Kokeile kuukausi maksutta

Löyhät säädökset ja tehoton valvonta syitä yleishyödylliseen rahastukseen

Yle kertoi, että yleishyödyllinen Nuorisosäätiö on sijoittanut asukkailta kerättyjä korjausrahoja kovalla riskillä Vietnamin osakemarkkinoille, ja suunnannut toimintaansa kovan rahan rakennuttamiseen.

Uutinen ei yllättänyt. Nuorisosäätiön toiminnan kaltainen menettely on mahdollista, koska yleishyödyllisyyttä koskeva lainsäädäntö on epämääräistä ja toiminnan valvonta tehotonta. Viranomaiset myös reagoivat esiin nostettuihin ongelmiin hitaasti tai eivät lainkaan.

Vuonna 2010 Rakennuslehti kertoi ongelmista, joita liittyi vuokralaisilta kerättyihin satojen miljoonien eurojen korjausrahoihin. Tätä ylimääräistä vuokraa sai kerätä mielin määrin, eikä viranomaisilla ollut keinoja eikä aina haluakaan valvoa rahojen kohtaloa.

Asukkailta kerättävät korjausmiljoonat nousivat uudelleen keskusteluun, kun VVO myi vähän aikaa sitten Y-Säätiölle yli 8 500 Ara-asuntoa. Asukkaiden korjausrahat jäivät VVO:lle. Vaikka Ara heräsikin selvittämään asiaa, lainsäädäntö mahdollisti kaupan.

Jos asukkaiden korjausrahojen käyttäminen olisi tarkasti säänneltyä ja valvottua, Nuorisosäätiön harjoittama toiminta olisi mahdotonta. Säännöksiä on viime aikoina täsmennetty, mutta muutosten vaikutus jää nähtäväksi.

Kannattava asuntokauppa

Yleishyödyllisessä asuntobisneksessä toimivilla liikemiehillä menee usein hyvin, vaikka kyseenalaiset toimet nousisivatkin julkisuuteen.

Avain Yhtiöt -konsernia omistava Perttu Liukku oli vähän aikaa kohun keskellä ostettuaan vuonna 2010 yhtiökumppaninsa Kari Mäenpään kanssa noin 160 000 eurolla määräysvallan Avain Asumisoikeus -yhtiön noin 5 300 asuntoon.

Nyt kaksikko asumisoikeusasuntojen ympärillä yritysrypästä, joka harjoittaa isännöintiä, korjausrakentamista, siivousta, ja ison kokoluokan rakennuttamista. Asuntomassa tarjoaa liiketoiminnalle hyvän työkannan.

Viranomaisilla näytti olevan mahdollisuuksia pysäyttää Avain Asumisoikeuden kauppa siihen liittyvän epämääräisyyden takia, mutta niin ei tehty. Päinvastoin, valvova viranomainen Ara suhtautui avuliaan ymmärtävästi omistusjärjestelyihin.

Asumisoikeusyhtiöiden asukkailla on ylipäätään edelleen heikot mahdollisuudet kontrolloida asuntoyhtiönsä asioita, vaikka he sijoittavat asuntoon omaa rahaansa. Asukkaiden toteuttama valvonta olisi yksi keino kontrolloida toimintaa.

Myös VVO:ssa ja Satossa tapahtuneet järjestelyt ovat esimerkki yleishyödyllisen asuntomarkkinan ongelmista. Kummankin yhtiön kiinteistövarallisuus on syntynyt pitkälti verorahoista maksettujen tukien avulla. Yhtiöt ovat kuitenkin tehneet kilvan pesäeroa yleishyödyllisiin juuriinsa.

Pelote puuttuu

Yleishyödyllisyyttä koskevat pelisäännöt on ilmeisesti aikanaan tehty oletuksella, ettei kukaan hae niistä tarkoituksella porsaanreikiä. Nyt aika on toinen. Useat esimerkit osittavat, että taitavat juristit pystyvät löytämään säännöistä tuottoisia aukkoja.

Yleishyödyllisten säännösten kiertämistä voi verrata urheilun dopingiin. Kiinni jäämisen riskin pitäisi olla niin iso pelote, että se ehkäisee vilunkipeliä. Urheilussa on ongelmansa, mutta ehkä vielä heikommin sanktiot ja valvonta toimivat yleishyödyllisellä pelikentällä.

Monissa tapauksissa Ara on puuttunut asioihin vasta, kun ongelma on nostettu julkisuudessa esiin. Eikä esimerkiksi huomautus ole kovin iso rangaistus, jos moitittava toiminta on tuottanut riihikuivaa rahaa.

Nuorisosäätiö on tästä hyvä esimerkki. Kun Ara moitti sitä viime vuosikymmenen vaihteessa asukkaiden korjausrahojen sijoittamisesta liikekiinteistöihin, säätiö lupasi toimia jatkossa lainvaatimusten ja Aran antamien ohjeiden ja suositusten mukaan. Ylen paljastamat tiedot kertovat kuitenkin muuta.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Löyhät säädökset ja tehoton valvonta syitä yleishyödylliseen rahastukseen”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat