Kokeile kuukausi maksutta

Helsinki käynnistää taas valtavan tornitalohankkeen

Pasilan aseman eteläpuolelle halutaan rakentaa kahdeksasta kymmeneen tornitaloa.

Keski-Pasilaan on aikoinaan ka jopa kymmentä tornitaloa

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi viime viikon tiistain kokouksessaan tornitaloalueen arkkitehtuurikilpailun kilpailuohjelman.

Kyseessä on yksi Suomen historian suurimmista tornitalohankkeista. Kilpailijaksi nousee vain Kalasatamaan valmisteilla oleva Redi, johon on tarkoitus rakentaa kahdeksan tornitaloa.

Arkkitehtuurikilpailu on tarkoitus käynnistää tammikuussa. Sitä ennen kilpailuohjelma tarvitsee kuitenkin vielä sekä kaupunginhallituksen että kaupunginvaltuuston puumerkit.

Helsingin ikuinen lupaus, morkattu ja kritisoitu Pasila on suurten muutosten kourissa. Asemanseudun kauppakeskus Tripla on jo rakenteilla, ratapihalle kaavoitetaan asuntoja yli 3 000 ihmiselle, Itä-Pasilaa tiivistetään ja Länsi-Pasilaa korjataan.

Tornitalot tulevat muuttamaan dramaattisesti sitä, miltä Pasila näyttää. Alueesta teetettiin jo vuonna 2009 viitesuunnitelma italialaisella arkkitehtitoimisto Cino Zucchilla. Tässä suunnitelmassa Pasilaan hahmoteltiin jopa 40-kerroksista taloa.

Vähintään 15 kerrosta

Kohta aloitettavalla arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailulla haetaan viitesuunnitelmaa tarkempia ehdotuksia. Kilpailuohjeissa todetaan, että kaikkien talojen pitää olla vähintään 15-kerroksisia.

”Talot voivat kuitenkin olla huomattavastikin korkeampia”, sanoo Pasilan projektipäällikkö  Dan Mollgren Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Pasilan torneista toivotaan Helsingille uudenlaista bisneskeskusta, joten alueelle rakennettavasta kerrosalasta korkeintaan puolet tulee asumiskäyttöön. Tornitaloalueen maa-alueet ovat enimmäkseen Suomen valtion maita.

Pääkaupunkiseudulla on nyt menossa korkean rakentamisen buumi. Tornitaloja on suunnitteilla ja rakenteilla sinne tänne: Helsingin Kalasatamaan, Vantaan Korsoon, Espoon Keilaniemeen ja niin edelleen.

Mollgren kertoo, että Helsinkiin on suunniteltu tornitaloja jo vuosikymmeniä, mutta aiemmin ne on lähes poikkeuksetta jätetty toteuttamatta. Nyt kaupungistumiskehitys ja maan niukkuus ovat kuitenkin alkaneet ajaa rakentamista ylöspäin.

Millaisina Pasilan tornitalot lopulta toteutuvat, tulee määrittelemään vahvasti sitä, minkälaiseksi ankean betoniblokin maineessa oleva Pasila muuttuu. Tehdäänkö Pasilaan merkittävää arkkitehtuuria vai valmistuvatko talot lopulta mitäänsanomattomana tusinatavarana?

”Toivomme tietenkin, että tähän saadaan erittäin laadukkaita ehdotuksia”, Mollgren sanoo.

Maailman mittakaavassa 40-kerroksinenkaan talo ei olisi vielä kovin korkea.

Arkkitehtuurikilpailussa ratkotaan samalla myös sitä, kuka pääsee aloittamaan hankkeen toteuttamisen. Siis ostamaan noin kolmanneksen maasta, rakentamaan sen päälle taloja, ja myymään tai vuokraamaan niiden tiloja eteenpäin.

Liittämällä suunnittelun ja toteuttamisen yhteen, Helsinki haluaa varmistaa, että tornitalojen syntymistä ei tarvitse jäädä odottamaan hamaan tulevaisuuteen.

Laatukilpailu

Arkkitehtuurin tasoa ja suunnittelun toimivuutta kaupunki pyrkii ohjaamaan arkkitehtuurikilpailun säännöillä. Kilpailu järjestetään niin kutsuttuna laatukilpailuna. Tämä tarkoittaa sitä, että myytävälle rakennusoikeudelle on määritelty kiinteä, alueen hintatasoa heijasteleva hinta.

Toisin kuin esimerkiksi rakenteilla olevan kauppakeskus Triplan alueen kilpailussa tehtiin, tornitaloalueen arkkitehtikilpailussa ei voi saada etua puolelleen tarjoamalla mahdollisimman suuria summia kaupan olevasta rakennusoikeudesta.

Pelkona on, että jos rakennusoikeuden hinta karkaa turhan korkeaksi, toteuttajat joutuvat säästämään laadussa saadakseen hankkeen taloudellisesti kannattavaksi, Mollgren selittää.

Suurin iski tornitaloalueen kilpailun kaltaisissa arkkitehtuurikilpailuissa on se, ettei varsinaista kilpailua synny. Hanke on suuri ja vaativa, joten mahdollisia suomalaisia toteuttajia on vähän, ja osalla niistäkin on jo meneillään muita isoja projekteja.

Ilman todellista kilpailutilannetta ehdotuksen laatijalle saattaisi syntyä houkutus karsia laadusta voittojen kasvattamiseksi.

Sopiva markkinatilanne

Mollgren kertoo, että juuri sopivan markkinatilanteen odottaminen on yksi syy siihen, miksi kilpailun aloittaminen on venynyt. Nyt tilanne näyttää hänen mukaansa kuitenkin hyvältä.

”Yhteydenottoja on ollut sen verran, että uskomme kiinnostusta olevan ulkomaita myöten. Suhdanteetkin ovat nyt meidän puolellamme”, Mollgren sanoo.

Hän muistuttaa, että tornitaloalueen sijainti on optimaalinen nykypäivän toimistorakennuksille. Siis raiteiden varrella ja joukkoliikenneyhteyksien solmukohdassa.

Monista maailman tornitaloalueista poiketen, Pasilassa on Mollgrenin mukaan tarkoitus huolehtia siitä, että talot ovat myös muiden kuin niissä asuvien tai työskentelevien ihmisten käytössä.

Kilpailuohjelmassa vaaditaan, että rakennusten kivijalkoihin sijoitetaan tiloja kahviloille ja kaupoille. Yhden tornitalon yläosaan on myös rakennettava yleisessä käytössä oleva liiketila sekä siihen liittyvä ulkoterassi.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Helsinki käynnistää taas valtavan tornitalohankkeen”

  1. YIT hoitaa homman ja taas saadaan ”torneja” eli pystyyn nostettuja ”kenkälaatikoita” mallia Cirrus…

    1. Pasilan projektipäällikkö Dan Mollgren Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta itse kertoo, että Helsinkiin on suunniteltu tornitaloja jo vuosikymmeniä, mutta aiemmin ne on lähes poikkeuksetta jätetty toteuttamatta.

      Tästä olen täysin samaa mieltä -Helsingiltä puuttuu rohkeus rakentaa korkeita rakennuksia.
      Eli sama linja todennäköisesti jatkuu. SE on nähty moneen kertaan.

      Puheet ovat isot -päätöksentekovaiheessa sitten pupu menee pöksyyn ja rakennetaankin matalaa elementtilootaa.

      Ainoastaan yksittäisiä tönöjä nousee jatkossakin -hitaasti ja varovaisesti.
      Mitään buumia ei todellakaan ole hki olemassa.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat