Vain kolmasosa nollaenergia- ja passiivitaloista pääsi energian­kulutustavoitteisiinsa

Kokonaisenergian kulutuksessa yli 60 prosenttia kohteista ylitti suunnitellut arvot. Aran selvityksen mukaan myös lämmitysenergian kulutus oli suurimmassa osassa kohteista suurempi kuin suunnitelmissa oli laskettu.

Kohteet eivät saavuttaneet suunnitteluarvoiltaan VTT:n määrittelemää passiivitasoa, ainakaan, jos mahdollista omaa energiantuotantoa ei vähennetty lämmönkulutuksesta. Netto-ostoenergiatarkastelussa Järvenpään Mestariasuntojen Jampankaari täytti lämpöenergian toteumallaan nollaenergiarakennuksen määritelmän, eli kohde myy enemmän lämpöä kuin ostaa. Selvityksessä olivat mukana 2011–2014 valmistuneet nollaenergia- ja passiivikohteet, joissa Ara on ollut mukana.

Jampankaari valmistui Järvenpäähän nelisen vuotta sitten. VTT arvioi Jampankaaren nollaenergiatalon kulutukset luonnosvaiheessa, jolloin lopullisia laitevalintoja ei oltu vielä tehty. Pääasiallinen syy suunnitellun ja toteutuneen energiankulutuksen eroihin on rakennuksen käyttötarkoituksen muutos asuinrakennuksesta vanhusten palvelutaloksi.

Talon energialähteinä käytetään aurinkolämpöä, aurinkosähköä, maaenergiaa, hissin jarrutusenergiaa sekä ostettua kaukolämpö- ja sähköenergiaa silloin, kun oma energiatuotanto ei riitä. Käytännössä ison osan vuodesta rakennus tuottaa ylimääräistä energiaa, jolla lämmitetään naapurirakennuksia.

Esimerkiksi käyttöveden lämmityksen osalta VTT:n arvio oli 52 000 kilowattituntia per vuosi ja toteutunut vuosikulutus vuonna 2015 oli 54 525 kWh. Alhainen veden lämmönkulutus arvioitiin saavutettavan huoneistokohtaisella vedenmittauksella, alhaisella linjapaineella sekä vesipiheillä vesikalusteilla. Vettä kulutetaan noin 126 litraa per asukas vuorokaudessa.

Lisää lämpöä ja valoa

Tilalämmityksen lämmöntarpeen arvioinnissa laskennat tehtiin sisälämpötilalla 21 C. Luonnosvaiheen arvio 25 900 kWh vuodessa jäi rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen vuoksi huomattavasti alle toteutuneen vuosikulutuksen 58 308 kWh.

“Toteutuneet sisälämpötilat ovat olleet huomattavasti korkeampia. Vanhuksille tyypillinen toivottava sisälämpötila on luokkaa 25 C”, VTT:n tiimipäällikkö, tekniikan tohtori Riikka Holopainen kertoo.

Luonnosvaiheen kiinteistösähkönkulutuksen arviossa olivat mukana vain ilmanvaihtokoneet, hissi, höyry­sauna, pumput ja talopesula. Näiden vuosikulutukseksi arvioitiin 13 500 kWh. Ar­vioissa ei ollut mukana kohteeseen myöhemmin asennettua maalämpöpumppua, jonka sähkönkulutukseksi vuonna 2015 arvioitiin noin 50 000 kWh ja tuotoksi 150 000 kWh. Myös asuinkerrostalon käytävä- ja ulkovalaistus jätettiin huomioitta.

“Erityisesti käytävävalaistuksen toteutunut sähkönkulutus on ollut suuri, koska vanhusten asuntolassa käytävävalojen on oltava päällä huomattavasti pidempään”, Holopainen huomauttaa.

Käytävä- ja ulkovalaistuksen arvioitu sähkönkulutus on noin 23 000 kWh per vuosi. Hissin vuosikulutus on käyttötarkoituksen muutoksen vuoksi ollut 2 000 kWh korkeampi kuin suunniteltiin.

Luonnosvaiheessa ei myöskään huomioitu vesijohdon paineenkorotuspumpun kulutusta, aurinkojärjestelmän ja naapuriston lämmönsyötön pumppuja, sisäänkäynnin räystäslämmitystä ja ulkoalueen lämmitystä, jotka ovat yhteensä noin 13 000 kilowattituntia vuodessa.

Kaikkien luonnosvaiheessa huomioitujen sekä huomioimattomien kulutusten yhteenlaskettu summa on noin 101 500 kWh vuodessa. Toteutunut sähkönkulutus vuonna 2015 oli 106 563 kWh.

Nollaenergiaoppeja

Mestaritalojen toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi sanoo, että oppia on otettu.
“Esimerkiksi pehmeät eristeet eivät sovellu hyvin matalaenergiarakentamisen kosteudenhallintavaatimuksiin. Siksi käytämme nolla- ja matala- sekä passiivienergiakohteissa kovia eristeitä.”

Rakenteissa käytetään vain yksinkertaista eristettä. Kahden eristekerroksen väliin voi muodostua rakentamisen aikana kosteutta, jota on myöhemmin erittäin hankala poistaa. Kolmas huomio koskee yleisesti energiatehokasta rakentamista.

“Matalaenergiarakentaminen asettaa tiukkoja vaatimuksia urakoitsijoille, tavara- ja materiaali- sekä elementtitoimittajille. Suunnittelussa mahdollisten korjausten läpivientiaikaan on hyvä kiinnittää huomiota. Seurannankin merkitys korostuu rakentamis- ja takuuaikana. Mahdollisuus tarkastaa energiantuotannon, tiiviyden tai kosteudenseurannan tilanne myöhemmin käyttöaikana tuo varmuutta ja luottamusta”, Veikko Simunaniemi kertoo.

Reposen luvut

Puu- ja passiivirakentamiseen erikoistuneen Rakennusliike Reposen ensimmäinen Mera- eli Matala energia rakentaminen -kerrostalojärjestelmän kohde valmistui Heinolaan vuonna 2009. Talossa ei ole lainkaan perinteistä lämmitysjärjestelmää, vaan se lämpenee pääosin laitteiden ja ihmisten tuottamasta lämmöstä ja ilmanvaihtojärjestelmän lämmön talteenotosta. Tämä kohde ei ollut Aran selvityksessä mukana.

Suunniteltu vuosittainen nettoenergiankulutus kilowattitunteina per neliö on toteutunut Heinolassa suunnitelmien mukaisesti. Luvussa ei ole mukana taloussähköä. Myös vuositasolle suunnitellut lämmitysenergiantarpeet ovat toteutuneet.

Viime kesänä Reponen toteutti Vantaan asuntomessuille PuuMera-puukerrostalon. Sen toteutumislukuja ei vielä ole saatavilla. Heinolaan verrattuna rakennus on kuitenkin energiapihimpi. Talon säätämiseen, kiinteistöautomaatioon ja huollon kouluttamiseen varattiin aikaa.

“Molemmissa kohteissa säätöjen ja automaation käyttöönotto teetti normaaliin kohteeseen verrattuna enemmän työtunteja. Säädöt on saatu kohdalleen ensimmäisen lämmityskauden aikana, ja ne ovat lähinnä asumismukavuuteen liittyviä, ei energiankulutukseen. Molemmissa kohteissa uusimman sukupolven ilmanvaihtokoneiden automaation säätöjen tekeminen oli haasteellisinta”, Rakennusliike Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela kertoo.

Rakennustekninen loikka

Airakselan mukaan nollaenergia- ja passiivirakentamisessa pitää ottaa rakennustekninen kehitysloikka, jotta kohteen voi toteuttaa kustannustehokkaasti. “Tärkeimmät asiat ovat riittävät U-arvot, ilmatiiveys, ilmanvaihdon vuosihyötysuhde ja sähköä kuluttavien laitteiden energiatehokkuus”, Airaksela huomauttaa.

“Loikka on niin suuri, että voi jättää perinteisen lämmityksen pois ja lämmittää kohteen ilmalämmityksellä. Näin eristykseen käytetty lisäpanos saadaan takaisin lämmitysjärjestelmän kustannussäästön kautta. Kuluneen fraasin mukaan talo pitää suunnitella yhtenä kokonaisuutena”, Airaksela jatkaa.

Heinolassa tärkeimpiä yksittäisiä talo- ja rakennusteknisiä innovaatioita olivat huoneistokohtaiset ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmät, matalaenergiabetonituotteet ja matalaenergiaikkunat.

Veto- ja kosteusriskit hallitaan tutkimuksilla. “Koko talon ilmantiiveysmittauksella ja lämpökamerakuvauksella saadaan poistettua pistemäiset vuodot, jotka aiheuttavat vedon tunnetta ja mahdollisia kasvustopaikkoja.”

Asukkaiden rooli

Reposen kohteissa taloussähkön kulutus on kaikissa mitatuissa kohteissa noin 20 kilowattituntia per neliö. “Tähän on päästy lisäämällä kiinteää energiatehokasta valaistusta ja valitsemalla muutkin sähkölaitteet energiatehokkaina”, Airaksela kertoo.

Vaikka osassa kohteista asuu nuoria, vuorokautinen vedenkulutus on alhainen, noin 80–87 litraa per henkilö. Se johtuu vähävetisistä sekoittajista.

“Asukkaat voivat omilla toimillaan tehdä kaikki toimenpiteet turhiksi. Sen vuoksi heitä kannattaa opastaa järkevään asumiseen”, Airaksela muistuttaa.

Kohteen käyttötarkoituksen muutos voi romuttaa suunnittelijoiden arviot energian- ja lämpöenergiantarpeista. Myös laskentamalleissa on vielä kehittämisen varaa. Esimerkiksi E-luku on energiatehokkaissa kohteissa laskennallisesti todellista suurempi, mikä johtuu taloussähkön ja lämpimän veden kiinteistä arvoista. Ympäristöministeriössä ongelma tiedetään, ja muutoksia on luvassa.

“Vanhoissa kohteissa toteutumat voivat olla huonommat kuin laskentamalleissa ja uusimmissa taas päinvastoin. Pohdin, liioitellaanko uusien laitteiden kulutuslukuja”, Airaksela kysyy.