Suokas vastaa blogissaan Vartiaisen ehdotuksiin neljästä suomalaisesta hölmöydestä, jotka poistamalla päästäisiin Ruotsi-tyyppiseen onnelaan.
Rakentajille yleissitovuuden poisto Vartiaisen mallilla tarkoittaisi yli 50 prosentin palkanalennusta. Suomen työmailla seikkailee jo nyt kymmeniä tuhansia ulkomaisia reppumiehiä EU:sta. Rajojen avaaminen kehitysmaita myöten tekisi Suomessa asuvien työllistymisen entistä haasteellisemmaksi, kuten nykyään hienosti sanotaan, Suokas kirjoittaa.
Köyhyyttä ja eriarvoisuutta vastaan taistelevan Oxfam-järjestön mukaan kahdeksan maailman rikkaita miestä omistaa yhtä paljon kuin puolet ihmiskunnasta, 3,6 miljardia ihmistä. Tämä ei suomalaisia poliitikkoja kiinnosta. Omistajien käsittämätön rikastuminen on aihe, josta ei haluta puhuta. Syynä voi olla voimattomuus, asia on jo karannut lapasesta. Suurempi syy lienee kuitenkin halu olla suututtamatta rikkaita. Köyhien murjominen on sen sijaan pop, Suokas jatkaa.
Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa
6 vastausta artikkeliin “Suokas: Vartiainen puolittaisi rakentajien palkat”
Joo, ja Vartiainen vois tehdä ihan ilmaiseksi työtä rakennuksella. Mielenkiintoista olisi nähdä miten lautanippu olalla heiluu pään tahdissa kun aina kun aukaisee suunsa, niin sieltä ei tuu mitään muuta kuin typeeryyksiä. Yäk.
Vartiainenhan olisi vain tiellä.
Vartiainen heittää kovasti muutosehdotuksia mutta ei kerro miten toteuttaa ne. Esimerkiksi työttömyysputken lakkauttaminen. Tulisiko ensin suojaksi ruotsinmallinen ”viimeisenä sisään ensimmäisenä ulos”-laki joka suojaa ikääntyneitä henkilöstön irtisanomisissa? Vai laaditaanko laki ikäihmisten syrjimisestä? Vartiainen ei näe tai halua nähdä tosiasiaa että Suomessa 60 täyttäneistä vain 1% työllistyy uudestaan. Tämä on ikävä totuus. Tämä on työnantajien aikaan saama lopputulos. Kun työuraa on takana 40 vuotta on turha puhua laiskuudesta. Se että nostamalla ikärajaa on työllistymistä hiukan tapahtunut unohdetaan ne 90% jotka putoavat sosiaaliturvan varaan. Tämäkö on Vartiaisen haave? Pitkän ja ahkeran työuran lopuksi saa sossun luukulla ruinata ruokarahaa kunnes eläkettä suostutaan maksamaan. Kun esitetään malleja muista maista on syytä esittää myös erot taustalla jotka vaikuttavat asiaan ja ovat jopa mahdollistaneet sen. Kyllä on aika Sinulla Vartiainen, poliitikkona, ryhtyä esittämään myös keinoja miten ehdotuksia toteuttaa huomioon ottaen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja poliittiset mahdollisuudet.
Suomessa 55-64-vuotiaiden työllisyysaste on 60 %, Ruotsissa 75 %. Jossain on jotain eroa. Vartiaisen blogia en kuitenkaan allekirjoita. Hän ei tunnu huomanneen sitä, että työllisyysero on suurin Suomen ja Ruotsin välillä ikähaitarin yläpäässä. Lapsiperheet keskimäärin ovat paremmin työllistyviä kuin väestö muuten. Hyvin ennen lapsia työllistyneet työllistyvät hyvin myös lasten saannin jälkeen. Kotihoidontukea saavien työllisyys on keskimääräistä alempi niissä kotihoidontukea saavissa perheissä, joissa perhe hoitaa lasta itse Kotihoidontukea saa myös muualta ostettuun hoitoon, kotiin ostettuun hoitoon vaikka mummon hoitoon, ja osa kotihoidontukea saavista perheistä on sellaisia, joissa molemmat vanhemmat ovat täysiaikaisesti töissä. Valitettavasti Suomessa ei ole luotettavia tilastoja kotihoidontukea saavien perheiden työllisyystilanteesta. Se tiedetään, että kotihoidontuen saajia on kuukausitasolla noin 57 000 ja että näistä pari tuhatta on sellaisia, joissa työaikaan ainoa hoitaja on joku muu kuin vanhempi, ja sekin tiedetään, että kotihoidontukea saavissa perheissä tehdään osa-aikatöitä, mutta tarkkoja prosenttiosuuksia siitä ei tiedetä, kuinka iso osa kotihoidontukea saavista käy töissä joko osa-aikaisesti tai kokoaikaisesti.
Ruotsissa tosiaan työllisyysasteet ovat Suomea korkeammat. Asia johtuu osin eroista osa-aikatöiden yleisyydessä. Ruotsissa osa-aikatöitä tekee 20-64-vuotiaista noin 23 %, Suomessa 13 %. Osa-aikatöiden yleistymisen tiellä on Suomessa aika monta ongelmaa, kuten esimerkiksi toimeentulotukijärjestelmä, jonka takia vähäinen osa-aikainen työskentely ei tuo yhtään lisäeuroa toimeentulotuen saajalle. Kansanedustajan ehdotuksista mikään ei koske tuota kannustinloukkua, ja ehdotukset eivät kauhean paljon välttämättä vaikuttaisi myöskään iäkkäämpien työllistymiseen. En pidä sellaista väitettä uskottavana, että hänen väittämillään neljällä muutoksella Suomen työllisyysaste nousisi parissa vuodessa Ruotsin tasolle.
Yleissitovuuden poisto on ehdotuksista mielenkiintoisin, mutta senkin seuraukset voisivat olla arvaamattomat. Yleissitovuus on paitsi mahdollistanut minimipalkat, myös ehkäissyt palkkojen nousua ja vähentänyt työpaikkakohtaisia henkilöstöhallintokustannuksia. Jos se poistettaisiin, joissain työtehtävissä palkat voisivat romahtaa, ja toisissa paisua paljonkin. Mutta henkilöstöhallinnon tarve kasvaisi huimasti, jos kaikilla olisi yksilölliset sopimukset, jotka henkilökohtaisesti neuvoteltaisiin, ja jos palkanlaskijat joutuisivat laskemaan sellaisten sopimusten mukaisia palkkoja, loma-aikoja yms. Jos muutos tapahtuisi kertarytinällä, osalla työnantajista olisi työsopimukset vanhoilla palkoilla, ja osalla siihen nähden ihan eri tasolla olevilla palkoilla, ja seurauksena voisi olla rytinää konkurssipuolella. Käytännössä tuollaiset muutokset pitäisi tehdä pitkillä siirtymäajoilla.
”Mutta henkilöstöhallinnon tarve kasvaisi huimasti, jos kaikilla olisi yksilölliset sopimukset, jotka henkilökohtaisesti neuvoteltaisiin, ja jos palkanlaskijat joutuisivat laskemaan sellaisten sopimusten mukaisia palkkoja, loma-aikoja yms.”
Eikös noista ehdoista voisi myös sopia – palkkalaskelmat ovatkin nykyään sellaista soosia että tulkkia tarvittaisiin… Toimitusjohtajilla tämä ei ole ollut isokaan ongelma?
paras vaihtoehto olisi vaihtaa suomalaiset poliitikot ruotsalaisiin, samon johtajat ja myyntimiehet kanssa.