Kokeile kuukausi maksutta

Huima infrakehittäminen kiehtoo tutkijoita ja ministeriä

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Tampereen ammattikorkeakoulu Tamkin tekemä tutkimus päätyy tulokseen, jonka mukaan liikenneinfrastruktuurin kehittämisessä tavoitteet täyttäisi Huimaksi nimetty kehityspolku.

Kuva: Juha Salminen

Rahoitus pitäisi silloin nostaa miljardi nykyistä korkeammalle tasolle, 4,2 miljardiin euroon vuodessa.

Tamkin Eero Nippala ja VTT:n Terttu Vainio ovat hahmotelleet Liikenneinfrastruktuuri 2040 -hankkeessa neljä vaihtoehtoista polkua. Huiman lisäksi on selvitetty Älykästä, Kuuliaista ja Niukkaa kehityspolkua.

Selvityksen mukaan asetetut tavoitteet täyttyvät toiseksi parhaiten Älykkääksi nimetyssä skenaariossa. Tulevaisuuden kuvia on peilattu siihen, miten ne vaikuttavat Suomen asemaasn Euroopassa, elinkeinoelämän kilpailukykyyn, työllisyyteen, alustatalouteen ja hiilivapaaseen liikenteeseen.

Tallinnan tunneli loisi kiinteän yhteyden Eurooppaan

Huimassa investoitaisiin vahvasti elinkeinoelämän kuljetusten edellytyksiin sekä laajojen työssäkäyntialueiden työmatkaliikenteeseen. Suomi yhdistettäisiin nykyistä kiinteämmin Eurooppaan Helsingistä Tallinnaan johtavalla tunnelilla, joka mahdollistaisi kauttakulun Koillisväylälle.

Älykkäässä kehityspolussa liikenneväylät muuttuisivat liikenne- ja viestintäministeriön ajamien periaatteiden mukaisiksi palvelualustoiksi. Kuuliaisessa sitouduttaisiin vahvasti päästövähennysten toteuttamiseen. Niukassa jämähdettäisiin nykyisen liikenneinfrastruktuurin ylläpitoon.

Huiman kehityspolku edellyttäisi vuosittaisen infrarahoituksen kasvattamista 3,2 miljardista 4,2 miljardiin euroon. Älykkään lisärahoitustarve on 500 miljoonaa euroa, Kuuliaisen rahoitustarve pysyisi nykyisellään ja Niukan olisi 100 miljoonaa nykyistä pienempi.

Laskelmien mukaan väylänpitoon on tarve sijoittaa kehityspolusta riippuen 77-105 miljardia euroa vuoteen 2040 mennessä.

Tahtona pitkäjänteinen infraohjelma

”Kuljetusten ja liikenteen rakenteet muuttuvat rajusti. Tarvitaan pitkäjänteistä liikennejärjestelmäsuunnittelua ja monipuolista hyöty-kustannusanalyysia arvioimaan hankkeiden kannattavuutta. Teknologian murroksesta huolimatta tarvitaan teitä ja katuja. Ne täytyy pitää kunnossa, jotta elinkeinoelämä pelittää”, Niippala sanoo.

Liikenneinfrastruktuuri 2040 -hankkeen ohjausryhmässä oli Rakennusteollisuus RT:n, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n, Suomen Kuntaliiton, Liikenneviraston, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitton, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n ja Toimihenkilökeskusjärjestö STKK:n edustajat.

”Tarvitaan pitkäjänteistä infraohjelmaa riippumatta siitä, mikä rahoitusratkaisu on. Pitkäjänteinen suunnitelma mahdollistaa EU-rahan hyödyntämisen. Yksikään tutkituista skenaarioista ei varmaaan toteudu sellaiseen, tulevaisuus on sekasikiö näistä kaikista. Tarvitsemme erilaista rahoitusratkaisua kuin nyt”, ohjausryhmän puheenjohtaja, RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen sanoo.

Ohjausryhmä patistaa poliittisia päättäjiä käynnistämään pitkän aikavälin infrasuunnitelman laatimisen. Lisäksi ohjausryhmän mukaan on tarpeen selvittää budjettirahoituksen rinnalle tai sijaan uudenlaisia rahoitusratkaisuja.

Berner avoin kehityspoluille muttei mitääntekemättömyydelle

Selvitystä kommentoinut liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner sanoo pitävänsä Huimaa kehityspoluista parhaana, mutta siten, että se huomioi Älykkään lähtökohdat.

”Olen avoin monelle kehityspolulle, mutta sille en ole avoin, ettemme tekisi mitään. Niukka ei ole se skenaario, johon haluaisin Suomea viedä”, Berner sanoo.

Liikenne- ja viestintäministeriö teettää omaa tulevaisuusselvitystään liikenneinfran tilasta vuosina 2030 ja 2050.

Lipponen katsoo infran kehittämistä Suomen geoasemasta

Suomen geoasema on haaste infrarakentamisen kannalta. Näin arvioi entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen kommentoidessaan Liikenneinfrastruktuuri 2040 -hankkeen selvitystä.

”Etelä-Skandinavian infraverkosto kehittyy nopeasti, ja Ruotsi kehittää myös pohjoisia yhteyksiään. Meidän täytyy pitää huolta kilpailukyvystämme”, Lipponen korostaa.

Hän pitää uutta selvitystä tärkeänä monesta syystä.

”On otettava vähintään 25 vuoden tähtäys EU-rahojen turvaamiseksi. EU-hakemuksien argumentointi kaipaa hiomista ja hyöty-kustannusanalyysi kehittämistä.”

Lipponen toteaa, että nyt pitäisi osata arvioida, mikä on hankkeiden merkitys kasvulle ja mitkä ovat kaikkein dynaamisimmat alueet. Esimerkiksi dynaamisesta alueesta hän ottaa Malmön ja Kööpenhaminan välisen Juutinrauman sillan, jonka vaikutus seudun kasvulle on ollut merkittävä.

Liikenneinfra yhtä tärkeä kuin hävittäjähankinnat

”Haasteet ovat isot, jos aiotaan edetä Huiman mukaista kehityspolkua. Rahoitusta pitäisi olla miljardi nykyistä enemmän. Rahoitusratkaisut täytyisi miettiä nykyistä pidemmälle ajalle. Liikenneinfra on yhtä tärkeä kuin hävittäjähankinnat.”

Lipponen toivoo, että nyt tehty selvitys ja jatkoselvitys auttavat rakentamaan poliittisen konsensuksen.

”Tallinnaan kaavailtu tunneli synnyttää vision jatkoyhteydestä Atlantille saakka. Kestää 30 vuotta ennen kuin Koillisväylää pitkin voidaan navigoida. Venäjä kehittää kuitenkin vähitellen pohjoisia alueitaan, ja väylä avautuu asteittain”, Lipponen arvioi.

Hänestä Suomi voisi olla liikenteen ja logistiikan solmukohta. ”Älkäämme jättäkö sitä mahdollisuutta käyttämättä.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Huima infrakehittäminen kiehtoo tutkijoita ja ministeriä”

  1. EU on laittanut 70 miljardia Välimerellä Afrikan puoleisten satamien kehittämiseen. Pitäisi pari miljardia irrota myös Suomi nimiselle raja-alueelle.

  2. Infrastruktuuri käsittäen esim. metroverkoston, junat, bussien liityntäterminaalit (sisätiloissa) ja mm. yhteydet satamiin ovat keskeistä talousalueen menestyksessä. Muitakin menestystekijöitä toki on kuten yliopistojen tutkimusosaaminen, yrittäjyyshenki ja mm. kansainvälinen verkottuminen, jne. Olen joka tapauksessa lämpimästi samaa mieltä, että infraan voisi panostaa merkittävästi enemmän rahaa. Etenkin näin Pohjoinen maa tarvitsee infraa, sitä ei täältä voi pois siirtää.

  3. E18 ei ole ensi vuonna kokonaan moottoritie. Tuskin tulee olemaan koskaan nykyisellä tielinjalla. Puuttuva moottoritieosuus on nykyinen kehä 3. Sen käyttötapa ja -tarve edellyttävät tiheää liittymäverkkoa ja moottoritielle sopimattomia kaistajärjestelyjä. Vaikka kehä3 on valtakunnallista päätieverkkoa (kantatie 50 ja osalta matkaa E18), on sen sijaintinsa takia välitettävä huomattavaa liikennemäärää pk-seudun sisäisessä kaupunkiliikenteessä.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat