Kotkassa tehdään maailmanluokan suunnittelu­ohjelmistoja

Kotkalainen ohjelmisto-osaaminen kilpailee maailman johtavien suunnitteluohjelmistojen kanssa. Suomessa Kymdata on markkinajohtaja sähkö-/automaatio­suunnittelussa.

Kotkan teknillisessä oppilaitoksessa elettiin 1980-luvun alkuvuosina mielenkiintoisia aikoja. Vuonna 1979 perustetun ohjelmistotalo Kymdatan perustaja Pekka Markkula työskenteli tuolloin oppilaitoksessa osastonjohtajana ja koulun atk-laboratoriossa nuoret miehet kokeilivat innolla suunnitteluohjelmistojen ohjelmointia.

Kymdata oli jo aiemmin tehnyt pienimuotoisesti paikalliselle teollisuudelle ohjelmistokehitystä. Pian Markkula oivalsi liiketoimintamahdollisuuden ja palkkasi motivoituneet koodaajat yritykseensä. Ensimmäinen cads-nimellä kulkenut ohjelmisto myytiin asiakkaalle 1984. Ohjelmalla sai piirrettyä viivoja ja ympyröitä. Se korvasi piirustuslaudan ja oli suunnittelijoille iso asia.

”Vääräleuat vitsailevat, että Kymdatan nykyään tuottama cads-suunnitteluohjelmisto on tehty alun perin Kotkan tekuun”, Kymdatan toimitusjohtaja Jyrki Metsola kertoo nauraen.

Metsola palkattiin taloon 1980-luvun lopulla yhtä aikaa Jari Pynnösen ja Raimo Mansikan kanssa. Tuolloin ymmärrettiin menestyksekkään ohjelmistoyrityksen resepti.

”Tajusimme, että suunnittelija tarvitsee toimialakohtaista sovellusta. Sähkösuunnittelijalle ei riitä perus-cad, vaan hän tarvitsee omaan työhönsä erityisesti kehitetyn sovelluksen, joka tarjoaa sähkösuunnittelijalle olennaisia asioita. Näiden ohjelmistojen kehitystyö alkoi 1980–90-lukujen vaihteessa, ja niitä kehitämme edelleen”, Metsola sanoo.

Vuosien aikana Kymdatan myynti on kehittynyt yhä vahvemmin sähkö-, automaatio- ja rakennussuunnittelujärjestelmien suuntaan. Näiden ohjelmien moottorina on talon oma yleis-cad. Tämä on yksi asia, joka erottaa Kymdatan monista kilpailijoistaan. Se ei rakenna toimialakohtaisia sovelluksiaan muiden tekemien ohjelmien päälle.

Uusia kumppanuuksia

Nykyään yrityksellä on kolme päätoimialaa, joista suurin on sähkö- ja automaatiosuunnittelussa. Se jakaantuu kahteen osaan eli rakentamiseen ja teollisuuteen. Toisena päätoimialana yrityksellä on lvi-suunnittelu ja kolmantena arkkitehti- ja rakennesuunnittelu.

Hyvä suunnitteluohjelmisto sisältää tehokkaat ja helppokäyttöiset toiminnallisuudet piirustusten tuottamiseen. Yhä keskeisempään rooliin on kuitenkin noussut suunnittelutiedon hallinta ja sitä tukevat toiminnallisuudet, kuten esimerkiksi tietojen massamuokkaukset.

”Jokainen suunnittelija tunnistaa tilanteen, jossa projektin loppuvaiheessa pitää nopeasti muuttaa vaikkapa keskuksen tunnuksia ja tunnus esiintyy jopa sadoissa erilaisissa dokumenteissa. Kun taas johonkin koneeseen tai rakennukseen valitaan komponentteja, hyödynnetään yhä enemmän laitevalmistajien tietokantoja. Enää ei siis ole kysymys vain siitä, miltä jokin näyttää cad-piirustuksessa, vaan myös teknisestä tiedosta.”

Parhaiten ja eniten teknistä tietoa hyödynnetään talotekniikan mitoituksissa. Jotta mitoitus voidaan tehdä oikein, ohjelmassa pitää olla esimerkiksi todellisista ilmanvaihtolaitteista oikeat tekniset arvot, koska järjestelmä tekee tasapainotuksen todellisilla arvoilla.

Tieto haltuun

Tulevaisuuden ohjelmistokilpailussa pärjää Metsolan mielestä sellainen ohjelmistotoimittaja, joka tukee aidosti koko suunnitteluprosessia.

Tänä päivänä varsinkin suurissa rakennusprojekteissa esimerkiksi sähkösuunnittelijat joutuvat tuottamaan satoja kaavioita ja luetteloita ennen kuin yhtäkään tasopiirustusta on tehty. Suunnitteluohjelmiston laajuus ja mahdollisuus hyödyntää kerran syötettyä tietoa koko prosessin aikana nousevat tärkeiksi ominaisuuksiksi.

Yritys on löytänyt myös rakennesuunnittelusta markkinaraon. Toimistot panostavat vahvasti tietomallisuunnitteluun (BIM) mutta toisaalta käyttävät tehottomia ”peruscadeja” viivan piirtoon. A-Insinöörit oivalsi asian ja on nyt lähtenyt vahvasti laajentamaan cadsin käyttöä.

Rakennuslehti esittelee tänä vuonna Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi suomalaisia rakennusalan pk-yrityksiä eri puolilta maata.

Johanna Aatsalo
Toimittaja, johanna.aatsalo@sanoma.com, Twitter: @JohannaAatsalo
Kaikki kirjoitukset

Vastaa