Oikeusoppineet: Hallituksen tavoite kaavoituksen kunnallisvalituksen poistamisesta voisi edistää korruptiota

Ympäristöministeriölle kaavoitukseen liittyvän valitusoikeuden supistamista selvittänyt Vaasan yliopiston professori Eija Mäkinen päätyy siihen, että kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen siirtyminen voisi lopulta toimia hallitusohjelman tavoitteen vastaisesti eli pidentää kaavavalitusaikoja. Mäkinen arvioi perjantain tiedotustilaisuudessa, että kunnallisvalituksesta luopuminen voisi myös edistää korruptiota. Mäkisen selvitys julkistettiin 11.3.2016.

Samoilla linjoilla Mäkisen kanssa ovat Korkeimman hallinto-oikeuden jäsen, oikeustieteen tohtori Kari Kuusiniemi ja Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä. He arvioivat tiedotustilaisuudessa, että kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen siirtyminen ei nopeuttaisi valitusmenettelyä kokonaisuutena ja kunnallisvalituksesta luopuminen saattaisi lisätä korruptiota.

”Toteutetut ja vireillä olevat uudistukset sekä riittävät voimavarat tuomioistuimille takaavat, että kaavoituksen ripeys ei jää kiinni valitusvaiheesta. Oikeusturva ja kunnallisen päätöksenteon lainalaisuuden varmistaminen ovat tärkeitä arvoja, joita ei pidä riskeerata. Kunnallisvalitukseen liittyy vähäinen korruptio”, Kuusiniemi korosti.

”Emme puhu ainoastaan kunnallisesta demokratiasta, vaan myös kaavoituksen ympärillä pyörivästä mahdollisesta korruptiosta”, Määttä sanoi.

Kaikki kolme pitävät kuntalaisten kannalta hyvin keskeisenä asiana maankäytön suunnittelua. Siihen liittyy taloudellisia vaikutuksia ja vaikutuksia elinympäristöön.

Nykyään kaavoituksesta voi valittaa kunnallisvalituksella, jonka voi tehdä kuka tahansa kuntalainen. Perustuslailla on rajattu vähäiset asemakaavamuutokset valitusoikeuden ulkopuolelle vuodesta 2006 lähtien. Jos valituslaji muutettaisiin hallintovalitukseksi, ei kunnan jäsenillä olisi automaattista valitusoikeutta, vaan valittaa saisi vain asianosainen. Järjestöjen valitusoikeuteen valituslajin muuttaminen ei vaikuttaisi. Kaavoituksessa ei ole yksiselitteistä, kuka on asianosainen eli kuka saa tehdä valituksen.

Hallintovalituksessa voi tuoda lisäperusteita vielä valitusprosessin aikana

Valituslajit poikkeavat toisistaan siten, että kunnallisvalituksessa ei voi esittää uusia valitusperusteita valitusajan jälkeen, hallintovalituksessa niitä saa esittää koko käsittelyprosessin ajan.

Kunnallisvalitusta laajoine valitusoikeuksineen on pidetty usein syynä ”turhiin” ja hankkeita viivyttäviin valituksiin. Rakennusteollisuus RT on esimerkiksi ajanut valitusoikeuden supistamista.

Mediassa on viime vuosina käytetty valituksesta  esimerkkinä Helsingin Kalastaman keskuksen Redin asemakaavasta tehtyä valitusta. Hanke ei käynnistynyt heti KHO:n päätöksen jälkeen, kun rakentaja SRV etsi rahoitusta hankkeelle.

”Älkää sitä enää toistako. Siinä ei viivästely. Kaavasta tehtiin valitus kesäkuussa 2012 hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätös tuli 18.2 2013 ja KHO hylkäsi valituslupahakemuksen kolmessa kuukaudessa”, Kuusiniemi muistuttaa.

Kaikki kolme oikeusoppinutta ovat yhtä mieltä myös siitä, että kaavoitusta voisi ripeyttää  kaavoitusprosessia kehittämällä ja aitoa vuorovaikutusmenettelyä käyttämällä. ”Heittäisin pallon kuntien maapolitiikkaan, kaavoitukseen ja sitä koskevien vuorovaikutusmenettelyjen toimivuuteen”, Mäkinen sanoo.

Auri Häkkinen
Kaikki kirjoitukset

3 vastausta artikkeliin ”Oikeusoppineet: Hallituksen tavoite kaavoituksen kunnallisvalituksen poistamisesta voisi edistää korruptiota”

  1. Ois se kyllä mukavampi Sipilän, Stubbin ja kavereiden investoida ilman että köyhät marisee.

  2. Kepu vatuloi tämänkin sellaiseen sotkuun, ettei sitä selvitä kohta kukaan.