Tulos on tiukin mahdollinen 15-jäsenisessä kaupunginhallituksessa. Nyt esitys viedään kaupunginvaltuustoon, joka päättää museohankkeesta lopullisesti. Kaupunginvaltuusto tekee päätöksen asiasta keskiviikkona 30. marraskuuta.
Valtuuston käsittelyyn tulevan sopimuksen mukaan kaupunki osallistuisi museon rakentamiseen 80 miljoonalla eurolla. Loppuosan 130 miljoonan investoinnista maksaisi Guggenheim Helsingin tukisäätiö. Museon pyörittämisestä vastaisi yksin tukisäätiö.
Joissakin puolueissa oli kahdenlaisia kantoja rakentamisen suhteen. Esimerkiksi kokoomuksen valtuutettu ja kansanedustaja Wille Rydman on ollut hanketta kohtaan hyvin kriittinen. Kaupunginhallituksessa taas sen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok) äänesti ’kyllä’”. Arja Karhuvaara (kok) puolestaan kertoi HS:lle maanantaina, että hänen kantansa oli muuttunut – kielteisestä myönteiseksi.
”Aiemmin epäilin hankkeen talousasioita. Nyt katson, että (Guggenheim-museolla) saataisiin palvelualalle työpaikkoja, koko Uudenmaan taide-elämä saataisiin brändättyä niin, että se ylittäisi kansainvälisen uutiskynnyksen”, Karhuvaara sanoi.
”Talouskriteerit pitää nähdä 50 vuoden eikä neljän vuoden perspektiivissä. Ateneumiakin vastustettiin vielä 50 vuotta sen rakentamisen jälkeen.”
Demarit olivat yhtenäisesti hanketta vastaan kaupunginhallituksessa: Osku Pajamäki (sd), Mirka Vainikka ja Jorma Bergholm vastustivat hanketta.
”En kannata, missään nimessä. Lähtökohtaisesti arvostan demokratiaa, mutta tässä tapauksessa katson, että asiaa ei ole valmisteltu hyvin ja että hanke on niin huono, että sitä ei pidä viedä valtuustoon”, Vainikka sanoi maanantaina.
Vasemmistoliiton kaupunginhallitusjäsenet Veronika Honkasalo ja Silvia Modig äänestivät esityksen hylkäämisen puolesta.
Perussuomalaisten kh-jäsen Mika Raatikainen pysyi aiemmassa omassaan ja puolueen valtakunnallisen johdon kannassa: ei julkista rahaa Guggenheimille.
”Äänestän puolesta”, kertoi Rkp:n kaupunginhallitusjäsen Marcus Rantala kantansa HS:lle maanantaina etukäteen.
Helsingin Sanomien juttu aiheesta löytyy kokonaisuudessaan tästä.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi esityksen Guggenheimin rakentamisesta”
Pajunen onnistui, jälleen.
Tuskinpa vaan. Valtuusto hylkää älyttömän hankkeen. Ei valu hilloa rak.liikkeille.
aivan hullun hommaa, muutaman tuhannen ihmisen kävijämäärälle tämmöinen investointi.
samoja museoita ympärimaailmaa ja samat näyttelyt kiertää mistä tulee uudet kävijät??
Guggenheim Helsinki -museo ei ole saamassa investointiin yksityistä rahaa 66,4 M€. Pikemminkin 0-5 M€. Se tapahtuu näin: G Hgin Tukisäätiö maksaa museon kiinteistöosakeyhtiölle n. 1/4 kokonaisvuokrasta. 3/4 on tukea Hgiltä. Tuo 1/4 kohdistetaan kiinteistön 35 M€:n lainanmaksuun. Tosin museon talousarviosta ilmenee, että raha osavuokraan 1/4 tuleekin viime kädessä Hgiltä ja valtiolta.
Jos vielä kikkaillaan niin, että Hki ostaa jossakin vaiheessa Tukisäätiön osuuden museokiinteistöstä, niin Tukisäätiö saa takaisin 15 M€:n sijoituksensa. Se voi saada paljon enemmänkin, jos tulevan osakassopimuksen mukaan Tukisäätiön omistusosuus nousee alkuperäisestä 16 %:sta (15/95×100 %). Rahaa voi riittää lisenssimaksuihinkin (18,4 M€). Tukisäätiön maksamat lisenssit isäntäsäätiölle on luokiteltu investoinniksi. Ne tuskin ovat pitkävaikutteisia, pysyviä investointeja. Solomon R. Guggenheim -säätiö kyllä osaa käyttää rahat nopeassa tahdissa. 95 % helsinkiläisistä vastustaa tällaista puhallusyritystä.
Guggenheimin erinomaisuus taidemuseoiden joukossa on sen keksimä hokema. G Bilbao on miljoonalla kävijällä/vuosi maailman taidemuseoiden kävijätilastossa sijalla 70. Espanjan tilastossa se on sijalla 5. Vain yksi seikka puoltaa G Hki -hanketta: Guggenheim tarvitsee kipeästi Helsinkiä. Se havittelee hyötyvänsä maksutta Helsingin imagosta. Guggenheim on ensisijaisesti Guggenheim Partners -sijoituspankki. G on kärsimässä hätää, kun Abu Dhabin museohanke on takkuillut jo kuusi vuotta.
Mielestäni on asiallista nimittää G-aktivisteja museo-koijareiksi. Meillä on harvoin nähty mediassa niin huikeita ja hassuja performansseja kuin tässä hankkeessa. Pieneen osaan yleisöä ja taideväkeä on saatu puhalluksi oikein hurmoshenkeä. Meillä on on Helsingissä Kansallisgallerian kolme taidemuseota, Helsingin taidemuseo, Didrichsen ja monta muuta. Pian täällä on Amos Rex. Niillä on upeat kokoelmat ja erinomaista osaamista sekä laajoja ja monipuolisia kansainvälisiä suhteita ja päivittäistä yhteistyötä. On hullunkurista jankuttaa, että täällä oltaisiin museotoimessa sisäänpäinkääntyneitä, vanhoillisia ja saamattomia.
Suomi ei tarvitse G-piristysruisketta. G:n ’piristeet’ ovat kuin laihaa, seissyttä kahvia kevytmaidolla ja sakariinilla pilattuna. Näin voi matkia G-koijareiden viestintää. Toivottavasti kaupunginvaltuutetut keittävät kansalle tuoretta kahvia.