Kokeile kuukausi maksutta

Kysely: Kunnat seuraavat heikosti kuntatekniikan tehokkuutta

Kuntatekniset työt edellyttävät paljon koneita, laitteita, materiaalia, henkilöstöä ja tiloja. Niihin sitoutuvien pääomien tuottavuutta ei kunnissa juuri seurata, kertoo Taloustutkimuksen kuntainfraselvitys.

Kuntatekniset työt edellyttävät paljon koneita, laitteita, materiaalia, henkilöstöä ja tiloja. Niihin sitoutuvien pääomien tuottavuutta ei kunnissa juuri seurata, kertoo Taloustutkimuksen kuntainfraselvitys.

Ihannetapauksessa kuntakonsernin koneet ja laitteet ovat töissä mahdollisimman paljon, mieluiten 24/7. Tämä toteutuu harvoin.

”Tehokkuusseuranta on kunnissa usein lapsen kengissä. Kun määräraha hankintaan on saatu, seurantaa ei välttämättä ole, jolloin laskentatoimessa tyydytään käyttökateseurantaan pääoman käytön ohjaamisen sijaan”, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm sanoo.

Taloustutkimus selvitti kuntien teknisen toimialan laajuutta ja tehokkuutta INFRAn, Rakennusliiton, Koneyrittäjien liiton ja Suomen Yrittäjien toimeksiannosta.

Oma tuotanto kasvattaa menoja

Taloustutkimuksen selvitys paljastaa, että etenkin Helsinki, Oulu ja Pori tekevät enemmän infratöitä omalla henkilökunnallaan ja hyödyntävät vähemmän ostopalveluita kuin vertailukunnat. Lappeenrannassa, Hämeenlinnassa ja Vantaalla tilanne on päinvastainen.

”Mitä enemmän kunta tekee infratöitä itse, sitä enemmän täytyy ostaa aineita, tavaroita ja tarvikkeita. Sitä suuremmat ovat myös henkilökuntamenot”, Holm huomauttaa.

”Keskimäärin tutkitut kunnat ostavat aineita, tavaroita ja tarvikkeita vuodessa 420 eurolla kuntalaista kohden. Helsinki ja Oulu ostavat noin 800 eurolla. Koneita ja laitteita omistetaan kuntalaista kohti keskimäärin 116 euron edestä. Helsingissä vastaava luku on 290, Vantaalla 85 ja Espoossa 75 euroa.”

Oma tuotanto siis lisää kunnan materiaali- ja henkilöstömenoja sekä nostaa selvästi koneisiin ja laitteisiin sidotun pääoman määrää – juuri sitä, jonka tuottoa ei yleensä seurata.

Taloustutkimuksen vertailussa oli mukana 21 kuntaa: Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Rauma, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Kysely: Kunnat seuraavat heikosti kuntatekniikan tehokkuutta”

  1. Näinhän se on kun tasetta tai yleensä mitään tehokkuusseurantaa kerran hankittuun tavaraan ei isossakaan kaupugissa ole.
    Ajoneuvojen osalta voin sanoa että kunnalla on noin kaksi kulkupeliä verrattuna yrityksen yhteen, 1/3 suhdekin on nähty.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat