Semanttinen kaupunkitietomalli on enemmän kuin kolmiulotteinen kuva tietokoneen näytöllä. Mallin kohteet sisältävät ominaisuustietoa itsestään. Semantiikan avulla tietokone ymmärtää esimerkiksi, mitkä osat kuvaavat rakennuksen kattoa tai seiniä. Tietoa tarvitaan, kun määritetään vaikkapa aurinkoenergiatuotannon mahdollisuuksia kaupungin rakennusten katoilla.
”Helsinki on Pohjoismaissa ensimmäinen kaupunki, joka on tehnyt älykkään, semanttisen mallin koko alueeltaan. Helsinki tiivistyy, ja tarvitaan uusia työkaluja esimerkiksi täydennysrakentamisen suunnitteluun, vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa sekä myös päätöksenteon tueksi”, apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki kertoo.
Tornitalojen vaikutusta helppo analysoida
Malleja voidaan käyttää täydennysrakentamisessa esimerkiksi rakennusten varjojen, tuuliolosuhteiden ja jo olemassa olevien asuntojen näkymien tutkimiseen muuttuvassa tilanteessa. Analyysit ovat erittäin tärkeitä esimerkiksi korkeita asunintorneja suunniteltaessa.
Myös Vantaa tekee vastaavantyyppisiä malleja. Siellä on otettu malleja varten ilmakuvat kuluvan vuoden aikana. Vantaa julkisti pilottimallinsa vuonna 2015 Kivistön asuntomessualueelta. Sen jälkeen alkoi kehitystyö koko kaupungin kattavasta mallista.
Helsingin malleissa näkyy koko kaupunki saarineen, yhteensä yli 500 neliökilometrin alueelta. Malleja voidaan käyttää yhdessä kaupungin kartta-, paikkatieto- ja rekisteriaineistojen kanssa. Lisäksi semanttisen mallin tietosisältöä voidaan rikastaa rajattomasti erilaisten analyysien ja simulaatioiden avulla.
”Mallien avulla voidaan tehdä laskelmia ja visualisoida vaativia, nimenomaan koko kaupungin kattavia analyysejä energialähteistä, kasvihuonekaasupäästöistä tai liikenteen ympäristövaikutuksista. Malleja voidaan soveltaa myös elinkeinoelämän, matkailun, navigaation, pelastustoimen, televerkkojen rakentamisen sekä kiinteistöhallinnan ja aluesuunnittelun tarpeisiin”, Jarmo Suomisto Helsingin kaupunginkansliasta kertoo.
Kolmioverkkomalli auttaa omakotirakentajaa
”Helsingin 3D-hankkeessa tuotettiin ensisijaisesti semanttinen, älykäs kaupunkitietomalli. Sivutuotteena saatiin tehtyä myös kevyempi versio, niin sanottu kolmioverkkomalli. Se näyttää Helsingin kesällä 2015, jolloin mallia varten otettiin 50 000 ilmakuvaa ”, Suomisto kertoo.
Malli on mittatarkka, joten sen avulla esimerkiksi tapahtumatuottaja voi suunnitella tapahtuma-alueen tai asukas tehdä tontilleen tulevan lisärakennuksen alustavansuunnitelman. Oman kodin myynti-ilmoitukseen voi lisätä mallista näkymän, johon asunto on merkitty. Näin ostaja pääsee tutustumaan ympäristöön virtuaalisesti.
Malleja kokeillaan kaupungin omissa hankkeissa
”Uudet kaupunkimallit ovat avoimia monesta suunnasta – kaupunkitietomalli perustuu avoimeen maailmanlaajuiseen CityGML-standardiin ja mallityössä on käytetty useita avoimen lähdekoodin sovelluksia. Tästä koituu kaupunkilaisille veronmaksajille hyötyä,” Suomisto korostaa.
Helsingin kaupungilla on kaksitoista pilottihanketta, joissa hyödynnetään kaupunkitietomalleja. Joulukuussa verkossa avattava Ogelikone liittyy Raide-Jokerin myötä muuttuvaan Oulunkylän asemanseutuun. Pilotti on pelinomainen sovellus, jolla kaupunkilaiset voivat arvioida eri kehitysvaihtoehtoja.
Helsingin aurinkoenergiapotentiaalia analysoidaan semanttisella mallilla. Siinä tutkitaan Helsingin kaikkien rakennusten katto- ja seinäpintojen soveltuvuutta aurinkosähkön tuotantoon.
Molempien kaupunkimallien aineisto on verkkopalvelussa avoimena datana kaikkien käytössä
Helsingin mallien päivitys on vielä ratkaisematta. Mallien toimivuuden kannalta avainkysymys on, että niihin voidaan heti pävittää muuttunut tilanne, esimerkiksi uudet rakennukset, infra ja puretut rakennukset.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Helsinki otti käyttöön kaksi 3D-kaupunkimallia”