Alkuvuoden aikana keskustellaan erilaisista toteutustavoista ja niiden eduista ja haitoista. Keskusteluun voi osallistua 22. tammikuuta asti Helsingin kaupungin internet-sivulla. Lisäksi kävelykeskustan kehittämistä mietitään yritysten ja asukkaiden yhdistysten kanssa sidosryhmätyöpajoissa.
Kävelykeskustan laajentamisen tavoitteena on turvata keskustan kaupallinen menestys, luoda paremmat puitteet tapahtumille ja vilkkaalle kaupunkielämälle sekä parantaa jalankulun turvallisuutta ja sujuvuutta.
Helsingin kävelykeskustaa on kehitetty määrätietoisesti yli kaksi vuosikymmentä. Keskuskadun kävelykadun valmistuttua on edellisen suunnittelukierroksen toimenpiteet toteutettu.
”Nyt on aika miettiä, miten Helsingin kävelykeskustaa kehitetään tästä eteenpäin. Millaista kaupunkia haluamme rakentaa ja mihin suuntaan kaupunkia kehittää?” kaupunkisuunnitteluviraston toimialajohtaja Mikko Aho sanoo.
Jalankulkijamäärät kasvavat
Kävelykeskustan kehittämisen lähtökohdat on linjattu kaupungin strategiaohjelmassa: keskusta halutaan pitää maan johtavana kaupan, matkailun ja virkistyksen keskittymänä.
Painetta kävelykeskustan kehittämiselle tuo myös jalankulkijamäärien kasvu. Keskustan jalkakäytävät ovat paikoin ahtaita jo nykyiselle jalankulkijamäärälle, ja keskustan tulevat muutokset, esimerkiksi keskustakirjasto ja Laajasalon raitiotien päätepysäkin tulo Kaivokadulle, lisäävät ja muuttavat jalankulkijavirtoja.
Kävelykeskustoista tehtyjen tutkimusten mukaan kävelyalueiden laajentaminen tuo lisää kävelijöitä, mikä kasvattaa kauppojen asiakasmäärää ja liikevaihtoa.
”Suunnitteluprosessin aikana selvitetään, millaisia vaikutuksia kävelykeskustan laajentamisella olisi keskustan yrityksille ja liikenteelle”, Aho toteaa.
Kävelykeskustaa voidaan toteuttaa rakentamalla kävelykatuja, leveitä jalkakäytäviä, aukioita ja kävelypainotteisia joukkoliikennekatuja sekä lasikatteisia korttelipihoja. Ideana on luoda yhtenäistä jalankulkuverkostoa ja parantaa myös yhteyksiä ydinkeskustasta rannoille ja ympäröiville asunto- ja puistoalueille.
Muutoksia voi tulla monelle katuosuudelle
Kävelykeskustan kehittämiseksi on hahmoteltu ratkaisumalleja, joiden lähtökohtana on järjestää lisää tilaa jalankulkijoille siellä, missä tarve tai jalankulun kasvupotentiaali on suurinta. Merkittävimmät muutokset koskisivat Mannerheimintietä, Kaivokatua sekä Pohjoisesplanadia ja Eteläesplanadia. Lisätilaa kävelijöille järjestettäisiin autokaistoja vähentämällä tai muuttamalla katuosuuksia kokonaan kävelykaduiksi. Muutoksia on hahmoteltu lisäksi muun muassa Postikadulle, Fabianinkadulle, Unioninkadulle, Eerikinkadulle ja Kalevankadulle.
Alustavien mallinnusten mukaan osa toimenpiteistä heikentäisi autoliikenteen sujuvuutta ja keskustan läpiajettavuutta.
”Erilaiset ratkaisut pidentäisivät vertailuvuonna 2025 kokonaismatka-aikaa iltaruuhkassa noin 3–10 prosenttia verrattuna vaihtoehtoon, jossa muutoksia ei ole tehty”, kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen kertoo.
Kevään aikana tehtävien selvitysten sekä työpajoista ja verkkokeskustelusta saatavan palautteen pohjalta valmistellaan yleiset periaatteet kävelykeskustan kehittämiselle. Periaatesuunnitelma esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle huhtikuussa, minkä jälkeen se tulee nähtäville lausuntoja ja mielipiteitä varten.
Lopullisesti periaatesuunnitelmasta päättää kaupunginvaltuusto. Periaatesuunnitelma on pohjana yksityiskohtaisemmalle jatkosuunnittelulle. Kävelykeskustan laajentaminen tapahtuisi vaiheittain arviolta 10–15 vuoden aikana, ja jokaisesta toteutushankkeesta päätetään erikseen.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Helsinki selvittää kävelykeskustan laajennusmahdollisuuksia”