Esimerkiksi tienvarsilla kasvavat sinikuusamat, pihlaja-angervot ja lupiinit se tunnistaa 96 prosentin tarkkuudella. Tulevaisuudessa konenäkö voi olla viherhoidon ammattilaisille kelpo apuri varsinkin inventoinnissa. Ilman inventointitietoa esimerkiksi viheralueiden tarjousten laatiminen ja arviointi olisi hankalaa.
Tienvarsikasvien inventointi on työlästä, mutta tietoa kasveista ja niiden määristä tarvitaan. Inventoimalla saadaan selville esimerkiksi kasvaako tienvarrella haluttuja kasveja vai myös vieraslajeja, joiden leviämistä halutaan estää.
Konenäön käyttöä Liikenneviraston pyynnöstä selvittivät Vionice ja Destia.
Oppiva koululainen
Konenäölle pitää opettaa, miltä kasvit näyttävät. Satojen toistojen jälkeen se oppii tunnistamaan kasvien ominaispiireet. Kone myös oppi kiitettävän hyvin, sillä se pystyi tunnistamaan osan kasveista 96 prosentin tarkkuudella.
Vuodenajan toivat kuitenkin omat ongelmansa, sillä kasvien ulkonäkö muuttuu. Myös erilaiset kasvuympäristöt voivat muuttaa kasvien ulkonäköä. Eroavaisuuksien opettaminen on koneelle hankalaa, mutta riittävän koulutusaineiston avulla se on kuitenkin mahdollista.
Kypärä- tai takkikamera
Liikenneviraston tutkimuksessa selvisi, että konenäössä ja automatisoidussa tiedon tuottamisessa on paljon potentiaalia viherhoidon alalla. Aika näyttää, muuttaako konenäkö lopulta viheralueiden inventoinnin tapoja vai ei. Se on täysin mahdollista, kunhan tiedon tuottaminen saadaan vielä nykyistä helpommaksi ja luotettavammaksi.
Tavoitteena on, että viherhoidon inventointitietoa voitaisiin kerätä muun työn ohessa. Tällöin riittäisi, että kamera olisi kiinni kypärässä tai takissa. Näin tiedon keräämisen kustannukset pysyivät alhaisina ja tietoa syntyisi melkein kuin itsestään.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Konenäkö tunnistaa useita kasveja hämmästyttävällä tarkkuudella”
En tiedä mitä puskien analyyseillä haetaan mutta oheisestakin kuvasta näkee että Suomen väylät on päästetty puskittumaan pahasti. Jos liikenneturvallisuus on edelleen ykkösprioriteetti niin ajakaa paljaaksi edes 30 metriä joka kohdasta valtateiltä.
Myrskytuhot ovat aina yllätys, kaatuvat voimalinjojen päälle. Ei ole, vaan puut ovat liian lähellä voimalinjoja.
Realismia nyt ’suojeluun’. Kyllä tässä maassa on puita niin että riittää, metsä on metsä ja piha on piha, Voimalinja ja tie tarvitsevat esteetöntä tilaa. Ei ole mitään ristiriitaa…toimitaan sen mukaan.