Kokeile kuukausi maksutta

Työnjohtopula pakottaa yritykset tinkimään urakoista

Työmaan johdon kysyntä kiihtyy entisestään. Erityisen kova pula on kokeneesta työnjohdosta ja muista päällikkötason ammattilaisista Etelä-Suomessa.

Kuva: Anne Kurki

Kuumeneminen näkyy myös Rakennuslehden työpaikkasivuilla. Esimerkiksi talonrakentamisen vastaavien työnjohtajien ja työnjohtajien avointen paikkojen määrä kasvoi viime syksynä yhteensä 87 prosenttia verrattuna toissa vuoden vastaavaan aikaan.

Rakennusliike Lapti on joutunut lykkäämään joitain omaperusteisia asuntoaloituksia, kun resursseja ei ole ollut riittävästi. Lisäksi se on jättänyt tarjoamatta muutamia kiinnostavia kohteita.

”Uskon, että tilanne on sama muillakin keskisuurilla rakennusliikkeillä, jotka hakevat voimakasta kasvua. Me kasvamme yhtiönä nyt 30–35 prosentin vuositahtia, mutta voisimme kasvaa etelässä vieläkin nopeammin, jos resurssit olisivat riittävät”, toimitusjohtaja Timo Pekkarinen sanoo.

Pohjois-Suomessa ja ylipäätään muualla kotimaassa työvoimaa on Pekkarisen mukaan helpompi saada kuin etelässä. Tosin joihinkin erikoistehtäviin, kuten henkilöstöhallintoon, saattaa Etelä-Suomessa tulla pohjoista paremmin hakemuksia.

Kaikkiaan Lapti palkkasi viime vuonna 40 toimihenkilöä. Yritys aikoo palkata tänä vuonna 30–35 toimihenkilöä lisää, vaikka nykytilanteessa kaikkien avoimien tehtävien täyttäminen voi olla hankalaa.

Pitkäjänteisyys on valttia

Työvoiman saannin helpottamiseksi Lapti tarjoaa henkilöstölleen urapolun, jonka avulla voi edetä vaativampiin tehtäviin. Lisäksi se on tiivistänyt oppilaitosyhteistyötä. Pekkarisen mukaan henkilöstöpolitiikka vaatii pitkäjänteisyyttä.

Rakennusmestarikoulutus lopetettiin 1990-luvulla, mitä Pekkarinen pitää todella huonona päätöksenä. Lisäksi Nokian menestyminen imi insinöörejä. Nuo tekijät tulisivat nyt tarpeeseen.

”Maksamme kovaa hintaa tuolloisista koulutuspäätöksistä, rakennusala ja koko Suomi. Ei vaativiin kohteisiin voi laittaa työnjohtajaksi vastavalmistunutta, se vaatii 10–20 vuoden työkokemuksen. Siksi insinööri- ja rakennusmestarikoulutuksen aloituspaikkoja pitäisikin pikaisesti lisätä.”

YIT:n toimitusjohtaja Kari Kauniskankaan mielestä työvoimapula on todellinen ongelma, varsinkin työmaan johtotehtävissä. Hän ei kuitenkaan lähtisi lisäämään aloituspaikkojen määrää, koska hänestä se on riittävä. Sen sijaan hän kiinnittäisi huomiota siihen, että moni teknisen alan opiskelija keskeyttää opintonsa syystä tai toisesta.

Lisäksi Kauniskangas pohtisi keinoja rakennusalan vetovoimaisuuden parantamiseksi.

Huomioita rekrymarkkinoilta

  • Rakennuslehden työpaikkasivuilla vuonna 2016 haettujen henkilöiden määrä kasvoi 38,7 prosenttia vuodesta 2015.
  • Työnantajat hakivat eniten työnjohtajia, vastaavia työnjohtajia, projektipäälliköitä, työmaainsinöörejä ja rakennesuunnittelijoita.
  • Työmaan työnjohdon ohella rakennuttamisen ammattilaisten kysyntä on kasvussa.
  • Konsultoinnissa ja suunnittelussa rekrytointitahti tasaantui viime vuoden syksyllä.
  • Kuntien ja kaupunkien rekrytointi on lisääntynyt hieman. Vielä ei kuitenkaan olla aiempien vuosien tasolla.

YIT valikoivasti urakkamarkkinoilla

Kauniskangas myöntää, että pula työmaan johdosta hidastaa YIT:n kasvua. Omaperusteisia hankkeita yritys ei ole joutunut siirtämään tai perumaan. Sen sijaan se on tinkinyt urakkakohteista, koska omaperusteiset hankkeet menevät resurssoinnissa urakoiden edelle.

”Olemme mukana kilpailumarkkinoilla sen verran kuin meillä on mahdollisuuksia. Viime vuonna osallistuimme pääkaupunkiseudulla urakkakilpailuihin kovin valikoivasti”, Kauniskangas sanoo.

”Avainhenkilöiden pitää löytyä talosta, kun aloitamme uutta työtä tai tarjoamme urakkaa. Emme voi lähteä sille linjalle, että ensin on työ, sitten etsitään jostain tekijät, pöllitään vaikka naapurilta. Se on kestämätön tie. Valitettavasti näinkin lyhytjänteistä toimintaa näkee tällä hetkellä.”

Kauniskangas korostaa, että työntekijöitä löytyy helpommin kuin toimihenkilöitä. Työntekijät eivät ole se pullonkaula. Erityisesti infrapuolella ihmiset ovat tottuneet liikkumaan myös Suomen sisällä mielenkiintoisten projektien takia.

”Toimihenkilöiden halukkuus liikkua työn perässä on selvästi vähentynyt tällä vuosituhannella. Se johtuu vapaa-ajan ja perheen arvostuksen lisääntymisestä. Yhden työmaan takia niistä ei haluta luopua, jos töitä löytyy lähempää.”

Muuntokoulutus käynnistyy alkuvuonna

YIT palkkasi viime vuonna noin 200 insinööriä ja mestaria pääasiassa pääkaupunkiseudulle. Kauniskankaan mukaan tänä vuonna teknisten toimihenkilöiden eli muun muassa työnjohtajien, työmaapäälliköiden ja työmaainsinöörien tarve asettuu noin 300 henkilöön. Helppoa ei varsinkaan kokeneiden työnjohtajien löytäminen ole.

”Teemme kaikkemme sisäisin keinoin työvoimatilanteen parantamiseksi. Meillä oli viime vuonna Suomessa 700 harjoittelijaa, joista 50 sai vakituisen paikan ja noin sadan työsopimusta jatkettiin. Olemme satsanneet harjoittelijoihin pitkäjänteisesti jo vuosikymmeniä.”

Lisäksi YIT pyrkii edistämään sisäistä urakehitystä ja sisäisiä siirtoja. Yhtiö esimerkiksi käynnistää vuoden alusta pitkän kokemuksen omaaville ja soveltuvuushaastattelut läpäisseille työntekijöille jatkokoulutuksen, joka tähtää työnjohtotehtäviin. Koulutus pitää sisällään muun muassa lähijakso-opiskelua ammattikorkeakoulussa sekä normaalia työnjohtoharjoittelua.

”Tällaisen lyhytkestoisen koulutuksen käynyt ihminen ei vielä pätevöidy viranomaisen silmissä niin, että voi toimia vastaavana mestarina. Toisaalta työntekijöillä on niin hyvä kokemus alasta takanaan, että he varmasti voivat toimia työnjohtajina.”

YIT toimii kahdeksassa maassa. Yritys on rekrytoinut Kauniskankaan mukaan myös englantia työkielenä puhuvia työnjohtajia Suomeen. ”Kovin suurta innostusta ihmisillä ei ole ollut muuttaa Suomeen”, Kauniskangas toteaa.

Lue lisää rekrymarkkinoista 13.1. ilmestyneestä Rakennuslehdestä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 33 kertaa

33 vastausta artikkeliin “Työnjohtopula pakottaa yritykset tinkimään urakoista”

  1. Täällä se Lapti valittaa ettei kokenutta työnjohtoa ole tarjolla, mutta kun seitsemän vuotta työnjohtokokemusta ja kaksi rakennusalan tutkintoa omaava nelikymppinen insinööri hakee ilmoitettua työpaikkaa, niin ko. työnantaja ei reagoi hakemukseen mitenkään…

    1. Pitäis olla kato nuori, nätti ja halpa.

      Ja 50 vuotta kokemusta. Sellaisista tekijöistä on pulaa nääs.

      1. Tämä on sitä pitkäjänteisyyttä ja näköisyyttä joka on tullut ensin pörssijohdetun yrityskulttuurin ja myöhemmin sijoittajavetoisen toiminnan tuloksena.

        Työnjohto on vain välttämätön kulu, jonka ei nähdä tuottavan mitään. Kyllä kaiken maailman kehitysjohtajia, markkinointitirehtöörejä ja muuta sirkuspelleporukkaa ollaan valmiita palkkaamaan silmiä räpäyttämättä – koska kuvitellaan sieltä saatavan jotain maagisia tuloksentekovälineitä. Kukaan ei ymmärrä siitä liikevaihdon synnyttävästä perusliiketoiminnasta tontun paskaakaan.

        Kyllä se on loppupeleissä osaava työvoima joka ne säästöt tekee ja pitää työmaan kulut ja aikataulut kurissa. Se vaan maksaa. Enemmän saadaan lovea lompakkoon kun kuvitellaan että nämä markan miehet, etelän hetelmät jotenkin automaattisesti saisivat aikaan saman lopputuloksen kuin kokenut ja koulutettu työvoima. Ei se ole halpaa pyörittää takuukorjauskierroksiakaan. Ajatusmalli lienee se että sen rakennuksen vaan voi luovuttaa vikoineen ja puutteineen kuin vessasuorituksena ja kaikki katoaa sitten nappia painamalla.

        1. Hyvin pitkälti samaa mieltä. Osaamattomuus näkyy jo yritysten ylemmällä tasolla; nuoret vähemmän elämänkokemusta omaavat ”tuloksentekijät” tekevät lyhytjänteisiä päätöksiä tuijottaen pelkästään omiin tulospalkkioihinsa.. seuraavalla tilikaudella taas uudet itse aiheutetut ongelmat joita koetetaan selättää.
          Olin 2000-luvun alussa eräässä ruotsalais omisteisessa rakennusyhtiössä työnjohdossa, siellä huomasi hyvin kuinka varsinkin nuorempi työnjohto oli heikossa asemassa; tulospalkkioista oli turha haaveilla koska ylempiarvoisille olisi jäänyt silloin vähemmän . Asuntotuotannon katteet pyörivät tuolloin jopa yli 30%:ssa .
          Ammattikoulusta otettiin poikia työharjoitteluun.. tai siis kantamaan tavaraa kerroksiin, saatiin säästöä nostokuluissa. Pojat saivat siitä varmaan hyvän motivaation jatkaa opiskelua.

  2. niin minulla sama juttu + kavereille tulee kenkää isoimmista rak alan firmoista kun ei ole työmaata – tai ne ei halua maksaa oikeata hintaa kyseiselle työtehtävälle – jos ne ei ymmärrä että tässä kuitenkin on henkilökohtainen vastuu – jos jokin menee väärin voi saada jopa vankilatuomion – PÄIVÄTÖISTÄ ! – palkkapuoli pitäis myös saada remontoitua, Huom! firmat ei ole mitään ilman työntekijöitään Huom!

  3. Laitoin marraskuussa TE keskuksen sivuilla olevaan CV netti palveluun oman ilmoituksen kuukaudeksi, sitä katsottiin tuona aikana 0 kertaa. Kirosin kaverilleni mokomaa työvoimapulaa, hän totesi omaa, palvelussa kolme vuotta ollutta, ilmoitusta katsotun kerran. Kaveri on DI ja minä koulun puolelta teknikko, otta ei ne kovin paljoa itse asialle tee:)

  4. Hei! Kiitos kommenteista. Olisi kiinnostava kuulla lisää teidän tai muidenkin kokemuksista, kun yrityksistä huolimatta työtä ei löydy. Olisitteko ystävällisesti minuun yhteydessä, käsittelen kommenttinne luottamuksellisesti. Yst. Merja Mannila, merja.mannila@sanoma.com

  5. Työnjohtajapula on alan ammattilaisille positiivinen asia. Samat firmat jotka lomauttivat henkilöstä (esim YIT) ovat nyt pulassa kokeneiden työntekijöiden puuttumisessa. Alan ylikuumentuminen vaikeuttaa myös varsinaista rakennustyötä kun esim betonielementtien toimitusajat ovat erittäin pitkät.

    Henkilöstöjohtaminen on tärkeä asia osata,mikäli porukkaa ei löydy niin lienee palkkatasossa ja työilmapiirissä ongelmia. Pienet ja keskisuuret uudet toimijat ovat ”vieneet” isoilta taloilta porukkaa, kilpailukykyiset palkat ja pienempi byrokratia lienevät riittävä syy vaihtamiseen.

    Isojen rakennusliikkeiden ”pikakoulutukset” lienevät ensiapua työnjohtajapulalle. Pikakoulutuksella ei kuitenkaan saa oikeita työnjohtajia koska pätevyydet betonitöihin (2lk/1lk) ja vastaavaksi puuttuvat.

    1. Yit tarjoo aina noille opiskelijoille 2.-3- vuoden ”opiskelu” yrityksessä.. oka tarkottaa yit selvää säästöä työnjohtaja kuluissa sillä 3. vuoden (amk) opiskelijalle sekä valmistuneelle tarjotaan 2200euroa/kk. valmistuneet ja kokeneet työnjohtajat karsitaan jo haku järjestelmässä pois. ikäraja on 29 vuotta. näin avoimesti toimii nti malmivaara organisoima hr -osasto.

      1. Monessa firmassa on oudot menetelmät ja hallinto, mutta kyllä tosiaan tuo Y-kirjaimella alkava suuryhtymä on kaikista jäykin ja vanhoillisin alan toimija -negatiivisessa mielessä nimenomaan. Hyvän firman löytää rohkeasti katsastamalla, tutkimalla – ja vaihtamalla =)
        Y yhtymä on pihein ja siellä on ilkein henkilöstöpolitiikka.

  6. Näyttää siltä, että kokenutta, kansainvälisissä jopa yli miljardin luokan (euron) projekteissa isoissa vastuissa olleelle ei löydy rakkaasta Suomestamme töitä. Mitähän työantajat pelkäävät em. henkilön
    kohdalla, ei ymmärrä. Sitten ”huudetaan/kirjoitellaan” voivottaen, kun ei ole pätevää työvoimaa.
    Olisikohan syytä tarkistaa työantajien oman rekrytointiosaston pätevyys ensin, ja ruveta sen jälkeen
    voivottelemaan Näyttää pahasti siltä, että amattitaidolla ei ole enään merkitystä, vaan tuiotetaan
    halpaan kuukausipalkaan ja kuvitellaan, että kasvatetaan junnusta kunnon amattilainen vasemmalla
    kädellä ! Ei se vaan niin mene, kokemuksen kautta oppii ensinnäkin kohtaamaan vaikeudet, ja kor-
    jaamaan niiden mahdolliset seuraamukset, ennen kuin vaikeudet lyövät edes päälle.
    Tämän päivän työnantajissa/heidän palkollisissa on liian paljon henkilöitä, joilta puuttuu isojen
    kokonaisuuksien ymmärtäminen ja niiden projektien läpivieminen edes ajatustasolla, saati sitten
    konkreettisesti rakentamisessa. Toivon, että ottaisitte harmaat aivosolunne vihdoinkin käyttöön, ja
    palaisitte pilvilinnoistanne maantasalle ! Rakennusten perustaminenkin aloitetaan maantasalta,
    ensi asiallisesti alaspäin, ja sitten siitä upeasti ammattitaidolla ylöspäin,vain taivas on rajana !

    1. Lieköhän miljardin projektin miehen amatitaito samaa luokkaa kuin hänen tekemiensä kirotusvireiden määrä?

      Laittaisin ensin oikeinkirjoituksen kuntoon. Ei ainakaan työpaikkahakemuksiin kestä tuollaista määrää typoja suoltaa mitä lyhyeen tekstiisi sait.

      1. Kun kerran olet syntynyt tekstinkäsittelijäksi, niin miksi olet kiinnostunut rakentamiseen liittyvistä
        asioista. Mene hyvä ihminen käsittelemään tekstejäsi vaikkapa wc:n pöntölle, ja pyyhi p……si
        sanomalehdellä, jolloin teksti ainakin tulee käsitellyksi !!!

    2. Rakentaminen nykyään kahden kerroksen touhus; pääkonttori ja konsultit omissa pilvilinnoissaan ja työmaa omassa hiekkalaatikossa ! Pitäisiköhän rakennusalan ottaa oppia
      laivanraknetamisesta, jossa vaikeudet ihan toista luokkaa,mutta yleensä valmistuvat Suomessa ajoissa.

  7. Suomalaisessa rakentamisessa vaivaa myös suuresti vastuunjaon ja organisoinnin osaamisen puute. Jollain työnjohtajilla avian liikaa vastuita kun toiset saavat rahansa mukavasti köllötellen. Lisäksi nuoria työnjohtajia opastetaan aivan liikaa kädestä pitäen jolloin valmius itsenäiseen työskentelyyn on hataralla pohjalla. Kahvia keittelevät, mestarin kyljessä roikkuvat työnjohtoharjoittelijat tekevät hallaa sekä itselleen että yritykselleen. Minut heitettiin aikoinaan entisen esimieheni toimesta ”suden suuhun”. Onneksi oli ammattitaitoiset ja kokeneet työntekijät jotka auttoivat, neuvoivat eivätkä nauraneet kun kysyin tyhmiä. Ilman oikeaa haastetta ei ikinä kasveta osaavaksi rakennusalan ammattilaiseksi.

  8. Itselläni on n. 20 vuoden kokemus ja sellaiset referenssit + paperit, ettei työpaikan löytyminen ole ollut ongelma. Sen sijaan halu jatkaa vaativissa tehtävissä on nollassa. Tämä siksi, että en koe nykyisessä tilanteessa rooliani mielekkääksi. Onnistumisen kokemukset ovat liian harvassa, kun aikataulut ovat epärealistiset ja kannattavuus perustuu lisätöihin. Tilaajavastuulaissa uhkaillaan kovilla sakoilla, vaikka asiat olisi periaatteessa kunnossa. Suunnittelun taso on laskussa. Vallitseva tapa siirtää vastuu seuraavalle portaalle. Esimerkkejä on lukemattomia. Jo toinen sairasloma (burnout) saman aiheen takia laittoi ajattelemaan asioita uusiksi. Paljonko elinikää pitää lyhentää.

    Mahtaako työvoimapula johtua muidenkin osalta tällaisista kokemuksista?

  9. Kirkonmiesten yritys- ja henkilöstökulttuurissa olisi vähän modernisoimisen varaa…, saattaisi saada pätevää ja asiansa osaavaa ihan kelvollista työvoimaa…

  10. Rakennusinsinööreistä ei ole suurempaa pulaa. Ja jos onkin se on vain hyvä asia. Pula voi olla vain paikallinen, hki alueella. Muualla on lähinnä työttömyyttä.

    Miksi mennä työmaalle työnjohtoon? Tarjollahan on mm. konsultin, suunnittelijan, valvojan, laskijan, hankkijan, rakennuttajan, kuntotutkijan, tekn. isännöitsijän yms. hommia.

    Kovasti yritysjohto itkee työnjohtajien perään… jos olisi oikeasti pulaa niin palkkaa ylös niin tekijöitä löytyy aina.

    Toinen vaihtoehto on että firman johtoportaasta menisi esim. TJ, vara-TJ, kehitysjohtaja, hankekehitysjohtaja, projektipäällikkö, projektijohtaja työmaalle työnjohtoon… vaan nappaako heitä ITSEÄÄN oikeasti ko. työ ja työolosuhteet?!
    Siinäpä vasta kysymys pohdittavaksi!

    1. Pula onkin pätevistä kavereista. Laskijoista ja konsulteista ei tule päteviä työnjohtajia palkkaa nostamalla.

      1. Kuka konsultti niin pöljä olisi, että työmaalle menisi.Palkka laskisi minullakin kättelyssä tonnin, ei voisi pitää lomia vapaasti ja eläisi kokoajan epävarmuudessa.

  11. Aikoinaan kun olin Tekussa niin luokkamme koostui puoliksi yo-pohjaisista ja puoliksi ammattikoulupohjaisista.
    Kun valmistuimme niin yo-pohjaiset joutuivat työmaalle ja ammattikoulupohjaiset pääsivät työmaalle.

  12. Aika hyvä kuvaus nykytilanteesta. Johtamis- ja ilmapiiriongelmia isoissa firmoissa. Nykyisiä kokeneita työntekijöitä savustetaan ulos. Esimiehet syyttävät alaisiaan omista epäonnnistumisistaan ylemmälle portaalle. Firman pomot alkavat savustamaan. Kun työntekijä saadaan kiusattua pois työstä, pomot taputtelevat toisiaan olkapäälle että päästiin siitäkin ongelmasta.. No todelliset ongelmat taisi silti jäädä firmaan 🙂 Palkataan uutta, kokematonta porukkaa pienellä palkalla. Narsistiset pomot saavat taas jonkun nöyristelemään heidän edessään.. ja uuden syntipukin omalle osaamattomuudelleen. Näin mm. SRVllä.

    1. Ei ihme, että yo. puljuun alkaa olla jo suuria hankaluuksia saada pätevää henkilöstöä ylipäätään millään palkalla…

  13. Olen kuullut että tässä firmassa kiusatun työntekijän perään palkataan yksityisetsiviä kyttäämään häntä hänen sairaslomallaan.. Ihan pikkasen vinksahtanutta porukkaa taitaa olla tämän puljun johtoportaassa. Tervemenoa sinne töihin.. tavalla tai toisella sairaaksi tossa firmassa tulee.

  14. Artikkelissa: ”Ei vaativiin kohteisiin voi laittaa työnjohtajaksi vastavalmistunutta, se vaatii 10–20 vuoden työkokemuksen. Siksi insinööri- ja rakennusmestarikoulutuksen aloituspaikkoja pitäisikin pikaisesti lisätä.”

    Onko joku muukin kuin minä sitä mieltä, että yo. artikkelissa esiintynyt ajatelma – sitähän se lienee jonkun haastateltavan suusta ollut koska oli lainausmerkeissäkin – on eriskummallinen ja sisältää loogisen immelmannin vaikkei ole kuin kaksi virkettä pitkä!

    Vaikuttaa siltä, että rakennusyhtiöidemme johdossa ainakaan ei ole kovin runsaalla loogisella ajattelulla varustettua porukkaa.

    1. Tuntuu siltä että moni koulustavalmistunut haltsaa nykypäivinä paremmin työmaan menon kenttämestareina kuin nämä kahvinkeitolla ja puhelimella asian hoitavat viiskymppiset ”Gona-Sepot®”. Kaikki kenellä kokemusta vanhemmista ikäluokista (LUE: rakennusvalvonta kelpuuttaa vast tj hakemuksen) revitään vetämään työmaata vaikka rahalla.

      Nuorille mesuille kamalinta työmotivaation kannalta on kun työpäällikkö päätää laittaa lisää vastuita, jopa tonneja pienemmällä liksalla samaan aikaan Gona-Seppo® tulee töihin ilman pienintäkään painetta asioiden valmistumisesta.

  15. Koska vastaava työnjohtaja on määräyksissä pakollinen, niin aivan luonnollista, että pihjut rahoittajat saman tien työntävät mestarille kaikki tehtävät.

  16. Turhat byrokratian tekijät valtion hallinnosta työmaille sekä
    turhat konsultit oikeisiin töihin työmaille eikä hidastamaan niitä.
    On menty siihen, että urakoitsija tekee pienillä resursseilla
    itse rakentamisen niin siivellä on jonnin joutavia paperin pyörittäjiä
    kuluina.

    1. Paperiakin pitää pyörittää, että rakentamaan päästään 😉 Urakoitsija määrittelee yleensä aina itse resurssinsa, sekin vaatii muuten paperin pyöristystä ;)§

  17. Vähemmän tunnetun aloittelevan yrityksen toimistot ovat autioita ja tunnetumpi asettaa etusijalle kiinteistön välittäjät ja seurustelu-upseerit, eli mestari on heille huru-ukko, joka avaa ovet aliurakoitsijoille ja lupaa asiakkaalle kaiken takuuna. Tässä ilmeisesti tarkoitetaan uudiskohteita, niin juttu on hölynpölyä.

  18. Hyvinhän tässä on ketjussa on tullut lueteltua työnjohtajapulan syyt, tiivistin niitä mukaillen oman listan:
    – Pitää joustaa, kun työnantaja ei jousta
    – Koko projektin paineet ladataan työmaan niskaan ja muistetaan haukkua kun joku virhe tulee
    – Ei anneta tarpeeksi aikaa valmistautua mihinkään tehtävään, vaan laitetaan johtamaan työtä minkä papereita ei ole edes ehtinyt käymään läpi. AU:na suomea puhumattomat kansainväliset urakoitsijat.
    – Kaikenlaisen dokumentin räjähdysmäinen kasvu ja monen eri tahon kyttäys eivät motivoi
    – Palkka on matala vaatimuksiin nähden, mahdolliset tulospalkkiot leikkaa apumies NN joka vetää puukolla reiteen ja loput palkkioista syö verottaja.
    – Porukka on tasapäistetty. Mikään ei motivoi yrittämään paremmin kuin toveri NN.
    – Työmaille pitää ajaa omalla autolla ja TES:sin mukaan kun mennään niin tappiolle jää.

    1. Naulan kantaan, erittäin hyvin tiivistetty. Lisäisin vielä ei millään tavalla itse rakentamiseen liittyvät kotkotukset ja niillä yleneminen uusiin tehtäviin työmaan tuloksista riippumatta.

  19. kokenut raksamies
    takana 30v joista 20 timpurina vaativissa töissä ja 10 v työnjohdossa, liksalla ei ainakaan arvosteta, tuntuu et koulusta tulleet saa saman vaik kokemusta huomattavasti vähemmän.
    töitä kyl olis joka firmassa mut missään ja kukaan ei myönnä arvostavansa ainakaan palkan määrässä, juttuja on kyl monenlaisia.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat