, Lapintie arvioi.

Hän sanoo, että kaavaluonnoksen sisällön tuottamia ongelmia olisi pitänyt palastella osiin ja tutkia tarkemmin. Ilmanlaatu-, melu- ja liikenneturvallisuusongelmat syntyvät, kun kaikki liikenne ahdetaan ­kaupunkibulevardien katukuiluihin.

”Ongelmat olivat tiedossa jokaisella ammattilaisella, ja ne olisi pitänyt ottaa huomioon. Perushenki on ollut, että häiritsevää tietoa ei ole haluttu ottaa mukaan keskusteluun. Asunnot voidaan ratkaista bulevardien varrella, mutta elämä katutilassa ja terasseilla ei onnistu”, Lapintie sanoo.

”Yleiskaava on arvioitava kymmenen vuoden päästä uudelleen, ei se siinä mielessä ole katastrofi. Kaikesta huolimatta se voisi olla tehokkaammin kaupunkipolitiikan tekemisen väline”, Lapintie muistuttaa.

Auri Häkkinen
Kaikki kirjoitukset

2 vastausta artikkeliin ”Professori Kimmo Lapintie: Helsinki suunnittelee yleiskaavassa verkostokaupunkia – mutta unohtaa että se on seudullinen käsite”

  1. Se onkin mielenkiintoinen tulokulma kaavoitukseen että Helsingin pitää ottaa huomioon vaikutukset ympäristön kaupunkeihin. Ympäristön kaupungit toisaalta hosuvat ja heiluvat kuin elopellossa piittaamatta tai kyselemättä muilta mistään vaikutuksista. Rajat pks-kuntien väliltä pitäisi poistaa vaikka väkivalloin. Tämä rusinat pullasta-meininki saisi pikku hiljaa loppua…

  2. Lapintie on ymmärtääkseni nostanut esille sellaisen vaihtoehdon, että pääkaduksi muuttamisen sijaan tehtäisiin vielä kevyempiä ratkaisuja ja rajoitetaan autoliikennettä suunniteltua enemmän.