Kokeile kuukausi maksutta

Selvitys: Suomi saisi potkua talouteen ja kilpailukykyä liikenneinfran kehittämisestä

Suomi saisi merkittäviä taloudellisia kasvumahdollisuuksia liikenneyhteyksien parantamisesta ja matkaketjujen nopeuttamisesta, arvioivat tällä viikolla julkistetun selvityksen tekijät. Saavutettavuuden parantaminen pitäisi nähdä muiden Pohjoismaiden tapaan kilpailutekijänä.

Selvityksen tekijät haluaisivat parantaa Helsinki-Oulu rataosuutta edelleen. Kuvassa Pyhäjoen ratasillan siirto vuonna 2015.

Liikenteen infrastruktuuri tulevaisuuden mahdollistajana -selvityksen on tehnyt  WSP Finland oy. Tilaajina olivat Infra ry, Rakennusteollisuus RT, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kuntaliitto, Liikennevirasto, Metsäteollisuus, SAK, STTK ja MTK.

Selvityksessä ei ole tietoisesti esitetty taloudellisia laskelmia siitä, kuinka suuria kasvumahdollisuuksia on.

Saavutettavuus on kilpailutekijä

”Meidän täytyisi ottaa mallia muista Pohjoismaista. Ne ymmärtävät saavutettavuuden merkityksen ja panostavat siihen jatkuvasti, vaikka ovat lähempänä Keski-Eurooppaa kuin Suomi. Ne ovat saavutettavuuden suhteen paljon enemmän hereillä kuin Suomi”, selvitystyötä johtanut johtaja Jorma Mäntynen WSP:stä linjaa.

Nyt Suomi on selvityksen mukaan pahasti jäljessä Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta, joilla on pitkän aikavälin infraohjelmat. Ne kehittävät infraa ihmisten ja tavaroiden nopean ja varman liikkuvuuden mahdollistamiseksi.

”Liikenteen kysyntä täytyy nähdä liikenteen ulkopuolelta tulevana asiana. Saavutettavuus on nähty naapurimaissa kilpailutekijänä, ja niin tulisi tehdä myös Suomessa.”

Mäntynen muistuttaa, että infra toimii elinkeinoelämän ja kansainvälistymisen mahdollistajana ja on siinä keskeinen tekijä.

Matkaketjujen nopeuttamisella ja infran parantamisella olisi merkitystä myös kotimaassa. Nopeuttaminen laajentaisi työvoiman liikkuvuutta.

”Kasvukeskuksiamme yhdistävät rautatiet. Rataverkon parantaminen ja yhteyksien nopeuttaminen tavallaan kutistaisi maamme pitkiä etäisyyksiä”, Mäntynen toteaa.

Matka- ja kuljetusketjut kuntoon

Selvitys listaa rata- ja tieosuuksia, joiden parantaminen poistaisi talouden tulppia.

Sen mukaan olisi perusteltua luoda Suomelle suuren kapasiteetin ratayhteys Helsingistä Ouluun. Se jatkaisi nykyistä Helsinki–Tampere-kasvukäytävää Seinäjoen, Vaasan ja Kokkolan suuntaan.

”Myös tunnin juna Turkuun tulisi tarpeeseen. Yhtenäiset työssäkäyntialueet vetävät yrityksiä, teollisuutta ja asuntorakentamista. Orivesi–Jyväskylä-rata pitäisi rakentaa kaksiraiteiseksi”, Mäntynen arvioi.

Tulpat pitäisi poistaa myös tieliikenteestä. Päätieverkon laatustandardia pitäisi nostaa vastaamaan nykyisiä liikennemääriä ja ajoneuvojen dimensioita. Selvitys nostaa kuntoon laitettavien kärkeen nelostien Jyväskylästä pohjoiseen.

Alemman tieverkon kehittämisessä yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on tärkeää. Selvitys korostaa pk-yritysten toimintamahdollisuuksien huomioon ottamista eri puolilla Suomea.

”Kansainväliset yritykset eivät tule Suomeen, jos ne eivät ole lähellä lentoyhteyksiä. Suorat alueelliset lentoyhteydet vahvistaisivat yritysten ja matkailun toimintaedellytyksiä Suomessa. Ulkomaisten matkailijoiden tulovirta on miljardibisnes. Muut Pohjoismaat ovat satsanneet alueellisiin lentoasemiin.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Selvitys: Suomi saisi potkua talouteen ja kilpailukykyä liikenneinfran kehittämisestä”

  1. Ei Mersu olisi tullut Uuteenkaupunkiin ilman satamaa ja laivakuljetuksia. Helsinki – Pietari moottoritie ja Helsinki-Tallinna rautatietunneli olisivat Suomelle kovia kilpailutekijöitä logistiikassa.

  2. Onkohan vientiteollisuuden kuljetusvirroista tutkimuksessa selvää karttaa?

  3. Onko mahdollista saada linkkiä lähteeseen? Vai onko tuo verkossa julkisesti saatavilla?

  4. Eikös tuo politiikka ole tähän asti ollut sitä, että ainakin yksityisautoilua on pitänyt jarruttaa kaikin käytettävissä olevin keinoin. Päätieverkostoa on ajettu alas ja nopeusrajoituksia laskettu siihen malliin, että ilman nelivetoautoa on turha yrittää työasioita hoitaa talviaikaan omalla autolla. Ja sillä nelivedollakin pitää päiväreissuihin varata pari tuntia aiempaa enemmän aikaa rajoitusten ja teiden kunnossapidon takia.

  5. Mielenkiintoinen ja ulkoisestikin laadukkaan näköinen selvitys.

    Ajatuksia herättää mm. kuvaaja lentoliikenteen matkustajamäärien kehityksestä Pohjoismaissa. Kuvan mukaan Suomi on ainoa maa, jossa päälentokentän ulkopuoliset lentokentät eivät ole kasvaneet vuoden 1999 jälkeen. Ruotsissa ja Norjassa lentoliikenteen kasvusta 40-50 % on kohdistunut päälentokentän ulkopuolisiin kenttiin. Tanskassa pienenä maana muiden lentokenttien rooli on toki vähäinen, mutta sielläkin alueellisten lentokenttien matkustajamäärät ovat 50 % Suomea suuremmat. Lentokenttähotellipalvelut Suomessa monilta alueellisilta lentokentiltä puuttuu, tai ne ovat heikkoja. Montaa isoa lentokenttää Suomeen ei varmaan mahdu, mutta isompia keskikokoisia kenttiä täällä ei oikein ole, joita muissa Pohjoismaissa on useitakin. Suomessa on yksi iso kenttä ja monta vähän enemmän ja vähemmän pientä kenttää. Suomen neljänneksi suurin lentokenttä on matkustajamäärillä mitattuna tällä hetkellä sellainen suurpaikkakunta kuin Kittilä, eikä se ole talvikaudella enää kovin kaukana kakkossijasta, jota pitää hallussaan tällä hetkellä Oulu. Kansainvälisissä lennoissa Kittilä on jo selvällä valtakunnallisella kakkossijalla, peräti viisinkertaisella kansainvälisellä matkustajamäärällä Ouluun nähden nyt alkuvuonna. Suomen ylivoimaisesti suurin lentokenttä on Helsinki-Vantaa, joka on omassa luokassaan. Vähän isompien pienten kenttien sarjaan kuuluvat Oulu, Rovaniemi ja Kittilä, ja pienempiin kenttiin Turku, Ivalo, Tampere ja muut kentät.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat