Kokeile kuukausi maksutta

Kaksi koulua ehostuu korjausallianssilla Oulussa

Pitkäkankaan ja Pohjankartanon koulut ovat Suomen ensimmäisiä korjauskohteita, jotka toteutetaan korjausrakentamisen ohjelma-allianssimallilla.

Visonin Eero Moilanen (vas.), Arkkitehtitoimisto Karsikas oy:n Martti Karsikas ja Alt-Arkkitehtien Kalle Vahtera tutkivat Pitkäkankaan koulun korjauksen tuloksia.

Ohjelma-allianssimalli on kehitetty Tekesin Koulurakennusten peruskorjauksen kehittäminen -hankerahoituksella. Lähtökohtana on ollut projektiallianssi ja sen sopimukset.

Mallin tavoitteena on kehittää ja tehostaa julkisen alan korjausrakentamista. Tärkeä tavoite on myös tehostaa hankintoja keskittämällä niitä.

”Jokaiselle osavaiheelle on luotu erinomaiseen laatuun sekä lopputuotteessa että toteutuksessa kannustava kaupallinen malli. Osavaiheen tilan ja toteutuksen onnistumista arvioidaan avaintulosalueilla ja niihin liittyvillä mittareilla. Avaintulosalueita ovat esimerkiksi tilatehokkuus ja nollavirheluovutus”, toteaa ohjelma-allianssimallin kehittämisessä mukana olleen Visonin konsultti Eero Moilanen.

Koulukorjaukset koostuvat viidestä osahankkeesta, jotka toteutetaan peräkkäisinä kehitys- ja toteutusvaiheina. Ennen kunkin toteutusvaiheen alkua tehdään erilliset toteutuspäätökset. Tavoitteena on toteuttaa hankkeet vuosina 2015–2020.

Vaiheittaisella korjauksella kaupunki pystyy muun muassa minimoimaan väistötilojen tarpeen ja jaksottamaan määrärahojen käyttöä. Pitkäkankaan koulussa liikuntatoiminnot on siirretty muualle ja liikuntasali toimii väistötilana.

Pitkäkankaan koulun perusparannus

  • Toteutetaan 10 osapuolen allianssimallina viidessä osahankkeessa
  • Rakennuksen koko noin 9000 bruttoneliömetriä
  • Kesto 2015–2020, budjetti noin 12 miljoonaa euroa
  • Tilaaja: Oulun kaupungin Tilakeskus
  • Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Karsikas oy/Alt-Arkkitehdit oy
  • Rakennesuunnittelu: Ramboll Finland oy
  • Pääurakoitsija: Rakennus Koskela oy
  • LVIA-urakoitsija: Pohjanmaan talotekniikka oy
  • Sähköurakoitsija: Sähkö-Hirsso oy

Pitkäkankaalla toinen vaihe menossa

Oulunsalossa sijaitseva Pitkäkankaan koulu sisältää ylä- ja alakoulun. Se korjataan viitenä osahankkeena vuosina 2015–2020.

”Pitkäkankaan koulun rakennuksessa katon pinnoitteet on jo uusittu, osaksi alapuolinen rakennekin. Talotekniikka menee uusiksi ainakin osittain. Tilarakenne muutetaan monitilaympäristöksi, jota koulu voi hyödyntää eri tavoin oppimistilanteessa”, projekti-arkkitehti Kalle Vahtera Alt-Arkkitehdeistä sanoo.

Ensimmäisenä osahankkeena käynnistyi alakoulun perusparannus, jonka kehitysvaihe starttasi marraskuussa 2015. Korjaustyöt käynnistyivät kesäkuussa 2016 ja valmistuivat kuluvan vuoden maaliskuussa. Käynnissä on jo perusparannuksen toinen vaihe eli B-osan korjaus. Se sisältää alakoulun ja oppilashuollon tiloja sekä hallintotilat.

Pitkäkankaan koulun ja Karjasillalla sijaitsevan Pohjankartanon koulun remontit etenevät rinnakkain ja ovat sisällöltään suunnilleen samanlaisia. Pohjankartanossa B-osan opetustilat on jo kunnostettu ja parhaillaan remontoidaan muun muassa keittiötä ja teknisiä tiloja. Seuraavissa vaiheissa muun muassa yhdistetään neljän eri koulun hallintotiloja ja tilalle rakennetaan opetustiloja.

Pitkäkankaan koulu edustaa niin sanottua Oulun koulun arkkitehtuuria. Siksi punatiiliset aulatilat pitää säilyttää.

Pitkäkankaan koulussa Oulun Tilakeskus pilotoi Kuivaketju 10 -kosteudenhallinnan työkalua rakennusvalvonnan kanssa. Mallilla pyritään tunnistamaan ja eliminoimaan kosteuteen liittyvät riskit suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössäkin.

Ulkoseinät olivat hyvässä kunnossa

Pitkäkankaan koulun remonttia edelsi rakenteiden kunnon selvitys. Vahteran mukaan ulkoseinät todettiin hyväkuntoisiksi. ”Myös rakennuksen tiiviys on hyvää luokkaa. Koulun rakenteena on varsin terve tiili-kivivilla-tiili”, Vahtera kertoo.

Oulun Tilakeskuksen korjausrakennuttamispäällikkö, hankkeen projektipäällikkö Elina Timisjärvi sanoo, että hankkeessa selvitettiin aikaisemmin peruskorjaamattoman koulun sisäilmaongelmien aiheuttajia ja koulun alavan tonttialueen kosteusolosuhteita. Ensimmäisessä osahankkeessa alueelle lisättiin pumppaamoja ja uusittiin alapohjarakenteita. Lisäksi alakoulurakennuksen tiiveyttä parannettiin alkuperäisestä 5.0:sta 2.3:een.

Pitkäkankaan koulu siirtyy saneerauksen myötä avoimeen oppimisympäristöön eli tilojen muunneltavuus ja monikäyttöisyys lisääntyy. Siksi akustiikkaan ja ääneneristykseen kiinnitettiin Martti Karsikkaan mukaan projektissa erityistä huomiota, esimerkiksi lattioihin tulee palalattiamatto.

”Koulun tilarakenteet muuttuvat ja väliseiniä puretaan. Kouluun ei myöskään tule enää erillistä opettajahuonetta.”

Tilakeskuksen johtaja Jouko Leskisen mukaan avoin oppimisympäristö ei välttämättä ole vielä kovin tuttu rakennusalalla. Hän on huomannut sen kaupungin rakennuttamisorganisaatiossa.

Allianssi yllätti pääurakoitsijan

Pitkäkankaan koulun korjausallianssiin kuuluu kaikkiaan 10 toimijaa. Projektiryhmän jäsenet kokoontuvat koululla kerran viikossa Big Room -työskentelyyn.

Veijo Aalto (vas.), Kauko Koskela ja Elina Timisjärvi käyvät läpi remontin etenemistä.

Hankkeen projektipäällikkönä työskentelevä Elina Timisjärvi pitää yhteistyötä tärkeänä plussana allianssissa, koska silloin kaikkien osaaminen saadaan parhaiten käyttöön. Osapuolet voivat esimerkiksi selvittää hankkeen mahdolliset esteet tai riskitekijät nopeasti ja varmistaa samalla projektin joustavan etenemisen.

Jouko Leskisen mukaan Oulu aikoo jatkossakin käyttää allianssimallia korjauskohteissaan. ”Vaikka yllätyksiäkin on matkan varrella tullut, aikataulu ja budjetit ovat pitäneet.”

Pääurakoitsija Rakennus Koskelan vastaava työnjohtaja Kauko Koskela sanoo epäilleensä allianssimallin soveltumista korjaushankkeeseen. Hän on pitänyt mallia raskaana ja byrokraattisena. Koskela myöntää olevansa myönteisesti yllättynyt.

”Heti alkuvaiheessa urakoitsija ymmärtää, mitä arkkitehti hakee. Rakentaja voi tehdä omia ehdotuksiaan siitä, mitä kannattaa säilyttää korjauksessa, mitä ei.”

Koskelasta on myös hyvä, että urakoitsija pääsee oikeasti vaikuttamaan aikataulujen laadinnassa. Aikaa varataan niille asioille, jotka sitä tarvitsevat. Hän nostaa esiin esimerkiksi rakenteiden kuivumisen.

Lue lisää 17.3. ilmestyneestä Rakennuslehdestä.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Kaksi koulua ehostuu korjausallianssilla Oulussa”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat