Taivalkoski pääsi ylioppilaaksi Iin yhteiskoulusta 1959. Syksyllä 1959 hän aloitti opiskelun Teknillisen Korkeakoulun rakennusosastolla. Pohjoisesta tullut teekkari sopeutui nopeasti pääkaupungin opiskelijaelämään. Hänet valittiin ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajaksi 1964.
Huolimatta aktiivisuudestaan oppilaskunnassa Taivalkoski valmistui ensimmäisten joukossa kurssiltaan. Armeijassakin hänet valittiin Reserviupseerikoulun kurssinsa puheenjohtajaksi.
Nuori insinööri ja aviomies sai paikan Suomen Betoniteollisuuden Keskusjärjestön teknisenä johtajana 1966. Finn-Betonin toimitusjohtajana Taivalkoski työskenteli 1969–74, kunnes hänet kutsuttiin Teräsbetoni Oy:n varatoimitusjohtajaksi.
Tämä tehtävä vei hänet suurten ja vaikeiden projektien pariin. Niin Olkiluodon II-vaiheen kuin Bagdadin konferenssipalatsin suomalaisten työyhtymien tehtävät kouluttivat häntä kansainvälisyyteen sekä vaikeiden sopimus- ja neuvottelutilanteiden hallitsemiseen.
Vuonna 1981 Partekin toimitusjohtaja Sakari T. Lehto kutsui hänet betoniteollisuuden johtotehtäviin.
Taivalkoskella oli merkittävä rooli suomalaisen betoniteollisuuden kansainvälistämisessä Pohjoismaihin, Keski-Eurooppaan, Lähi-Itään ja etenkin Kauko-Itään. Hänestä tuli Partekin varatoimitusjohtaja 1987.
Kun lama iski 90-luvulla myös rakentamiseen, oli Taivalkoski keskeisesti mukana järjestelyissä, joissa Partek luopui kokonaan betoniteollisuudesta. Hän jatkoi Partekissa, kunnes hänet valittiin 1997 Rakennustuoteteollisuuden RTT ry:n toimitusjohtajaksi, josta tehtävästä hän jäi eläkkeelle 2001.
Raimo Taivalkoski oli karismaattinen, pidetty ja sanavalmis seuramies. Hän oli kaikkien kaveri, ja kaikki olivat hänen kavereitaan. Hänellä oli laaja kontaktiverkko, joka oli tehokas johtamisen väline.
Taivalkoski oli arvostettu neuvottelija. Tästä syystä hänelle kertyi harvinaisen paljon vaativia luottamustehtäviä niin yritysmaailmassa kuin harrastustenkin parissa.
Hän oli puheenjohtajana muun muassa Suomen Rakennusinsinöörien liitossa, Tennisliiton hallituksessa, Amer-yhtymässä ja Tieliikelaitoksessa.
Perhe ja ystävät pysyivät aina tärkeänä osana Taivalkosken elämää. Hän oli lojaali, positiivinen ja myönteisen ilmapiirin luoja. Opiskeluaikana, harrastusten ja työn parissa syntyneet ystävyyssuhteet säilyivät vahvoina läpi elämän.
Liisa-vaimo, lapset ja lapsenlapset olivat kiinteä osa hänen henkilökohtaista maailmaansa. Eläkevuosina aikaa jäi enemmän heidän kanssaan elämiseen. Ehtipä hän vielä kunnostamaan veljensä kanssa lapsuudenkotinsa Taivalkoskella.
Risto Kangas-Ikkala, Eero Kivi, Jaakko Taivalkoski
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Muistokirjoitus: teollisuusjohtaja Raimo Taivalkoski”