Kokeile kuukausi maksutta

Näillä keinoilla työmarkkinajärjestöt lisäisivät Helsingin seudun asuntorakentamista

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt SAK, Akava, STTK ja EK kannustavat Helsingin seudun tulevia kuntapäättäjiä investoimaan asuntorakentamiseen.

 

VVO:n kohde Helsingin Koirasaarentiellä.

Työmarkkinajärjestöt listasivat kuntavaaliehdokkaille seitsemän keinoa, joilla Helsingin seudun asuntovajetta saadaan pienennettyä

Järjestöjen mukaan Helsingin seudun kuntien tulee rakentaa 18 000 uutta asuntoa vuosittain: Helsinkiin 7 500,  Espooseen 3 750 ja Vantaalle 3 000 asuntoa. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on lisättävä samassa suhteessa asuntorakentamisen kanssa.

Kaupunkien on ylläpidettävä rakentamiskelpoista tonttivarantoa, joka varmistaa kerrostalojen rakentamistarpeet vähintään viideksi vuodeksi.

Aktiivisen maapolitiikan avulla Helsingin seudun kuntien on hankittava enemmän raakamaata asuntorakentamiseen, työmarkkinajärjestöt vaativat. Tuloksekas maapolitiikka edellyttää tarvittaessa myös maanlunastuksen käyttöä.

Täydennysrakentamisen vauhdittamiseksi kuntien tulee luoda selkeät ja avoimet pelisäännöt maankäyttömaksujen ja muiden kaavoituskorvausten määräytymiselle. Täydennysrakentaminen on toteutettava nykyistä useammin kortteli- tai asuinaluekohtaisina kokonaisuuksina.

Keskusta-alueille, asemaseuduille ja joukkoliikenneyhteyksien lähistölle on työmarkkinajärjestöjen mukaan rakennettava selvästi nykyistä enemmän asuntoja. Tonttien tehokkaampi rakentaminen alentaa asumisen hintaa, jättää tilaa viheralueille ja takaa paremmat palvelut.

Kaupungit tarvitsevat järjestöjen mukaan normitalkoot lieventämään asuntojen hintaa nostavia tarpeettomia kaavamääräyksiä. Määräyksiä pitää purkaa muun muassa autopaikkojen, julkisivumateriaalien sekä talojen muodon ja sijoittelun osalta. Normien karsiminen ei saa tarkoittaa laadusta tinkimistä.

Myös asuinalueiden ensimmäisille asukkaille on turvattava toimivat joukkoliikenneyhteydet, työmarkkinajärjestöt toteavat.

 ”Uudistuvan talouden elinehto”

Järjestöt viittaavat VTT:n selvitykseen, jonka mukaan pääkaupunkiseutua vaivaa 20 000 asunnon vaje. Samaan aikaan alue on yksi Euroopan nopeimmin kasvavista metropoleista.

Työmarkkinajärjestöt muistuttavat, että asuntotuotanto ja muuttoliike ovat uudistuvan talouden elinehto. Helsingin seudun kaupungit saavat uusista asukkaista vireyttä, yritykset työvoimaa ja työntekijät työtä. Tämä siivittää koko Suomen talouden nopeampaan kasvuun.

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Näillä keinoilla työmarkkinajärjestöt lisäisivät Helsingin seudun asuntorakentamista”

  1. Työmarkkinajärjestöt näyttävät luulevan, että kunnat rakentavat seudun asunnot. Näin ei ole, vaan rakennuttajat hankkivat tontit ja toteuttavat rakennushankkeet. Kuntien yhtiöt tuottavat valtion tukemia vuokra-asuntoja muutaman prosentin kokonaistuotannosta.
    Kunnan ei myöskään ole järkevää hankkia raakamaata. Siihen sitoutuu turhaan kunnan rahaa. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on jo pitkään ollut järjestely, jolla kunta saa maanomistajalta korvauksen yhdyskuntarakentamisesta, ellei siitä synny sopimusta.
    Asuntotuotanto perustuu kysyntään. Jos seudulla on VTT:n mielestä 20 000 asunnon vaje, kuinka on mahdollista, että päivittäin myynnissä on noin 4000 asuntoa, joista vain harva menee sinä päivänä kaupaksi? Rakennuttajilla on esimarkkinoinnissa kohteita, jotka eivät suiinkaa ole heit täyteen merkittyjä. Olisiko jotain merkitystä myös sillä, että maksukykyistä ja -haluista kysyntää ei ole riittävästi?

  2. Jouni on oikeassa. Työmarkkinajärjestöjen ei kannata jaella neuvoja vallattomille kuntavaaliehdokkaille vaan niiden pitää käyttää omistajan asemaansa itse perustamassaan VVO:ssa. Sen missiona on rakennuttaa omakustannusperiaatteella edullisia asuntoja ay-liikkeen jäsenille. En muista, että ay-liike olisi kertonut, että osinkojen tuottaminen ay-pomojen käytettäväksi on syrjäyttänyt tuon perustehtävän. Pelkästään osinkotulot nollaamalla vuokrataso romahtaisi kohtuutasolle ja ehkä sen myötä kaupungit alkaisivat taas jakaa VVO:lle puoli-ilmaisia tontteja yhteiseksi eduksi. Markkinaehdoilla toimivalle yhtiölle kunnallispoliitikot luonnollisesti jakavat vain markkinahintaisia tontteja, kuten oikein onkin. Eli lopetetaan hurskastelu ja puhutaan asiasta. Kuka haluaa kohtuuhintaisia asuntoja? Ei ainakaan ay-liike eikä tonteilla rahaa tekevät kunnat eikä verotuloja asunnoilla keräävä valtio.

  3. Nimetön kirjoittaa:
    ”Eli lopetetaan hurskastelu ja puhutaan asiasta. Kuka haluaa kohtuuhintaisia asuntoja? Ei ainakaan ay-liike eikä tonteilla rahaa tekevät kunnat eikä verotuloja asunnoilla keräävä valtio.”

    Näin on. AY-liike voisi mennä konttoreihinsa jo vaikka polttamaan vanhoja kirjanpitotositteitaan. AY-liikkeen verovapaus on pian historiaa ja.

    ”Kohtuuhintaisia” asuntoja haluaa vain ensimmäistä omistusasuntoaan hankkiva. Ei pankki, ei asunnon omistaja tai sen myyjä, ei rakennuttaja, ei valtio eikä rakennusliike.

    Termi ”kohtuuhintaisuus” lienee pääkaupunkiseudulla oksymoroni. Mitä on sellainen tuotanto joka ei ole kohtuuhintaista? Kaikki mikä menee kaupaksi on kohtuuhintaista.

  4. Suuret työnantajat omistivat Saton ja ammattiliitot VVO:n yhdessä eläkevakuutusyhtiöiden kanssa. Sato ja VVO jakoivat sulassa sovussa Helsingiltä, Espoolta ja Vantaalta yleishyödylliseen asuntotuotantoon halvalla saatuja seudun parhaita tontteja vuosikymmeniä. Tästä kiitos aseveliakselille eli kokoomukselle ja demareille.

    Sato on jo rahastettu ja VVO:n rahavarojen tyhjennys on hyvässä vauhdissa. Yleishyödyllisyyttä toimintaa ei näissä yhtiöissä enää tunneta eikä ääneen lausuta.

    Sato ja VVO olisivat halutessaan voineet tehdä kymmeniä tuhansia yleishyödyllisiä ja kohtuuhintaisia asuntoja enemmän. Turha puhua kohtuuhintaisten asuntojen tuottamisesta, kun näillä samoilla tahoilla olisi ollut itsellään omalla päätöksellään käytössä kaikista parhaat mahdollisuudet toteuttaa kohtuuhintaisia asuntoja.

  5. Oikeastaan mikään nykyisillä pk-seudun vuokramarkkinoilla vaikuttavista tekijöistä ei johda asumisen hinnan kohtuullistamiseen ja tämä lienee ihan kaikkien tiedossa. Sato, VVO, asumistukijärjestelmä jne… Poliitikoilta on turha odottaa mitään ratkaisua!

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat